Hän ei esiinny omalla nimellään, koska hänellä on perustellut syyt pelätä työpaikkansa menettämistä haastattelun seurauk

[Hillevi Henanen]

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009352461.html

Kokenut rehtori: Nämä yhdeksän syytä ovat johtaneet suomalaisen koulun alamäkeen

Vaikka numerot ovat yksiselitteisiä, asioista ei saisi puhua.

[NRR]

Nämä yhdeksän syytä ovat johtaneet suomalaisen koulun alamäkeen

1. Lasten tuen tarve on kasvanut rajusti 
2. Koulujen tilasuunnittelussa ei kuunnella opettajia
3. Pienet koulut lakkautetaan – suunta kohti isoja kouluyksiköitä
4. Ahtaat tilat eivät jousta lasten tarpeiden mukaan
5. Inkluusion käsite on tulkittu väärin
6. Älypuhelimet häiritsevät keskittymistä
7. Opetuksen ongelmia yritetään laastaroida hankesekamelskalla
8. Yhdysluokkia suositaan säästösyistä
9. Digimateriaaleilla yritetään korvata fyysiset oppikirjat

Siis kirjat ja pulpetit takaisin.
Huomio lasten käytöshäiriöihin.
Tilaa opiskella ja tukea tarvittaessa.
Ei paha.

[TK]

"Hän ei esiinny omalla nimellään, koska hänellä on perustellut syyt pelätä työpaikkansa menettämistä haastattelun seurauksena."
Samalla tavalla pitäisi tehdä haastatteluja pakkoruotsin lakkauttamista kannattavista opettajista, tutkijoista, virkamiehistä, tavallisista ihmisistä.

[NRR]

"Hän ei esiinny omalla nimellään, koska hänellä on perustellut syyt pelätä työpaikkansa menettämistä haastattelun seurauksena."
Samalla tavalla pitäisi tehdä haastatteluja pakkoruotsin lakkauttamista kannattavista opettajista, tutkijoista, virkamiehistä, tavallisista ihmisistä.

Totta.

Jos se, että sanoo oppilaitten tarvitsevan enemmän kirjoja ja pulpetteja ja vähemmän hankkeita, saa pelkäämään - mitä onkaan ottaa julkisesti kantaa pakkoruotsia vastaan...

Hullua, mutta totta.

[Hillevi Henanen]

Jos se, että sanoo oppilaitten tarvitsevan enemmän kirjoja ja pulpetteja ja vähemmän hankkeita, saa pelkäämään - mitä onkaan ottaa julkisesti kantaa pakkoruotsia vastaan...

Varsinkaan nyt kun mm. pakkoruotsin aikaistamisen tuloksia ei enää voi kutsua ennusteiksi ja uuden vastustustukseksi, vaan ne ovat jo tapahtuneita tosiasioita.

Siihen on syynsä, että pakkoruotsin jukiisissa vastustajissa on niin paljon ihmisiä, joita ei enää pystytä kiristämään työelämän kautta, koska heidän elantonsa ei enää ole vaarassa kuten nuoremmilla.

Karu totuus tämän päivän Suomesta.

[Hillevi Henanen]

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009365393.html

Väitöskirjan ohjaajana toiminut emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen kommentoi aiemmin Ilta-Sanomille, että Saarinen kohtasi käsittämättömän myrskyn ja hänen tutkimustuloksensa sivuutettiin täysin. Keltikangas-Järvinen otti Saarisen kohtelun esiin, kun häneltä kysyttiin syitä oppimistulosten laskuun.

Saarinen itse muistelee, kuinka korkea-arvoinen virkamies piti hänen väitöskirjaansa vitsinä.

– Kasvatustieteen eliitti lynkkasi väitöskirjani. Opettajilta, rehtoreilta ja vanhemmilta olen saanut väitöskirjastani käytännössä pelkkää positiivista palautetta, Saarinen summaa.

– Esimerkiksi avotiloista on hyvin paljon tutkimusnäyttöä, että mitä pienemmistä oppilaista on kyse, sitä heikommin ne soveltuvat sen ikäisille lapsille. Siitä huolimatta meillä on kouluja, joissa lähes sata ykkösluokkalaista haahuilee avotilassa.

Saarisen mukaan avotilat vähentävät tutkimusten mukaan kasvokkaista vuorovaikutusta, lisäävät fysiologisia stressitasoja ja heikentävät suoritusta. Lapsi harvoin itse huomaa näitä vaikutuksia.

– Suomessa on menty oppilaiden kivat tunteet edellä. Tutkimusnäyttö osoittaa kuitenkin, että motivaatio ja positiiviset tunteet tulevat siitä, että osaa ja oppii.

Eteläkorealainen koulutusasiantuntija kertoi taannoin Saariselle, että Suomesta oli käynyt maassa koulutusvientikonsultteja, jotka olivat markkinoineet heille avokoulua. Etelä-Koreassa oli suhtauduttu epäluuloisesti siihen, miten avotilat sopisivat pienille lapsille. Suomalaiset olivat vakuuttaneet heille, että Suomessakin vastaavia tiloja on käytetty hyvällä menestyksellä. Etelä-Koreassa päätettiin rakentaa yksi kokeilukoulu Suomen malliin.

– Hän kertoi, että kun syksyllä koulu alkoi, parissa kuukaudessa kävi niin, että perhetausta alkoi määrittää sitä, kuka koulussa pärjää. Niin sanotusti hyvistä perheistä tulevilla lapsilla vanhemmat opettivat kotona ne asiat, jotka jäivät koulussa oppimatta.

Saarinen tietää yksityisopettajia, jotka kiertävät varakkaiden perheiden kodeissa antamassa tukiopetusta lapsille iltaisin, jos vanhemmat eivät ole vakuuttuneita lähikoulunsa pedagogiikasta.

Entisestä mallimaasta on siis kehkeytynyt varoittava esimerkki.
Kuka pöyhisi vielä tämän pakkoruotsitunkion pohjia myöten?