Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
-
NRR
- Viestit: 9804
- Liittynyt: 10.02.2013 15:38
#1
Lukematon viesti
Kirjoittaja NRR » 22.03.2023 08:08
Ruotsia opiskelevista kaksi kolmasosaa sai kirjoitustaidoissa korkeintaan arvosanan 5. Se ei vastaa jatko-opinnoissa tarvittavaa osaamista.
https://yle.fi/a/74-20023496
Kommentti twitterissä:
Karvi on huumorituulella kertoessaan: ’ruotsin osaamistaso ei vastaa jatko-opintojen tarpeita’. Aivan kuin Suomessa korkeakoulussa ei pärjäisi ilman ruotsia. Jopa Hankenissa nykyään kurssit opetetaan englanniksi.
Ja toinen
9.-luokkalaisten ruotsin kielen taidot rohmahtaneet. Syynä asenne. Loistavaa! Hyvä nuoret. Tämä ajaa kohti järjettömän pakkoruotsin loppua.
Viimeksi muokannut
NRR, 22.03.2023 08:35. Yhteensä muokattu 3 kertaa.
-
NRR
- Viestit: 9804
- Liittynyt: 10.02.2013 15:38
#2
Lukematon viesti
Kirjoittaja NRR » 22.03.2023 08:12
Karu arvio: Näin heikot yhdeksäsluokkalaisten ruotsin taidot ovat
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009468541.html
- Lähes 25% tytöistä ja 11% pojista saavutti puhumisessa kouluarvosanaa 8 tai sitä paremman taitotason.
- Kirjoitustehtävissä lähes 40% pojista ja 20% tytöistä ei saavuttanut edes kouluarvosanaa 5 vastaavia taitoja.
- S2-oppilailla ja muilla ei juuri eroa.
Viimeksi muokannut
NRR, 22.03.2023 08:49. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
-
Uusi kielipolitiikka
- Viestit: 2185
- Liittynyt: 08.12.2017 17:48
- Paikkakunta: Global
-
Viesti:
#3
Lukematon viesti
Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 22.03.2023 08:31
Niin.
Poistuuhan se pakkoruotsi näinkin tai ainakin se vesittyy.
Passiivinen vastarinta
sortojärjestelmää vastaan.
Järkevämpää toki olisi muuttaa ruotsi vapaaehtoiseksi järjestelmätasolla, mutta suunnitelma B toimii jo nyt:
Pitää edelleen rohkaista oppilaita jatkamaan passiivista vastarintaansa.
Asennevamma - se on pakottajilla ja saamattomilla poliitikoilla.
-
pjl69
- Viestit: 642
- Liittynyt: 17.03.2017 14:39
#4
Lukematon viesti
Kirjoittaja pjl69 » 22.03.2023 11:13
Oho, Ylen juttua voi jopa kommentoida. Oliko pelkkää sattumaa, että tämä tutkimus julkaistiin vaalien alla? Ettei vain laukeais omille näpeille kun kielipolitiikan järjettömyys nousee framille näin vaalien alla. Eipä ollut uutisjutussa mitään sanaa nuorten englannin kielen taidosta. Siinäpä olisi hedelmällinen vertailukohde kun mietitään, että miksi juuri ruotsia kohtaan on asennevamma.
-
Uusi kielipolitiikka
- Viestit: 2185
- Liittynyt: 08.12.2017 17:48
- Paikkakunta: Global
-
Viesti:
#5
Lukematon viesti
Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 22.03.2023 15:15
Ihan tolkullista tekstiä näyttää ainakin osittain olevan itse raportissa.
A
-englanti on kaikilla ulottuvuuksilla aivan omaa luokkaansa oppilaiden käsityksissä. Erityisesti
ero A-englannin ja B1-ruotsin hyödyllisyydessä on silmiinpistävä ja auttaa osaltaan ymmärtämään,
miksi ruotsin opiskelu ei innosta kaikkia oppilaita siinä määrin kuin haluttaisiin.
Yhteenvetona voidaan todeta, että erityisesti oppilaiden asenteet ja käsitykset B1-ruotsista vaativat
laajempaa yhteiskunnallista ja (kieli)koulutuspoliittista keskustelua. Arvioinnin tulokset osoittavat
selkeästi, että koulutuksellinen ja työvoimapoliittinen puhe toisen kotimaisen kielen opiskelun
ja osaamisen tarpeesta ja hyödyistä ei ole vakuuttanut oppilaita, ei myöskään kansalliskielten
vaalimisen tärkeyden korostaminen. On myös syytä pohtia, missä määrin esimerkiksi englanti
on oppilaalle enää ”vieras” kieli, vai onko englannin kielen taito nykyisin ennemminkin sellaista
perusosaamista, joka jokaisella on oltava äidinkielen osaamisen rinnalla
Globaalissa maailmassa äidinkielen ja englannin lisäksi tarvitaan kuitenkin myös
muiden kielten osaamista. Tämä vieras kieli voi olla ruotsi, saksa, ranska, venäjä tai vaikkapa arabia.
Kun oppilaille annetaan enemmän vaihtoehtoja valita, niin vapaaehtoisuuden lisääntyminen voisi
jatkossa näkyä myös oppimistuloksissa. Nyt saatuja B1-ruotsin oppimistuloksia tulee tarkastella
myös suhteessa osaamisen saavuttamiseen käytettyihin resursseihin: miten koulutuspoliittisesti
kestävää on opettaa B1-ruotsia runsaat 200 tuntia, jos oppimistuloksena on, että valtaosa oppilaista
jää heikkoon tai enintään kohtalaisen osaamistasoon.
Onkin syytä pohtia, missä määrin oppilaiden opiskeluintoa saadaan lisättyä esimerkiksi pakollisten
tuntien määrää ja opiskelun pakollisuutta lisäämällä. Missä määrin entistä monipuolisemmat ja
digitaalisuutta hyödyntävät oppimateriaalit auttavat osaamisen parantamisessa, jos perimmäinen
syy huonoihin oppimistuloksiin on oppilaiden asenteissa? Tavoitetason laskeminen tuskin myös-
kään tuo ratkaisua ongelmaan, sillä aiempien arviointitulosten pohjalta tasoa on jo laskettu niin
perusopetuksessa kuin ylioppilastutkinnossakin. Muutoksen on näin ollen lähdettävä asenteista
ja niihin vaikuttamisesta. Tulee miettiä, mikä on se porkkana, miksi ruotsia kannattaa opiskella
alaluokilta korkea-asteelle saakka? Voisiko opiskeluintoa lisätä kielten (muiden kuin englannin)
osaamisesta annetut lisäpisteet korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa ja palkkalisä työmarkkinoilla?
Ratkaisuja etsittäessä myös koko B1-ruotsin opiskelun jatkumo on mietittävä uudelleen mukaan
lukien toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa edellytetty osaaminen. Osaamisvajeen korjaa-
misen aloittaminen korkea-asteelta on oppilaan kannalta liian myöhään. Jos oppilaiden kielen
perusrakenteet ja perussanasto ovat heikot, tai jopa olemattomat, niin miten heikon pohjan päälle
on mahdollista oppia koko ajan uutta.
-
Uusi kielipolitiikka
- Viestit: 2185
- Liittynyt: 08.12.2017 17:48
- Paikkakunta: Global
-
Viesti:
#6
Lukematon viesti
Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 22.03.2023 15:20
asenteet ja käsitykset B1-ruotsista vaativat
laajempaa yhteiskunnallista ja (kieli)koulutuspoliittista keskustelua.
Arvioinnin tulokset osoittavat
selkeästi, että koulutuksellinen ja työvoimapoliittinen puhe toisen kotimaisen kielen opiskelun
ja osaamisen tarpeesta ja hyödyistä
ei ole vakuuttanut oppilaita, ei myöskään kansalliskielten
vaalimisen tärkeyden korostaminen.
On myös syytä pohtia, missä määrin esimerkiksi englanti
on oppilaalle enää ”vieras” kieli, vai onko englannin kielen taito nykyisin ennemminkin sellaista
perusosaamista, joka jokaisella on oltava äidinkielen osaamisen rinnalla
Globaalissa maailmassa äidinkielen ja englannin lisäksi tarvitaan kuitenkin myös
muiden kielten osaamista.
Tämä vieras kieli voi olla ruotsi, saksa, ranska, venäjä tai vaikkapa arabia.
Kun oppilaille annetaan enemmän vaihtoehtoja valita, niin vapaaehtoisuuden lisääntyminen voisi
jatkossa näkyä myös oppimistuloksissa.
Nyt saatuja B1-ruotsin oppimistuloksia tulee tarkastella
myös suhteessa osaamisen saavuttamiseen käytettyihin resursseihin: miten koulutuspoliittisesti
kestävää on opettaa B1-ruotsia runsaat 200 tuntia, jos oppimistuloksena on, että valtaosa oppilaista
jää heikkoon tai enintään kohtalaisen osaamistasoon.
Tätähän me olemme ehdottaneet jo vuosikausia..
jopa kansalaisaloitteella
Ilman minkäänlaisia vaikutuksia päätöksentekijöihin..
He kuuntelevat vain RKP:n vaatimuksia.
-
Uusi kielipolitiikka
- Viestit: 2185
- Liittynyt: 08.12.2017 17:48
- Paikkakunta: Global
-
Viesti:
#7
Lukematon viesti
Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 22.03.2023 15:28
Yllättävän rehellisesti:
Työelämässä
ruotsin kieltä tarvitaan vain tietyissä tehtävissä ja tietyillä alueilla ja sielläkin vain harvoin, sillä
myös englantia voi käyttää nykyisin lähes kaikilla. Yhdeksäsluokkalainen ei myöskään välttämättä
osaa ajatella ruotsin osaamisen hyötyjä jatko-opintojensa kannalta. Ja kun osaamisen hyötyjä ei
nähdä, ei ole halua opiskellakaan ja siksi ruotsin tunnit koetaan ikävystyttävinä. Lisäksi ruotsin
oppiminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja sitkeyttä, jota kaikilla ei välttämättä ole.
Sivu 113
Ruotsin kielen epämieluisuus oppiaineena käy selkeästi ilmi
myös verrattaessa ruotsin asenne- ja
käsitysväittämien keskiarvoja A-englannin (Härmälä & Marjanen 2022), äidinkielen (Kauppinen
& Marjanen 2019) ja matematiikan (Metsämuuronen ym. 2019) vastaaviin (kuvio 32
Sivu 114
-
Hillevi Henanen
- Viestit: 2526
- Liittynyt: 14.10.2013 20:18
#8
Lukematon viesti
Kirjoittaja Hillevi Henanen » 22.03.2023 15:47
pjl69 kirjoitti: ↑22.03.2023 11:13
Oho, Ylen juttua voi jopa kommentoida. Oliko pelkkää sattumaa, että tämä tutkimus julkaistiin vaalien alla? Ettei vain laukeais omille näpeille kun kielipolitiikan järjettömyys nousee framille näin vaalien alla. Eipä ollut uutisjutussa mitään sanaa nuorten englannin kielen taidosta. Siinäpä olisi hedelmällinen vertailukohde kun mietitään, että miksi juuri ruotsia kohtaan on asennevamma.
Niinpä kommentoin
Pohjanmaa onkin sitten ainoa maakunta Suomessa jossa ruotsinkielisten määrä ylittää EU:n 20%:n kaksikielisyysrajan. Seuraavana on Keski-Pohjanmaa 9,04% eli ei enää lähelläkään tätä rajaa. Pohjanmaalla asuu 3,19% Suomen asukkaista.
Kun Pohjanmaallakin pullahti ruotsinkielisten osuus alle 50%, päästettiin pakkoliitetty Isokyrö lopultakin Etelä-Pohjanmaahan, ja ruotsinkielisiä oli taas yli 50%, ja alamäki jatkuu.
18 Manner-Suomen maakunnasta neljässätoista (14) on "ruotsinkielisiä" alle prosentti, Pohjois-Karjalassa jopa alle promille.
Kolmessa maakunnassa, Keski-Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa ruotsi on kahdeksanneksi (8) puhutuin kieli.
Kaksikielisyysraja on pudotettu Kymenlaakson terveydenhoitoalueen "kaksikielistämisen" myötä pudotettu jo 0,76 prosenttiin.
Voisiko tässä olla syy siihen, että ruotsin kieli koetaan turhaksi?
Kommenteissa ei ainakaan pakkoruotsittajat juhlineet.
-
Weeku
- Viestit: 136
- Liittynyt: 18.02.2014 19:24
#9
Lukematon viesti
Kirjoittaja Weeku » 22.03.2023 17:07
Mielestäni pitää lisätä nuorille ASENNEKASVATUSTA. Tästä on jo Neuvostoliiton ajalta vahvat näytöt, samoin Kiinassa jatketaan perinnettä myös tänä päivänä. Pitäisiköhän tehdä kansalaisaloite asennekasvatuksen lisäämiseksi peruskouluun?
-
pjl69
- Viestit: 642
- Liittynyt: 17.03.2017 14:39
#10
Lukematon viesti
Kirjoittaja pjl69 » 22.03.2023 17:11
Eiks peruskouluissa kierrä jo kaiken maailman kielilähettiläitä...
-
NRR
- Viestit: 9804
- Liittynyt: 10.02.2013 15:38
#11
Lukematon viesti
Kirjoittaja NRR » 23.03.2023 17:09
Suomalaisuuden liitto otti kantaa
– Kaikissa viime vuosien kielten opetusta koskevissa päätöksissä on lisätty eikä vähennetty ruotsin pakollisuutta.
Politiikan lähtökohta on ollut vain ja ainoastaan kansalliskielten tasa-arvo, eikä koululaisten, perheiden, nuorten ja aikuisopiskelijoiden tarpeet ja kokemukset.
Ruotsin osaamista vaaditaan nykyään periaatteellisista syistä – ei siis käytännön tarpeiden vuoksi. Tästä periaatteesta olisi kuitenkin aika luopua, toteaa liiton toiminnanjohtaja Juuso-Ville Gustafsson.
https://mailchi.mp/d4876dc196e5/tiedote ... y-15750876
-
Uusi kielipolitiikka
- Viestit: 2185
- Liittynyt: 08.12.2017 17:48
- Paikkakunta: Global
-
Viesti:
#12
Lukematon viesti
Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 23.03.2023 18:22
NRR kirjoitti: ↑23.03.2023 17:09
Suomalaisuuden liitto otti kantaa
– Kaikissa viime vuosien kielten opetusta koskevissa päätöksissä on lisätty eikä vähennetty ruotsin pakollisuutta.
Politiikan lähtökohta on ollut vain ja ainoastaan kansalliskielten tasa-arvo, eikä koululaisten, perheiden, nuorten ja aikuisopiskelijoiden tarpeet ja kokemukset.
Ruotsin osaamista vaaditaan nykyään periaatteellisista syistä – ei siis käytännön tarpeiden vuoksi. Tästä periaatteesta olisi kuitenkin aika luopua, toteaa liiton toiminnanjohtaja Juuso-Ville Gustafsson.
https://mailchi.mp/d4876dc196e5/tiedote ... y-15750876
Miksi näin lammasmainen muotoilu?
Parempi:
Tästä periaatteesta olisi pitänyt luopua jo 30 vuotta sitten..
Tai
Tästä periaatteesta ON aika luopua.
-
Hillevi Henanen
- Viestit: 2526
- Liittynyt: 14.10.2013 20:18
#13
Lukematon viesti
Kirjoittaja Hillevi Henanen » 24.03.2023 13:08
Ruotsin kieltä tarvitaan moneen:
-jäykkäniskaisten suomenkielisten nöyryyttämiseen se on ihan välttämätön
-rahan keräämisessä ruotsinkielisille ruotsin kieli on avainasemassa. Heidän hallussaan oleva Suomen kansallisomaisuus ei siis yksistään riitä. Viimeisten 10 vuoden aikana (2014-2023) 33 kunnalle on maksettu "kaksikielisyydestä" reilu miljardi puhtaana käteen. Sillä ei ole velvoitettu edes kovapäisimpien suomen opiskelua kustantamaan. 260 suomenkielistä kuntaa on tietty jätetty mopen osille, niilä on pelkkä opiskelupakko ilman mitään korvauksia kun eivät suostu ryhtymään Lohjan malliin "kaksikielisiksi".
-ruotsin kielen avulla kielilait on sorvattu surujen työkaluiksi muita vastaan, esim. säädettyjä prosenttirajoja täytyy noudattaa ainoastaan muiden kieliryhmien. Sen sijaan mm. puhtaasti ruotsinkielisillekin kunnille maksetaan jo kymmenettä vuotta "kaksikielisyydestä" oli sitä tai ei. Lainsäädäntöön on ilmaantunut yritys vähiten ruotsia sisältäviin kohteisiin lisätä määritelmä "pysyvästi kaksikielinen", jolla siis jo etukäteen estetään tuleviakin sukupolvia tekemästä päätöksiä asiasta.
-ruotsin kieli toimii käsirautoina kun vangitaan kotoutettavia maahanmuuttajia palvelijoiksi ruotsinkieliselle alueelle, vaikka heillä itsellään on omakohtaista kokemusta siitä miten pienet kuviot Suomessa ovat pelkällä ruotsilla. Toisaalta tietenkin ruotsia osaaville aukeavat pohjoismaiset työmarkkinat. Englannin osaaminen pelastaa osan, eli ruotsin kielelle kotouttajien kannattaa valita englantia osaamattomia.
-säätiörahaa riittää sentään salailematta kaikille, jotka suostuvat kannattamaan pakkoruotsia. Ymmärtämättömät kutsuisivat tätä lahjonnaksi.