Opetushallituksen kansalliskieliselvitys toistaa liturgiaa

[Sees]

Viime vuonna opetushallitus on virkamiestyönä laatinut julkaisun ”Kansalliskieliselvitys”

http://www.oph.fi/download/131517_Kansa ... lvitys.pdf

Selvityksessä tarkastellaan kansalliskielten osaamisen tarvetta ja vaatimuksia ---Selvityksessä päädytään toteamaan, että kansalliskielten, erityisesti ruotsin kielen, taito on viimeisen kymmenen vuoden aikana heikentynyt kaikilla koulutusjärjestelmän tasoilla perusopetuksesta alkaen. Puutteellista kielitaitoa joudutaan paikkaamaan lisäpanostuksin korkeakouluissa, jotta korkeakoulujen opiskelijat pystyisivät suoriutumaan virkamiehiltä vaadittavasta kielitutkinnosta.

--- Perustuslaista ei voida suoraan johtaa, millaista kansalliskieltemme opetuksen koulutusjärjestelmän eri tasoilla tulisi olla. Kummankin kansalliskielen osaamisen ja niihin liittyvän kulttuurin tuntemuksen voidaan edellyttää kuitenkin kuuluvan kaikkien Suomessa asuvien yleissivistykseen, jonka saavuttamisesta koululaitoksen tulee huolehtia. Tämä toteutuu parhaiten osana perusopetusta, joka tavoittaa koko ikäluokan.

--- Nykyinen tilanne ei ole tyydyttävä, vaan tarvitaan toimenpiteitä erityisesti toisena kotimaisena kielenä opetettavan ruotsin kielen opetuksen tehostamiseksi.


Toimenpide-ehdotuksia


Peruskoulu

- A-1 kielen opetus varhennetaan ja aloitetaan 2. luokalla (nykyisin yleensä 3. luokalla).Toisen kotimaisen kielen tulee aina sisältyä opetuksen järjestäjän A1-kielten tarjontaan.

- Toisen kotimaisen kielen tulee aina sisältyä opetuksen järjestäjän A2-kielten tarjontaan. A2-kielen opetus voidaan aloittaa 4. luokalla.

- Ellei oppilas ole valinnut toista kotimaista kieltä A-kieleksi, hänen tulee opiskella sitä B1-kielenä. B1-kielen opetusta esitetään varhennettavaksi yhdellä vuodella ja aloitettavaksi 6. luokalla. --- Yhteenlaskettu vuosiviikkotuntimäärä pysyy --- ennallaan eli kuutena vuosiviikkotuntina. Opetuksen aikaistaminen voisi myönteisellä tavalla vaikuttaa ruotsin kielen oppimistuloksiin.

--- Esitetään, että opetuksen järjestäjä on velvollinen aloittamaan kielen opetuksen, mikäli vähintään 10 saman opetuksen järjestäjän oppilasta on valinnut kyseisen
kielen. Ehdotus edellyttää perusopetuslain muuttamista.

--- Opetuksen järjestäjän tulee informoida kaikkia huoltajia kaksikielisille oppilaille tarjoamista mahdollisuuksista hakeutua kouluun rekisteröidystä kielestä
riippumatta.


Lukio

--- Opiskelijoita tulee kannustaa nykyistä enemmän valitsemaan myös syventäviä ja soveltavia ruotsin kielen kursseja sekä suorittamaan ylioppilastutkinnossa toisen kotimaisen kielen koe.

--- Päättötodistuksen ja ylioppilastutkinnon toisen kotimaisen kielen hyvä taito tulisi ottaa huomioon korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa nykyistä paremmin.

--- Suullisesta kielitaidosta annetaan erillinen todistus lukion päättötodistuksen liitteenä.

--- Lukion tuntijakoon esitetään otettavaksi lukiossa alkavan toisen kotimaisen kielen oppimäärä. Tämän oppimäärän mukaan voisivat opiskella maahanmuuttajat ja opiskelijat, jotka eivät ole aikaisemmin opiskelleet toista kotimaista kieltä.


Ammattikoulu

--- Opiskelijoille, jotka eivät ole saavuttaneet perusopetukselle asetettua taitotasoa tulee antaa mahdollisuus kielitaitonsa kohentamiseksi asioiden kertaamiseen ja päivittämiseen, joka nykyisen opetukseen varatun ajan puitteissa on vaikeaa. Kielenopetusta tulee kehittää eri koulutusalojen edellyttämien vaatimusten mukaisesti ja opiskelijoille on annettava selkeämpi käsitys työelämässä tarvittavasta kielitaidosta.


Ammattikorkeat ja yliopistot

Ammattikorkeakoulut ja lukiot tarvitsevat siksi lähivuosina lisäresursseja opiskelijoiden lähtötason kohottamiseen ja itse opintojen toteuttamiseen, koska kasvavalla osalla ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevista on nykyisin vaikeuksia saavuttaa asetettu toisen kotimaisen kielen taitotaso.


Tiedotusta ja asenteisiin vaikuttamista koskevat toimenpiteet

Kaikilla koulutusasteilla tulee lisätä tiedostusta julkishallinnon virkoihin edellytetyistä kielitaitovaatimuksista. Yhtenä kohderyhmänä ovat ulkomaille korkeakoulututkintoa suorittamaan lähtevät. Heidän tulisi saada jo hyvissä ajoin ennen ulkomailla lähtöä tietoa siitä, että heiltä monesti jää osoittamatta julkishallinnon virkoihin vaadittava --- äidinkielensä erinomaisen tason kielitaito --- toisen kotimaisen kielen taito.

--- Suhtautumiseen toisen kotimaiseen kieleen ja sen opiskeluun vaikuttavat yleiset yhteiskunnassa esiintyvät asenteet. Koulut ja oppilaitokset voivat vaikuttaa asiaan käyttämällä ajantasaisia oppimateriaaleja ja didaktisia ratkaisuja ja luomalla erilaisia yhteistyöhankkeita --- Oppilaitoksia ja oppilaita tulee myös jatkossa kannustaa solmimaan yhteyksiä ruotsin/suomen kieleen ystävyskoulujen kautta niin suoran kanssakäymisen ja verkostojen avulla kuin integroimalla ruotsin/suomen kieltä muiden aineiden opintoihin.

--- Toisen kotimaisen kielen opettajien välisiä yhteyksiä eri tasoilla tulee lisätä

--- Didaktiikan kehittäminen perustuu moderniin kieltenopetusteoriaan, joka kiinnittää huomiota oppilaan oppimiseen, kieliympäristöön, mediaan, vuorovaikutukseen, kielelle asetettuihin tavoitteisiin sekä oppilaan kehitykseen. --- Hyvänä esimerkkinä toimii myös Hanasaaren kulttuurikeskuksen Svenska nu -hanke. Tällaiset hankkeet edellyttävät, että myös jatkossa annetaan resursseja toisen kotimaisen kielen opetuksen valtakunnalliseen kehittämiseen.

--- Näistä kaikista aiheutuu jonkin verran kustannuksia.

--- Opetusryhmien määrän voidaan arvioida lisääntyvän, jolloin myös opettajien tarve kasvaa. Toisen kotimaisen kielen opetuksen aikaistaminen lisää aineopettajien [= ruotsinopettajien] tarvetta --- Opettajien täydennyskoulutukseen suunnatuista määrärahoista tulee varata seuraavan kolmen vuoden aikana määräraha suullisen kielitaidon opetuksen kehittämiseksi ja oppilaiden motivointia käsittelevän teeman käsittelemiseksi, kuten viimeksi kuluneen kahden vuoden aikana on tehty lukion ruotsin opettajien tukemiseksi.

---Svenska nu -hanke järjestää kouluille ja oppilaitoksille tällä hetkellä monenlaista toimintaa ilmaiseksi. Resursoinnilla tulee huolehtia, että nämä toiminnot voivat jatkua myös tulevaisuudessa.


Siis opetushallituksessa on suunniteltu hyvin perinteinen lisäresurssointi ruotsinopetukseen - kun lähtökohtana on laatia selvitys, jonka tehtävänä on lisätä ruotsin opetusta ja sen resursseja, saadaan tällainen ehdotus.

[dejavu]

Oliko teoksessa mainittu kirjoittajan nimeä ? Vai onko se kopioitu suoraan Folktingetin materiaaleista ?*
Jos on, olisi pitänyt laittaa edes kokoajan nimi.. Veikkaan jotakin ruotsinkielistä virkamiestä..

Ei mikään hallitus noita itsekseen tuota, joku henkilö niitä kirjoittaa.. MUTTA KUKA ?

[Sees]

Eihän näihin tekijöiden nimiä kirjata, syystä.

Jos on osallisena hallinnossa, jossa tietty suhtautuminen on välttämättömyys, siihen sopeutuu ja tuottaa sen mukaista tekstiä.