Tulossa väitös: Monen ysiluokkalaisen suullinen ruotsin taito on lähes olematon ja asenne opiskeluun yhä kielteisempi

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
Hillevi Henanen
Viestit: 2544
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Tulossa väitös: Monen ysiluokkalaisen suullinen ruotsin taito on lähes olematon ja asenne opiskeluun yhä kielteisemp

#16 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 02.06.2024 11:53

NRR kirjoitti: 31.05.2024 15:29 Valtaosa ylen jutun kommentoijista haluaa ruotsin vapaaehtoiseksi.

https://yle.fi/a/74-20091070

Mutta ne muutamat, jotka yrittävät ymmärtää ja pitkittää pakkoa, antavat näitä ikiaikaisia selityksiä:
- ruotsinkielisiä palveltava ruotsiksi,
- koulussa on muutakin monille turhaa kuten luonnontieteet ja matikka,
- meille tulee ongelmia, jos ruotsinkielisten ei tarvitse lukea suomea,
- onhan se etu, että voi lähteä pakkoruotsin turvin töihin tai opiskelemaan juuri Ruotsiin.
Tätä mahdollisuutta käytti hyväkseen mm Henrikssonin vanhempi tytär heti valmistuttuaan ja hyvin kuuluu viihtyvän eikä toisen artikkelin mukaan ole tulossa takaisin Suomeen.
https://www.hbl.fi/2024-03-02/fran-hank ... i-sverige/

Hillevi Henanen
Viestit: 2544
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Tulossa väitös: Monen ysiluokkalaisen suullinen ruotsin taito on lähes olematon ja asenne opiskeluun yhä kielteisemp

#17 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 02.06.2024 14:30

https://www.hbl.fi/2023-09-23/over-half ... stockholm/

Yli puolet Mimmi Björklundin Arcadan luokasta työskentelee nyt Ruotsissa – pelastaa ihmishenkiä jengiväkivallassa Tukholmassa

Tammisaarelainen Mimmi Björklund nauttii intensiivisistä yövuoroista Tukholman ambulanssissa. Hän muutti Ruotsiin heti ensimmäisen sairaanhoitajan tutkinnon jälkeen Arcada-ammattikorkeakoulussa. Yli puolet hänen luokastaan ​​teki samoin.
Arcadasta Tukholmaan

Tämä on rutiinitehtävä Björklundille, joka työskenteli ambulanssihoitajana Tukholmassa kolme ja puoli vuotta. Hän muutti Ruotsiin heti valmistuttuaan ensimmäisen sairaanhoitajan tutkinnon Arcada-ammattikorkeakoulusta Helsingissä. Hän oli sinä vuonna hyvässä seurassa.

– Alle 30 oppilaan luokastamme yli puolet muutti Ruotsiin. Suurin osa työskentelee edelleen täällä, hän sanoo.

Joukkomuutto Arcadasta johtuu Falck Ambulansin, Pohjoismaiden suurimman ambulanssi- ja pelastusalan urakoitsijan, aktiivisesta rekrytointityöstä.

- Rekrytoijat tulivat luokallemme ja kertoivat Falckin toiminnasta. Se kuulosti houkuttelevalta: paremmat olosuhteet, joustavat työajat ja korkeampi palkka kuin Suomessa tuolloin sai. Äskettäin valmistuneena yli 40 000 kruunua kuukaudessa tuntui suurelta, Björklund sanoo.

Arcadan ruotsalainen rekrytointi liittyy siihen, että Ruotsissa on pulaa sairaanhoitajista, jotka haluavat työskennellä terveydenhuoltoalalla, kertoo Tukholman Falck Ambulancen toimintapäällikkö Matilda Axelsson. Monet ruotsalaiset sairaanhoitajat ovat lähteneet hoidosta muun muassa siksi, että he eivät olleet tyytyväisiä työympäristöön, palkkaan ja työaikaan.

- Menestymme rekrytoinnissa, mutta meidän on jatkossakin oltava houkutteleva työnantaja. Suomalaiset sairaanhoitajat saavat mahdollisuuden valita aikataulunsa ja tarjoamme työmatkaasuntoja, Axelsson kertoo.
Kieli avain

Falck Ambulance rekrytoi jatkuvasti suomalaisia ​​sairaanhoitajia.

- Olemme luoneet hyvän yhteistyön Arcadan kanssa. On tärkeää, että osaat ruotsia tässä työssä, Axelsson sanoo.

Kieli oli keskeinen myös Mimmi Björklundille hänen astuessaan askeleen Ruotsiin.

- Suomenruotsalaisena etäisyys Tukholmaan ei tunnu kaukaiselta. Koin kynnyksen suomen kielen työskentelyyn korkeammaksi. Osaan suomea, mutta olen Tammisaaresta, jossa suomen kieli on yleensä heikompaa, ja kun todella sairaiden ihmisten hoitaminen on uutta, ei halua kielen olevan suurin stressi, hän sanoo.
Faktat
Omaishoitajan muutto Arcadasta

Arcada on Suomen ainoa yliopisto, joka kouluttaa ensiavun antajia ruotsiksi.
Mm tätä kuppausta yritetään siis apinan raivolla paikata muiden suomalaisten pakkoruotsilla.
On tässä tietty se hyvä puoli, että ruotsinkielisten määrä hupenee kiihtyvällä vauhdilla ja joka satsin mukana häipyvät myös tulevat sukupolvet.
Kuten tuosta jutusta selviää, näistä henkilöistä ei olisi missään tapauksessa muille kieliryhmille paljoakaan hyötyä, koska suomi ei suju ja palkkakin on liian pieni.

Ruotsinkielisten määrä Manner-Suomessa on ollut tasaisessa luisussa vuodesta 1990 paitsi niinä kolmena vuonna jolloin neropatit uskoivat löytäneensä viisasten kiven ja Hurriksi-kampanja toi tilaston mukaan 1146 plussaa surujen määrään ja josta hyvästä folktinget juhlavasti palkitsi heidät 8000 uudesta hurrista.
Sittemmin on ollut hyvin hiljaista asian tiimoilta.

Manner-Suomen surujen määrämuutos kolmena viime vuotena 2021 -57, 2022 -833 ja 2023 -1062
33 vuoden keskiarvo -411.

lpo
Viestit: 180
Liittynyt: 10.04.2016 10:57

Re: Tulossa väitös: Monen ysiluokkalaisen suullinen ruotsin taito on lähes olematon ja asenne opiskeluun yhä kielteisemp

#18 Lukematon viesti Kirjoittaja lpo » 02.06.2024 14:43

Hillevi Henanen kirjoitti: 02.06.2024 14:30Mm tätä kuppausta yritetään siis apinan raivolla paikata muiden suomalaisten pakkoruotsilla.
On tässä tietty se hyvä puoli, että ruotsinkielisten määrä hupenee kiihtyvällä vauhdilla ja joka satsin mukana häipyvät myös tulevat sukupolvet.
Kuten tuosta jutusta selviää, näistä henkilöistä ei olisi missään tapauksessa muille kieliryhmille paljoakaan hyötyä, koska suomi ei suju ja palkkakin on liian pieni.
Tässähän tämä perisyy on, miksi suomenkielisiä halutaan kouluttaa "palvelijoiksi". Oma jälkikasvu häipyy Ruotsiin paremman elämän perässä, eikä ole tulossa takaisin. Tästä edunvalvonta saa syyttää vain ja ainoastaan itseään, kun kaksikielisillä alueilla eri kieliryhmien lapsia ei missään nimessä ole voitu laittaa samaan kouluun ja näin maan pääkielen osaaminen jää hunningolle. Onneksi vanhempien ikäpolvien poistuessa näyttämöltä suomenkielisen puolen edustajat ovat entistä valveutuneempia omista oikeuksistaan, eivätkä taivu palvelijoiksi vieraalla kielellä. Ummikkoruotsinkielisten vanhainkodit lienevät jo hätää kärsimässä, kun työntekijöitä ei löydy ja tilanne tulee vain pahenemaan jatkossa. Kiristäkää vain ruuvia entisestään, sillä ennen pitkää se katkeaa...

Hillevi Henanen
Viestit: 2544
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Tulossa väitös: Monen ysiluokkalaisen suullinen ruotsin taito on lähes olematon ja asenne opiskeluun yhä kielteisemp

#19 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 02.06.2024 15:05

60-luvulla sentään haettiin bussilasteittain työttömiä suomalaisia, jotka sitten vietiin suoraan koneen ääreen ja koulutettiin siinä työhönsä.
Ihan varattomille järjetettiin förskottia ensimmäiseen tiliin asti.

Hintansa toki tälläkin oli, koska Keski-Ruotsin alueella muutamaa vuotta myöhemmin oli hinta laskettavissa suurena haudattujen ryhmänä nuoria suomalaisia itsemurhantekijöitä.

Tämän tiedon siivittäminä mekin lähdimme takaisin Suomeen kouluikään tulossa olevien lastemme kanssa, ja hyvä niin.
Korona vapautti Ruotsia selviämään lopuista sitten kun heidän työuransa oli ohi. Lakkasi joulukortit tulemasta.

Ruotsalaiset ovat toki viisastuneet sittemmin ja ottavat nyt valmiiksi koulutettuja.

Hillevi Henanen
Viestit: 2544
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Tulossa väitös: Monen ysiluokkalaisen suullinen ruotsin taito on lähes olematon ja asenne opiskeluun yhä kielteisemp

#20 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 05.06.2024 09:55

Tämä on sitä paljon mainostettua pohjoismaista yhteistyötä, jossa siis Suomi vastaa henkilön kustannuksista työikään asti.

Hillevi Henanen
Viestit: 2544
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Tulossa väitös: Monen ysiluokkalaisen suullinen ruotsin taito on lähes olematon ja asenne opiskeluun yhä kielteisemp

#21 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 10.06.2024 14:37

Kurkataanpa miltä näytti tilanne kymmenisen vuotta sitten kun uutta ruotsin kielen valtionapusysteemiä luotiin.
Näin kaavailtiin tilannetta ja pelättiin avustusten hupenemista kun ruotsinkielisten määrä hupeni vuosikymmenestä toiseen.
https://yle.fi/a/7-739341

Luoto ja Närpiö menettävät eniten valtionosuuksia. Furuholmenin päiväkodin Larsmossa lapset toivovat jouluksi "tuhatta miljoonaa tuhatta miljoonaa miljoonaa".

Närpes ja Larsmo ovat Pohjanmaan kunnat, jotka häviävät eniten, kun valtio uudistaa kunnille valtionosuusjärjestelmän. Larsmolle valtiovarainministeriön esitys tarkoittaa, että kunta menettää yli 900 000 euroa valtionosuuksia. Se voi pakottaa veronkorotukseen.

– Hieman yli 900 000 on meille iso summa. Joudumme varmasti tarkistamaan palvelua, mutta myös veroprosenttia, joka on tänään 19,5 prosenttia, Löf sanoo.

Carola Löfin mukaan ei ole niin helppoa löytää palvelua, jossa säästää. Suurin osa rahoista käytetään tällä hetkellä lakisääteisiin palveluihin.

- Meillä ei ole paljon ylimääräistä, joista säästää. Koulutus ja sosiaali- ja terveydenhuolto vievät eniten rahaa, joten meidän on myös tarkistettava sitä. Luoto menettää valtionosuuksia.

Eniten uudistuksesta häviävät Pohjanmaan kunnat Närpiö, Luoto, Kruunupyy ja Kristiinankaupunki. Toisaalta eniten voittavat Kokkola, Kaskinen ja P:saari. Kokkola saa 135 euroa enemmän asukasta kohden. Carola Löfin mielestä on vaikea nähdä, onko jakelu oikeudenmukainen vai ei.

– Voittajia ovat kunnat, joilla on paljon työpaikkoja. Täällä asuvat voivat työskennellä Karlebyssä tai Pietarsaaressa. He maksavat veroja Larsmolle, mutta me huolehdimme myös heidän lapsistaan ja terveydenhuollosta yms., Löf sanoo. Useita koulu- ja päiväkotirakennuksia

Larsmolla on tällä hetkellä suuret tarpeet kouluissa ja päiväkodeissa. Lasten määrä kasvaa ja monet kiinteistöt jäävät liian pieneksi.

- Nyt rakennamme uutta päiväkotia Holmiin ja suunnittelemme kunnan pohjoisosaan yhtä ja kunnan eteläosiin vielä yhtä. Ja sama koulujen kanssa. Nyt rakennamme Holmin koulua, Bosundin ja Näsin koulut jäävät liian pieneksi. Haasteita siis riittää.

Mutta Larsmolla on kertynyt ylijäämää, eikö niin? – Se on selvä, ja muutamasta laihasta vuodesta selvitään, mutta ajatus on, että tämän pitäisi jatkua näin. Meidän on tarkistettava puku, jotta voimme selviytyä tulevaisuudesta, Löf sanoo.

Valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen on useita syitä. Ensinnäkin pitäisi olla helpompi laskea, kuka saa mitä. Kriteerit lasketaan 48:sta kahdeksaan. Kriteerit perustuvat väestörakenteeseen ja kunnan asukkaiden sairastuvuuteen.

Kunnat voivat nyt antaa lausuntonsa valtionosuusuudistusehdotuksesta. Lopullinen ehdotus tulee tammikuussa. Mikäli valtiopäivät hyväksyvät, uusi järjestelmä astuu voimaan tammikuussa 2015. Ajatuksena on, että uudistus toteutetaan vähintään viiden vuoden siirtymäajalla, jotta muutokset eivät tule niin äkkiä. Ensimmäisinä vuosina kuntakohtaiset muutokset ovat enintään 50 euroa asukasta kohden.

Valtion osuus kuntien peruspalveluista on noin 8 miljardia euroa ja ne muodostavat keskimäärin 22 prosenttia kuntien toimintatuloista.

Nämä kunnat hyötyvät uudistuksesta (euroa asukasta kohti) Karlsruhe: +135 Kaskö +117 Pietarsaari +67 Nenä risti +30 Vaasa +14 Pedersøre +7 Nämä kunnat menettävät (euroa asukasta kohti): Ole -5 Uusikaarleby -29 Malax -30 Korsholma -45 Kristiinankaupunki-86 Kruunu -142 Larsmo -188 Närpes -207
Näin siis kuviteltiin vuotta ennen uuden systeemin käyttöön ottamista. Se siis tapahtui kertarysäksellä vuoden 2015 alussa paitsi että hanttiin pistävää Närpiötä näpäytettiin parilla miljoonalla, ja se päästettiin ryömimään nöyränä rahasäkille vasta vuonna 2016.

Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä miten uusi oikeusministeri rupeaa tulemaan toimeen näiden kielilakien kanssa, varsinkin kun ei satu olemaan RKP:stä, koska näiden "lakien" tulkintaan tarvitaan ehdottomasti RKP:läinen.

2015 maksettiin siis näille "kaksikielisille" kunnille ensimmäisenä vuonna 250537 ruotsinkielisestä 93,5 miljoonaa kaksikielisyydestä ja 2024 eli kymmenentenä vuonna 244622 ruotsinkielisestä 106,6 miljoonaa.
5915 kappaleella pienentyneelle ruotsinkielisten määrälle on siis "lakien" mukaan tullut 13,1 miljoonaa enemmän liksaa.

Nyt on siis "lainsäädännöllä" päihitetty sekin kiusallinen ongelma, että väen vähetessä avustuksetkin kutistuvat.

Tänä vuonna siis ohitetaan tai on jo ohitettu miljardin rajapyykki pelkästä ruotsin kielestä maksamisessa.

Hillevi Henanen
Viestit: 2544
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Tulossa väitös: Monen ysiluokkalaisen suullinen ruotsin taito on lähes olematon ja asenne opiskeluun yhä kielteisemp

#22 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 10.06.2024 15:34

Kuka tietää miten kauan se laki oli voimassa joka mahdollisti mm maailman ruotsinkielisimmän kunnan julistamisen kaksikieliseksi? Tunteja? Päiviä?

Vastaa Viestiin