Tähän visioon on leivottu ikuinen identiteettipoliittinen pakkoruotsi.kielen oppiminen muuttaa meidän aivojamme ja meitä ihmisinä. Kielen oppiminen ei ole vain tekninen taito, jolla osataan kääntää jokin lause.
Se on kokonaisen maailmankuvan oppimista sellaisella tavalla, jota ei voi korvata millään.
"Ei voi korvata millään"
https://yle.fi/a/74-20208045
”Visiotyössä on mietitty sitä, miten koulu voi entistä paremmin tukea oppimisen tasa-arvoa ja yhdenvertaisia lähtökohtia myös sellaisessa yhteiskunnassa, jossa moninaisuus on aika suurta”, sanoo OKM:n erityisasiantuntija Venla Bernelius.
Millainen on peruskoulu vuonna 2045?
Laaja työryhmä pohti peruskoulun tulevaisuutta kahden vuoden ajan. Yksi työn tulos on ymmärrys siitä, mitä ei tarvitse muuttaa.
Siihen, mikä tulevaisuuden koulussa on todella tärkeää, Bernelius antaa tässä jutussa vastauksia.
Koulun on pakko muuttua, sillä maailma on muuttunut
Venla Bernelius on viimeisen kahden vuoden ajan luotsannut Peruskoulun tulevaisuustyö -hanketta. Hankkeen käynnisti Petteri Orpon (kok.) hallitus.
Laajan työn tavoite on ollut luoda visio siitä, millainen peruskoulu on vuonna 2045.
Visiota koulun tulevaisuudesta on ollut työstämässä viitisenkymmentä eri alojen asiantuntijaa. Ryhmän puheenjohtajana on toiminut aivotutkija Katri Saarikivi. Bernelius itse on hoitanut sihteerin virkaa.
Mielipiteitä on kysytty niin opettajilta, oppilailta kuin kansainvälisiltä huippuosaajilta. Työhön on osallistunut erilaisten kyselyiden ja keskustelujen kautta kaikkiaan noin 5 000 ihmistä.
Aikuinen ja useita lapsia istumassa luokkahuoneessa.
”Moi, mä oon Venla, niin kuin viileä Venla Risto Räppääjästä. Paitsi, että mä en ole kovin viileä.” Näin Bernelius esitteli itsensä Konalan ala-asteen koulun 4A-luokalle.
Vision taustalla on ollut paitsi huoli oppimistulosten laskusta ja oppimisen eriytymisestä, myös muun muassa väestörakenteen muutokset sekä nuorten lisääntyneet mielenterveysongelmat.
Lisäksi maailmaa myllertävät esimerkiksi ilmastonmuutos ja tekoälyn nopea kehitys. Koulun on toisin sanoen pakko muuttua, sillä maailma on muuttunut.
Bernelius kuvaa vision tekemistä positiivisella tavalla lähes suuruudenhulluksi hankkeeksi.
Lähtökohtana on ollut miettiä, mikä koulutuksen pohjimmainen tarkoitus on valtavassa murroksessa olevan maailman keskellä.
– Visio on viritetty kauas ihan sitä varten, että emme jäisi ratkomaan tämän hetken ongelmia, jotka osin saattavat olla jo eilisen ongelmia. Täytyy katsoa riittävän pitkälle, jotta pystymme miettimään, minkälaisen tulevaisuuden oikeasti haluamme. Mikä on se suunta, mihin me muuttuvassa maailmassa haluamme lähteä.
Koko ajatus oppimisesta muuttuu
Maailma on pullollaan erilaisia näkemyksiä siitä, millainen koulu voisi tulevaisuudessa olla.
Bernelius kertoo, että villeimmissä visioissa kotona istuvaa lasta luotsaisi tekoälytutori täysin yksilöllisesti räätälöidyn opetussuunnitelman mukaisesti. Vieraita kieliä ei tarvitsisi enää opiskella, sillä tekoäly kääntäisi kaiken, myös kulttuuriset merkitykset.
Jälkimmäistä myös suomalaiset asiantuntijat pohtivat pitkään.
– Loppujen lopuksi kyse on siitä, että vieraan kielen oppiminen muuttaa meidän aivojamme ja meitä ihmisinä. Kielen oppiminen ei ole vain tekninen taito, jolla osataan kääntää jokin lause. Se on kokonaisen maailmankuvan oppimista sellaisella tavalla, jota ei voi korvata millään.
Se, että on yhä enemmän taitoja, jotka tekoäly osaa jo huomattavasti paremmin kuin ihminen, ei tee niiden opettelusta turhaa,