Folktinget: ruotsia jo vitoselle ja lisää tunteja

[Hannu Jussi]

Juuri nyt toivon että osaisin käyttää hienoaja sanoja ja harkita ennen kirjoittamista 10 kertaa.... vaan en osaa - siispä

Onko mielestänne oikein että 5 miljoonaa ihmistä kyykytetään ja meille annetaan jatkuvasti tunne että olemme vähempiarvoisia, tai väärässä maassa tai tai tai.

Onko todella näin ja näinhän se on että Pohjoismaassa Suomessa demokratia ei toimi? Tulee mieleen Tanska. Menkääpä sanomaan heille, että ruotsi on otettava pakolliseksi!!!!! Tai edes norjalaisille!

Epäkohdat tiedetään. Ja vielä tyylilleni uskollisena sanon, etten voi ymmärtää että puolueesta, jolla on neljän prosentin (4%) kannatus, nousee vanhoillinen kiihkosvekomaani opetusministeriksi SUOMESSA! Mulla heittää tyhjää.

Siis mitä me suomalaiset voimme tehdä maamme pelastamiseksi?

[Sees]

Onko mielestänne oikein että 5 miljoonaa ihmistä kyykytetään ja meille annetaan jatkuvasti tunne että olemme vähempiarvoisia, tai väärässä maassa tai tai tai.

Ei, mutta pakollisen ruotsin kannattajat eivät mielestään kyykytä tai väitä vähempiarvoisiksi vaan heistä me emme ymmärrä, että pakon sijaan kyseessä on lahjaruotsi ja aito, sivistystä kantava suomenmaalaisuus - joita ilman olemme oikeasti köyhiä.

Ongelma on syntynyt, kun suomenruotsalaisuus on saanut kehittää rauhassa rinnakkaistodellisuuden, jossa suomenkielinen suomalaisuus on vain yksi vähemmistö Nordenissa ja jopa Suomessa vain yksi "kansanosa", vieläpä se nuori kansanosa ja paljossa kiitollisuudenvelassa ruotsinkielisyydelle.

Toisaalta, vaikka tuntisikin noin, voisi silti suvaita vapaata kielivalintaa, mikäli nostetaan ne pragmaattiset syyt tässä ja nyt riittävän merkittäviksi. Esimerkiksi pohjoismaalainen vapaamielisyys ja yksilöiden kunnioitus sekä erilaisten oppijoiden huomioiminen ja monikulttuurisuus toimivat myös argmentteina vapaan kielivalinnan puolesta.

Epäilen, että julkisesti poliittinen eliittimme ei koskaan lähde kuvaamaan tilannetta yhtä avoimesti kuin ystäväni. Minulle vain on tärkeää ymmärtää, miksi jotkut ihan mukavat ja järkevänoloiset ihmiset pitävät minuakin sivistymättömänä, ohittavat kaikki perusteluni, kokevat minun olevan se aggressiivinen ja hankala ja pitävät ainoana oikeana menettelytapana hoitaa asiat verkostoissa siten, ettei minua kuulla.

Emme mekään voi kovin julkisesti puhua folktinget-verkoston "salaliitosta", koska sellainen ei kuulu kulttuuriimme. Voidaan vain sitkeästi vaatia, että kieltenopetusta kehitetään pedagogian ja tämän päivän realiteettien pohjalta eikä osana kielipolitiikkaa. Folktinget ei mielestäni saisi puuttua suomenkielisten ja maahanmuuttajien kieltenopetukseen. Tässä pitäisi olla jokin mekanismi, joka estää sanelupolitiikan.

[pentti]

Toisaalta tässä täytyy ottaa viileästi. Palaan vielä viimetalvisiin viesteihin. Silloin dosentti Pasi Saukkonen analysoi Magman toimeksiannosta tätä suomalaista kielidebattia. Hänen sanoi avoimesti sen, mitä pitikin: monet ruotsinkieliset ajattelevat että, jos joku vastustaa jotain kielipoliittista järjestelyä, niin se samalla tarkoittaa negatiivisuutta ruotsin kieltä ja suomenruotsalaisuutta kohtaan, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Saukkonen siis todisti tutkijan äänellään, että vapaan kielivalinnan kannattajat eivät ole ruotsinsyöjiä - mutta vain Saukkonen itse alleviivasi tätä, pakollisen ruotsin kannattajien muuten äänekkäässä joukossa tämä ohitettiin.

http://www.magma.fi/magma-media/mikae-s ... ersyttaeae

Kriitikot Saukkonen jakaa uusfennomaaneihin ja pragmaatikkoihin. Hänen mukaansa uusfennomaanit sitovat kielen ja kansakunnan yhteen sekä lähtevät historian tulkinnoissaan Ruotsin vallan ajan "vääryyksistä". Pragmaatikot taas esimerkiksi katsovat, että ruotsin kielen opetus vie aikaa muilta kieliltä (ja ruotsin opetus onnistuu huonosti, koska kielellä ei ole käyttöä; ja ruotsi on monelle kielellisesti hitaalle oppijalla tai maahanmuuttajalle melkoinen riesa ja muun oppimisen hidaste sekä virkauran este jne.).

Uusfennomania on mielestäni oleellinen osa kielidebattia juuri siksi, että ruotsinkielisellä puolella ohitetaan pragmaattiset argumentit, koska pakollisen ruotsin kannattajat katsovat ystäväni tavoin, ettei mikään pragmaattinen argumentti voi ohittaa ruotsin ikiaikaista asemaa Suomi-Finlandissa. Ilman ruotsia maa ei olisi enää entisensä, kansakunnan sivistys olisi tuhottu.

Tämän vuoksi jokainen kohtaaminen pakollisen ruotsin kannattajan kanssa kuorii pragmaatikosta esiin sen uusfennomaanin (kuten joku täällä kirjoittikin), sillä pakollisen ruotsin kannattajat puhuvat vain "historiallisista ja kulttuurisista syistä" - heillä ei oikeastaan ole pragmaattisia argumentteja, ellei sellaisiksi lueta ivallisia heittoja tyyliin
- "kateelliset suomalaiset taas..."
- "haluatteko olla baltteja tai venäläisiä"
- "ovatko suomenkieliset lapset tyhmempiä kuin suomenruotsalaiset, kun eivät opi kolmea vierasta kieltä",
- "ymmärtämättömät vanhemmat istuttavat lapsiinsa ruotsivastaisuuden ja yrittävät kieltää näiltä osallisuuden Nordeniin ja pohjoimaiseen kulttuuriperintöön"
- "ruotsia luetaan niin vähän, ettei kellään pitäisi olla valittamista, sitä paitsi ruotsi on helppoa"...

Pakkoruotsi-illassa näimme, miten vastenmielistä on sellainen tunnepohjainen ja hyökkäävä esiintyminen, jota esiintyi pakon ystävien parissa. Suomenkielinen käytöskulttuuri ei siedä sellaista eikä olisi antanut sitä anteeksi omilleen. Meiltä vaaditaan tiukan pragmaattisia argumentteja, joita debatin toinen osapuoli ei suostu edes kuulemaan, koska heille kielidebatti on taistelua "suomenmaalaisuuden", heidän isänmaansa puolesta. Suomalaisuuden julkinen analysointi on aika vaikea pala suomenkielisille, koska sellaiseen ei ole koskaan ollut varaa - suomalaisuutta tehdään, siitä ei puhuta. Sen sijaan meillä on pitkä historia erilaisten aiheeseen liittyvien liturgioiden toistamisessa.

Eivät pragmaattiset argumentit pääse näkyviin, nehän ovat keskustelun määrittäjän kannalta vain savuverho, jolla yritetään tuhota aito "suomenmaalaisuus". Keskustelu on jotenkin häivytetty ja folktinget-verkosto vyöryy koko painollaan toimien jossain hämärän rajamailla mutta äärimmäisen tehokkaasti. Tässä on outo kehä, missä folktinget (omiensa suomalaisuuskäsityksen ja selkeiden etujen ohjaamana) tilaa, painostaa ja saa, koska se on virallinen toimija ja se on verkostoitunut jokaiseen puolueeseen ja eri alojen virkamiehistöön. Kansalaisten tai jopa kansanedustajien enemmistö ei näytä pystyvän katkaisemaan kehää.

Jotenkin tämän verkostovallan täytyy liittyä siihen, miten meillä demokratia ei toimi. Vaikka me näemme demokratiavajeen ensisijassa kielikysymyksessä, sama ongelma on nähdäkseni monessa muussakin päätöksentekoon liittyvässä asiassa. Meillä nähdään kansalaiset riesana, populismin kehtona sen sijaan, että hyväksyttäisiin kansalaisten asiantuntijuus ja kyky syvälliseen pohdintaan. Folktinget-verkosto on erityisen taitava käyttämään tätä epädemokratiaa saadakseen muka demokraattisesti ylläpidettyä oman mielensä mukaista politiikkaa.

Lisäksi kyse on nähdäkseni "suomalaisuuden" (tässä = "suomenmaalaisuus") elitistisyyden säilyttämisestä. Tämä vetoaa moniin kouluttautuneisiin suomalaisiin kielestä ja puolueesta riippumatta. Esimerkiksi Svenska social- och kommunalhögskolania käyneen Arhinmäen näkemykset ruotsinopinnoista suurena tasa-arvoistajana, oli itselleni melkoinen yllätys ja osoitus siitä, miten folktinget-verkosto onnistuu tuottamaan propagandaa, joka tarttuu hyvinkin erilaisiin toimijoihin, jopa vasemmistoliittolaisiin. "Suuri tasa-arvoistaja" tekee kuitenkin "suomalaisuudesta" (taas = "suomenmaalaisuus") hyvin akateemisen ja kaikkea muuta kuin tasa-arvoisen prosessin - mutta liturgia toistaa päinvastaista.

Tunnetasolla tämän päivän folktinget-verkosto (jossa siis on myös suomenkielisiä mukana, osa hyvinkin hyväntahtoisessa ja luottavaisessa hengessä) ei tule koskaan hyväksymään muuta tulkintaa suomalaisuudelle kuin "suomenmaalaisuuden". Tilanteen outous näkyy siinä, että vain ruotsin kielellä on olemassa tämä sana, jota suomen kielessä ei ole - meillähän on vain suomalaisuus, jonka alta löytyy mm. suomenruotsalaisuus, saamelaisuus, maahanmuuttajat jne. Folktinget-maailmassa on olemassa vain "suomenmaalaisuus" ja sen alta löytyy suomenkielinen suomalaisuus.

Oma ajatukseni on ollut, että jos riittävän sitkeästi ja viileästi toistaa pragmaattisia argumentteja, ne on viimein kuultava. En näe tälle vieläkään vaihtoehtoja, vaikka näen yhä selkeämmin sen, miten pakollisen ruotsin kannattajat haluavat ohittaa nämä argumentit sivuseikkoina ja painottaa sitä, että pakollisuuden vastustajat ovat maata tärveleviä populisteja, jotka eivät haluaisi opiskella mitään kieliä. Saukkonen debattianalyysissään kuitenkin jo kehoitti pakollisen ruotsin kannattajia hyväksymään sen, että pragmaattisiin argumentteihin on pystyttävä vastaamaan.

Tuo demokratian toimimattomuus on varmaan olennainen seikka. Asiantuntijavaltainen, salaileva päätöksenteko alkoi ulkopolitiikan hoidosta 'kekkos-slovakian' aikana ja vähitellen sen käyttö huomattiin käteväksi myös muilla politiikan alueilla. Itäeuroopan kansandemokratioissa tapahtui sentään jonkinlainen eliitin vaihto, kun Neuvostoliitto hajosi. Suomessa sama porukka vain jatkoi (jatkaa?).

Kun uusi hallitusratkaisu näyttää taas siirtävän uudistuksia hamaan tulevaisuuteen, meidän kannattaisi ehkä hankkia ystäviä ja ymmärtäjiä vähän kauempaakin (EU, Euroopan Neuvosto), missä Folktingetin ja RKP:n aivopesu ei toimi.

Suomalainen eliitti on käsittääkseni arka (kansainvälisestä) maineestaan. Nykyäänhän johtavat poliitikot mahtailevat sillä, että meillä on Euroopan (vai oliko se maailman) edistyksellisin (vähemmistö)kielipolitiikka. Jos maailmalta alkaisi tulla viestejä, joissa väitettäisiin eliitin sortavan kansalaisiaan yhdessä entisen siirtomaavallan 'perillisten' kanssa, voisivat asenteet muuttua nopeastikin.

[TK]

Suomen nykyinen kielipolitiikka = pakkoruotsittamispolitiikkaa. Asioiden selkeyttämiseksi olisi hyvä ruveta käyttämään kielipolitiikan sijasta ilmaisua PAKKORUOTSITTAMISPOLITIIKKA. Siitähän on kysymys - Suomen kielipolitiikka on pakkoruotsittamispolitiikkaa.

Pakkoruotsittaja-Lipponen on pakkoruotsittamis-kielilain kummisetä ja nykyisen pakkoruotsittamis-trendin alullepanija ja taustavoima svenskanu-verkostoineen. Rkp:n + folktingin ja kokoomuksen johdon kytkös on ilmiselvä, joskaan kokoomuksen johdon motiivit eivät ole selviä.

Pakkoruotsittamispolitiikka osoittaa selvästi Suomen olevan lumedemokratia. Todellista demokratiaa Suomessa ei ole.

[Eero Nevalainen]

Sees on, kuten yleensä, täysin oikeassa tilanneanalyysissään. Kyse on nimenomaan siitä että suomenruotsalaisille meitä suomenkielisiä ihan oikeasti ei ole olemassa, ja heidän oma nationalisminsa kohdistuu nimenomaan "Nordeniin", joka siis on jopa elimellinen osa meitä, jotka olemme sen suhteen "vääräkielisiä"... eli meitä pitää sitten auttaa olemaan ruotsinkielisiä. Tämä on hissukseen auennut minullekin. Tietysti mitä enemmän moista ihmisille syötetään ihan pienestä asti, sitä todellisempi koko kuviosta tulee.

Ikävintä on nimenomaan sitten se, että vastapuoli kyetään nykyretoriikassa demonisoimaan aika tehokkaasti; mikä tahansa mikä ei sovi tuohon kuvioon, on sitten nimenomaan jonkinlaista yksilön mielenterveyshäiriötä, kapinaa, sopeutumattomuutta, sivistymättömyyttä, primitiivistä nationalismia (ts. "oikeutta olla olematta jotain" ei ole olemassa -- vaikka Ahvenanmaalla onkin)... ja sitten taas pitää suojella ruotsinkielistä vähemmistöä ja taistella enemmistön ennakkoluuloja vastaan kielikylvetyksellä.

Ymmärrän syvästi, miksi veri kiehuu monella taholla -- moinen lähestymistapa olisi raivostuttava missä tahansa kontekstissa. Näiden tyyppien kanssa vain valitettavasti pitää tottua siihen, että provokaatio on maksimaalinen, ja oikeutettukin hermostuminen tulkitaan "hyökkäykseksi vähemmistöä vastaan".

[Sees]

--- suomenruotsalaisille meitä suomenkielisiä ihan oikeasti ei ole olemassa, ja heidän oma nationalisminsa kohdistuu nimenomaan "Nordeniin", joka siis on jopa elimellinen osa meitä, jotka olemme sen suhteen "vääräkielisiä" ---

Kiteytettynä näin. Eivätkä näin ajattelevat koe väheksyvänsä meitä muita vaan nimenomaan auttavansa (vaikka väkisin kuten Jukolan Jussia ja muita pakkosivistettyjä finnareita) todellisen sivistyksen ja demokratian äärelle... Tämä kuulostaa ivalliselta huumorilta muttei ole sitä.

Tästä voi yrittää keskustella, muttei kannata hermostua, kun toinen osapuoli ei kuule yhtäkään argumenttia. Heille kyse on ainoan oikean "suomalaisen" sivistyksen eli suomenmaalaisuuden hävittämisestä, ja he mielellään heittäytyvät ihmettelemään, miksei saman tien tehdä koko koulua vapaaehtoiseksi.