Yksityinen yliopisto ja kielivapaus?

[Sees]

Asetus yliopistojen tutkinnoista määrää, että korkeakoulututkinnon suorittaakseen henkilön täytyy osana tutkintoa tai muulla tavoin osoittaa saavuttaneensa kielitaidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa - eli on pakko suorittaa virkamiesruotsi.

Päteekö tämä asetus myös yksityisiin yliopistoihin? Suomeen on nimittäin syntymässä yksityinen Lönnrot-verkkoyliopisto. Olisiko se vapaa pakkoruotsista?
http://yle.fi/uutiset/lonnrot-verkkoyli ... ty/5449775

[Sees]

Estonian Business Schooliin pääsee opiskelemaan ilman pääsykokeita maksamalla 5 000 euron lukuvuosimaksun. Toiminta yliopiston Helsingin toimipisteessä alkoi vuosi sitten. Opetuskieli on englanti. Oletettavasti pakollista ruotsia ei ole, koska yliopisto toimii Eestissä laadittujen opetusohjelmien mukaan.

[Sees]

Toisella palstalla on esitetty kysymys: "Bolognan prosessin myötä EU-maiden korkeakoulututkintojen pitäisi olla yhdenmukaisia niin, että ei ole väliä, missä maassa tutkinto on suoritettu. Miten tähän sopii se, että vain Suomessa jokaisen pitää opiskelualasta riippumatta suorittaa virkamiespakkoruotsi pakollisena osana opintoja?"

Missään maailmassa kouluissa (K12) ei ole pakkoruotsia vastaavaa pientä pakollista kieltä, joka ei ole ollut maan enemmistön esivanhempien puhuma kieli. Millaisia pakkokieliä on muiden maiden korkeakoulututkinnoissa?

[dejavu]

Poliittisia oppiaineita on esim. Kiinassa.
Myös Neuvostoliitossa ja DDR:ssä oli poliittisia aineita nimenomaan korkeakouluissa.

Kiinan yliopistojen pakollisia kursseja uudistettiin viimeksi vuosi sitten, jolloin aikaisemmin pakollisena olleet seitsemän poliittista kurssia tiivistettiin neljään. Esimerkiksi Mao Zedongin ajatuksia ei enää opiskella omana kurssinaan vaan yhdessä Deng Xiaopingin teorian sekä ”kolmen edustuksen periaatteen” kanssa.
Myöskään oppaassa mainittavaa ruumiilliseen työhön osallistumista – mitä se sitten lieneekin – ei enää vaadita opiskelijoilta.
Opasta tehtäessä on ajateltu tulevaisuutta: ”ettei sitä tarvitsisi koko ajan päivittää”, opintotoimistosta kerrotaan.
Kuinka päivitettyjä mahtavat olla itse poliittiset kurssit?

Yliopiston pakollisista aatekursseista ei ole Gong Zhengin mukaan hyötyä uskon nostattamisessa.
”Minusta nämä pakolliset kurssit ovat yritys ohjailla opiskelijoiden ajattelutapaa”, hän sanoo.
Silti nuori mies kiirehtii lisäämään, että Maon ajatukset ovat Kiinan sielu. Niitä tulee opiskella, ja ilman niitä on mahdotonta ymmärtää Kiinan vallankumouksellista kehitystä.
Feng Zheng ajattelee samoin.
”Jos et ymmärrä Maon ideologiaa, et voi ymmärtää nykykiinaa. En ole vielä siinä iässä, että itse voisin varsinaisesti hyödyntää hänen filosofiaansa, mutta se on varmaa, että tämä mies muutti Kiinan täysin. On olennaista ymmärtää maamme historiaa myös tältä osalta”.
Kaikille poliittiset kurssit eivät olleet yhtä mieleenpainuvia. Anonyyminä pysyttelevä opiskelija ”Liu” ei muista kursseista juuri mitään.
”Tein siellä aina vain matematiikan läksyjä. Sitä paitsi olen enemmän kiinnostunut Nietzschen ja Sartren ajatuksista kuin Maon tai Marxin ”. Myös vastavalmistuneelle journalismia opiskelleelle Wang Chen Chenille , 22, kurssisisällöt ovat musta-aukko.
”Voi ei! Olenko tosiaan unohtanut kaiken!”, hän päivittelee.
”Maosta tulee mieleen, että hän oli suuri mies”

http://ylioppilaslehti.fi/2007/12/kiinan-pakkoruotsi/

[Sees]

Upea vertaus tuo Kiinan pakkoruotsi Kiitos.

Olisi kiinnostavaa kuulla myös muiden maiden korkeakoulututkintojen pakollisista kieliopinnoista.

[Hannu Jussi]

Englannissa opiskelijan on osattava englantia, tai siis Isossa Britanniassa.
Kieltä osaamattomille, joilla on opiskelupaikka, kurssi alkaa pakollisella englannin opiskelulla. Opiskelijat testataan, jonka jälkeen saa tietää kuinka pitkä kielikurssi on otettava. Ummikoille se on yleensä 1 vuosi.
Siis vain maan oma kieli.
Vaikka tätä asiaa kuinka pyörittelisi, niin vain Suomessa emme ole herroja omassa maassamme.