Uusi kansalliskielistrategia julkistettu - RKP teki sen taas

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
Hillevi Henanen
Viestit: 1708
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Uusi kansalliskielistrategia julkistettu - RKP teki sen taas

#16 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 03.12.2021 20:49

Kannanotossa todetaan, että suomen kielen käyttöalan yhä nopeampi kaventuminen uhkaa mitätöidä vuosisatojen saatteessa? tehdyn työn, jolla on luotu suomen kielelle asema yhteiskunnan kaikilla aloilla käytettynä ja toimivana kielenä.
.
Tämä työ oli siis suomenkielisten aikaansaannosta ruotsinkielisten ankarasta vastustuksesta huolimatta. Ehkä olosuhteet hoitavat loppuun sen, mikä ruotsinkielisiltä jäi ja tulee jäämään pahasti kesken, eli suomen kielen tukahduttaminen.

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 1574
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Uusi kansalliskielistrategia julkistettu - RKP teki sen taas

#17 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 03.12.2021 20:56

Kuka on kuullut kielisaarista?
Suomeksi oikea termi on

Kielisaareke

Strategia on laadittu ruotsiksi, ja "kielisaari" on kömpelö käännös.
Kielisaareke-hankkeen tavoitteena on tehdä näkyväksi ja vahvistaa Suomen nykyisiä kielisaarekkeita ja edistää uusien kehittämistä. Hanke on kaksivuotinen (1.8.2021-31.7.2023).

Hankkeen lähtökohta on ajatushautomo Magman maaliskuussa 2020 esittämä selvitys. Siinä todetaan, että kielisaarekkeilla on erityisiä haasteita ja vahva tarve hallinnolliselle, pedagogiselle ja organisatoriselle tuelle.

Hanketta hallinnoi Suomen Kuntaliitto ja omistajana on ruotsinkielisten asioiden yksikkö. Sitä rahoittavat Kulttuurirahasto ja Svenska folkskolans vänner -yhdistys. Hankejohtajana toimii Karin Ihalainen.

Seuraa meitä Facebookissa: facebook.com/sprakoarexternal
https://www.kuntaliitto.fi/opetus-ja-ku ... reke-hanke

Hillevi Henanen
Viestit: 1708
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Uusi kansalliskielistrategia julkistettu - RKP teki sen taas

#18 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 03.12.2021 21:53

Kiitos! Tämä on siis taas joku melko uusi loistoidea! Ei muuta kuin lycka till!

Jatketaan taas tuolta strategian puolelta.
Suuren haasteen muodostaa myös se tosiseikka, että ruotsin kielestä on tulossa katoava kieli hallinnossa. Valtion virkahenkilöistä 95,2 prosentilla (68 648) äidinkieli oli suomi ja 3,8 prosentilla (2 758) ruotsi vuonna 2017.39 Ruotsinkielisten osuus koko väestöstä oli vastaa-vana ajankohtana 5,3 prosenttia. Ruotsin kielen heikentymiseen hallinnossa ovat myös vai-kuttaneet hallintouudistukset, joiden kautta kaikkien valtion viranomaisten enemmistö-kielenä on suomi. Vähentynyt ruotsin kielen käyttö ja heikentynyt ruotsin kielen taito hal-linnossa vaikuttaa suoraan siihen, millaista kielellistä palvelua viranomaisten on mahdol-lista antaa ruotsinkielisille
Ruotsin kieltä ja Suomen kaksikielisyyttä kohtaan esiintyy edelleen kielteisiä asenteita ja ennakkoluuloja, jotka vaikuttavat kieli-ilmapiiriin ja suhtautumiseen toiseen kieliryhmään.
Eikä taatusti vähene peukaloruuvia kiristämällä.
Haasteeksi on osoittautunut, että käytännössä laajempi kielivalikoima toteutuu vain har-voissa kunnissa. Huoltajat valitsevat edelleen usein englannin ensimmäiseksi vieraaksi kie-leksi, vaikka A1-kielivalinnaksi suositeltaisiin pääsääntöisesti muuta kuin englantia. Ruotsin kieliset oppilaat valitsevat edelleen useimmin suomen A1-kieleksi.
Eikä sekään riitä kaikille riittävän suomen kielen taidon saamiseksi. Se sitten kostetaan suomenkielisille.
Kielen oppimisen tavat kehittyvät ja muuttuvat ja on tärkeää, että opetus ja kielikoulutus perustuvat uusimpaan tutkimukseen. Moni-kielisyys ja rinnakkaiskielisyys ovat hyvä lähtökohta myös kansalliskielten kehittämiselle ja todellisuutta nykypäivän yhteiskunnassa. Tämä tulisi huomioida kielipolitiikan linjauksia laadittaessa.
Tarkoittaako tämä rinnakkaiskielisyys samaa kuin kaksi tasavertaista kieltä. Uusi ilmaisu tämäkin.
Siitä huolimatta, että Suomi on kaksikielinen maa ja kansalaisten monikielisyys on lisään-tymässä, tulee jokaisella olla oikeus elää Suomessa omalla kielellään, joko suomen tai ruot-sin kielellä.

Hillevi Henanen
Viestit: 1708
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Uusi kansalliskielistrategia julkistettu - RKP teki sen taas

#19 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 05.12.2021 15:48

Ruotsin kieliset oppilaat valitsevat edelleen useimmin suomen A1-kieleksi.

Siis oppilaita varjellaan tarkasti tiedolta, että heille on maan pääkieli välttämätön.
Oppilaat itse eivät valitse suomea aloituskieleksi, sen tekevät heidän puolestaan ruotsinkielisten valinnanmahdollisuuksista vastaavat kunnan viranomaiset.
(Loviisassa sama taho yritti vallankaappausta suomenkielistenkin valinnoissa, mutta vanhemmat heräsivät ajoissa.)
Vuonna 2020 Suomessa oli 310 kuntaa, joista 49 oli kaksi- tai ruotsinkielisiä. Valtio neuvosto on asetuksella määrittänyt kuntien kielellisen aseman ajanjaksolle 2013–2022.23 Yksikieli-sesti ruotsinkielisiä kuntia on 16 ja ne kaikki sijaitsevat Ahvenanmaalla. Suomen 33:sta kak-sikielisestä kunnasta 15:ssa on enemmistökielenä ruotsi ja 18:ssa suomi. Kunta on säädet-tävä kaksikieliseksi, jos vähintään 8 prosenttia asukkaista tai yhteensä 3 000 asukasta puhuu vähemmistökieltä äidinkielenään. Kaksikielisissä kunnissa asuu yhteensä noin 1,75 miljoonaa asukasta, eli noin joka kolmas suomalainen. Noin 140 000 ruotsinkielistä

Tässä on unohdettu käsitellä lähemmin 260 suomenkielistä kuntaa jotka kattavat 95% Suomen alueesta, ja joissa asuu n. 3,7 miljoonaa asukasta joista "ruotsinkielisiä" on n. joka 250:s eli 0,4%.

Koko alueella tilanne on seuraava:
Suomenkieliset kunnat yht, 3 645 168 asukasta
1. Suomenkielisiä 3 467 791 (95,1%)
2. Venäjänkielisiä n. 40 500 (1.1%)
3. Viron/eestinkielisiä n. 18 700 (0,5% eli 5 ‰)
4. Ruotsinkielisiä 16 055 (0,4% eli 4 ‰)

Ruotsi on siis todellisuudessa 5%:n surureunuksen ulkopuolella Suomen neljänneksi puhutuin kieli.
Suuren haasteen muodostaa myös se tosiseikka, että ruotsin kielestä on tulossa katoava kieli hallinnossa. Valtion virkahenkilöistä 95,2 prosentilla (68 648) äidinkieli oli suomi ja 3,8 prosentilla (2 758) ruotsi vuonna 2017.39 Ruotsinkielisten osuus koko väestöstä oli vastaa-vana ajankohtana 5,3 prosenttia. Ruotsin kielen heikentymiseen hallinnossa ovat myös vai-kuttaneet hallintouudistukset, joiden kautta kaikkien valtion viranomaisten enemmistö-kielenä on suomi. Vähentynyt ruotsin kielen käyttö ja heikentynyt ruotsin kielen taito hal-linnossa vaikuttaa suoraan siihen, millaista kielellistä palvelua viranomaisten on mahdol-lista antaa ruotsinkielisille.
Suomenkieliset pitävät pääasiassa yhä suomen kielen käyttämistä eri tilanteissa ja palve-luissa itsestäänselvyytenä. Suomenkieliset ovat myös huomattavasti tyytyväisempiä val-tion palveluiden toimivuuteen kielen kannalta kuin ruotsinkieliset. Noin kolmannes kaksi kielisten kuntien suomenkielisestä vähemmistöstä kokee mahdollisuutensa saada palvelua suomeksi selvästi parantuneen viime aikoina.

Ei se ihme ole. Pohjanmaakin jo menetti muutamaksi vuodeksi ruotsinkielisen enemmistönsä, mutta onneksi Isokyrö vaihtoi maakuntaa, ja kun sama tilanne tulee taas pian vastaan, niin onhan niillä vielä Laihia. Kaksikielisistä ruotsienemmistöisistä kunnista käy ruotsinkielisten reipas kato osin ulkomaille, ja osin suomenkielisiin kuntiin. Saapa nähdä tuleeko jälkimmäisistä vielä suomenkielisille kunnille pahakin painajainen jos kielisaariksi (pidän tästä kansalliskielistrategian nimiversiosta enemmän) nimittäminen osoittautuu kovin velvoittavaksi. Paljon myös pidetään ääntä ruotsiksi kotouttamisesta, mutta uskonpa, että heti kun ruotsin kieli rupeaa vähän taipumaan sen tosiasian huomaamiseksi, että ei sillä Suomessa mitään tee, niin Suomesta vie toki ruotsinkielisten hyväksi rasvaama latu Pohjanlahden yli. Sillähän suomenkielisiäkin houkutellaan ruotsin opiskeluun.

TK
Viestit: 2306
Liittynyt: 19.11.2008 01:26

Re: Uusi kansalliskielistrategia julkistettu - RKP teki sen taas

#20 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 05.12.2021 20:51

Saamenkieliset unohdetaan taas ihan kokonaan. Eikö saamenkielisilläkin pitäisi olla oikeus elää elämänsä "omalla kielellään" ainakin saamenmaalla.

pjl69
Viestit: 497
Liittynyt: 17.03.2017 14:39

Re: Uusi kansalliskielistrategia julkistettu - RKP teki sen taas

#21 Lukematon viesti Kirjoittaja pjl69 » 05.12.2021 20:58

RKP ja saamelaisethan ovat kuherrelleet keskenään viime aikoina ja asiat tuntuvat luistavan kuin rasvattu, on tulossa totuuskomissiota, museoesineistön palautusta, Yle pitää saamelaiskysymyksiä esillä uutislähetyksissään, ymv. Mutta kielikysymyksessä RKP tuskin kaipaa kilpailijoita kuokkimaan tontilleen.

Hillevi Henanen
Viestit: 1708
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Uusi kansalliskielistrategia julkistettu - RKP teki sen taas

#22 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 05.12.2021 22:56

Paljon myös pidetään ääntä ruotsiksi kotouttamisesta, mutta uskonpa, että heti kun ruotsin kieli rupeaa vähän taipumaan sen tosiasian huomaamiseksi, että ei sillä Suomessa mitään tee, niin Suomesta vie toki ruotsinkielisten hyväksi rasvaama latu Pohjanlahden yli. Sillähän suomenkielisiäkin houkutellaan ruotsin opiskeluun.
Sen takia ei alkuunkaan piisaa, että prosentuaalisesti vain ruotsinkielisten määrän verran kotoutettaisiin ruotsiksi, vaan määrän pitäisi olla moninkertainen kun Ruotsille ja Norjalle myös tarvitaan työvoimaa. Suomen valtio vain kustantaisi heidän kotouttamisensa ja koulutuksensa.

NRR
Viestit: 9164
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Uusi kansalliskielistrategia julkistettu - RKP teki sen taas

#23 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 06.12.2021 06:55

Kiitos, HH! Mahtavia tekstejä! 🌹

Hillevi Henanen
Viestit: 1708
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Uusi kansalliskielistrategia julkistettu - RKP teki sen taas

#24 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 06.12.2021 13:21

Edellisessä kansalliskielistrategiassa vielä teeskenneltiin normaalikäytäntöä panemalla suomenkieliset tekstit ensin ja ruotsi sen jälkeen, tai vierekkäisistä suomi vasemmalle ja ruotsi oikealle, mutta nyt on oikea karva näytetty.
Sen verran toki paistoi läpi viimeksikin, että tekstisisältö oli alunperinkin laadittu ruotsiksi ja sitten käännetty suomeksi.

Tällä kertaa suomenkielisessä käännöksessä on sanoja, jotka eivät aukene muuta kuin arvaamalla kuten vuosisatojen saatteessa tai kysymällä kuten kielisaari (jonka sanan otan käyttöön koska se on juuri sopiva kökkösana ilmiölle jota se tarkoittaa.)
Lisäksi suomen kielen yhdyssanat tuntuva olevan kääntäjällä hakusessa.

Olenko ymmärtänyt oikein, että näitä ruotsin privilegioita vahvistavia säännöksiä joilla suomen- ja muunkielisten kielten opiskelun eväät tervataan ei tarvitse kierrättää eduskunnan kautta, vaan joku oikeahenkinen kuppikunta riittää vetämään puumerkin alle ja siinä se. Velvoittaa koko kansaa. Luulisi, että jotakuta kiinnostaisi kun siellä selvästi ollaan ohittamassa voimassa olevia lakeja.
Ei sen puoleen, että ne lait olisivat ruotsinkielisiä sitoneet tähänkään asti. Esim. Pohjanmaan salamana kaksikielistyneet yksikieleiset kunnat kun meinasi kaksikielisyysrahat jäädä saamatta. "Oikeus"ministerin siunauksella toki.
https://valtioneuvosto.fi/paatokset/periaatepaatokset

Periaatepäätökset

Periaatepäätöksellä annetaan valtionhallinnolle ohjeita ja suuntaviivoja asioiden valmistelulle. Periaatepäätökset ovat lähinnä poliittisia kannanottoja. Luonteeltaan ne ovat valmistelevia päätöksiä.

Lopulliset päätökset tekee asiaa käsittelevä ja valmisteleva viranomainen. Periaatepäätöksillä ei ole välittömiä oikeudellisia vaikutuksia kansalaisiin.


Montako kaikkia velvoittavaa saman luokan asiaa sieltä periaatepäätösten listalta löytyy?
Kuinka monessa muutaman prosentin edut pannaan 95 prosentin edelle?
Montaako noista vanhemmista periaatepäätöksistä on heti ruvettu karvalleen toteuttamaan?

Kaksikielisten kuntien? ruotsinkielisillä on kunnallisvaaleissa kaksi ääntä kun kaikilla muilla on vain yksi.
Tällä yhdellä äänellä kaikki valitsevat kuntiin toimihenkilöt kunnallisvaaliehdokkaista, mutta sitten ruotsinkielisille siunaantuneella ylimääräisellä kunnallisvaaliäänellä valitaan näistä samoista kunnallisvaaliehdokkaista? vielä 75 hengen painostusryhmä eduskunnan niskaan. Se tekee 7,5 henkeä/RKP:n kansanedustaja.
Jos muille puolueille sallittaisiin sama, olisi näiden painostusryhmien koko yhteensä 1500 henkilöä.
Näin itsenäisyyspäivänä tätä ihmettelen, vai onko se yksinkertaisesti niin, että toiset todellakin vain ovat tasa-arvoisempia ja se on vaan hyväksytävä?
https://folktinget.fi/fi/vaikutamme/mikaonfolktinget/

Miten paljon hyviä ehdotuksia saisikaan aikaan tällainen 1500 hengen painostusryhmä kukin oman asiansa puolesta?
Tosin jos kaikilla olisi sama oikeus, voisi olla, että asiat eivät etenisi niin hyvin kuin niin kauan kun vain yhdellä ryhmällä se on?
Viimeksi muokannut Hillevi Henanen, 08.12.2021 17:14. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Hillevi Henanen
Viestit: 1708
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Uusi kansalliskielistrategia julkistettu - RKP teki sen taas

#25 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 06.12.2021 14:22

Strate-gian vaikuttavuuden mittaamisessa ei voida yksinomaan nojautua siihen, ovatko ministe-riöt toteuttaneet strategian toimenpiteet. Onnistumisessa
keskeistä on viranomaisten aito halu käyttää ja edistää molempia kansalliskieliä sekä molemmille kansalliskielille myöntei-nen ilmapiiri yhteiskunnassa.
Näitä onnistumisia ja niiden vaikuttavuutta on kuitenkin huomattavasti hankalampi mitata.

Vuoden 2012 kansalliskielistrategian sisältämä tilannekuva ja tavoitteet ovat osittain edel-leen ajankohtaisia. On kuitenkin tärkeää, että strategia uudistetaan nykyaikaan ja että siinä huomioidaan viime vuosina tapahtunut yhteiskunnallinen kehitys sekä erityisesti kehityk-sen vaikutus maamme kieliolosuhteisiin.
Helppo uskoa, että onnistumisia on hankala mitata.
Eikös tämä pakkoruotsin siirto kuudennelle ole parempi kuin hyvä mittari sekä viranomaisten että koululaisten palavasta halusta pakkoruotsin opiskeluun. Kunnat salasivat niin hyvin intonsa pakkoruotsin kimppuun, että se harjaantumattomaan silmään näytti keskarilta peukun sijaan. Toisaalla olen myöskin tätä ilmiötä kutsunut suomalaiseksi kansanäänestykseksi asiasta josta heillä ei muuten ole lupa äänestää.
Suomea sitoo myös niin kutsuttu pohjoismainen kielisopimus.13 Pohjoismaisella kielisopi-muksella pyritään siihen, että pohjoismaiden kansalainen voisi tarvittaessa käyttää omaa kieltään asioidessaan toisessa Pohjoismaassa sen viranomaisten kanssa esimerkiksi sai-raan- ja terveydenhoidoissa tai poliisi- ja tuomioistuinasioissa
Ketä muuta se sitoo kuin suomalaisia?
Suomessa ruotsin kieltä käyttävien pääasialliset haasteet ovat, että kielelliset oikeudet toteutuvat vaihtelevasti eri alueilla ja ympäristöt, joissa ruotsin kielen käyttö on luonnol-lista vähenevät. Tämä asettaa ruotsinkieliset epätasa-arvoiseen asemaan sekä toisiinsa nähden, että suhteessa suomenkielisiin.
On se niin väärin kun omatkin koirat puree!
3: ELÄVÄ KAKSIKIELISYYS
Päämäärät:
3.1. Vahvistetaan äidinkielen osaamista, mikä tukee myös muiden kielten opiskelua
3.2. jokaisella on mahdollisuus oppia kansalliskieliä
3.3. Molemmat kansalliskielet näkyvät ja kuuluvat yhteiskunnassa
3.4. kieli-ilmapiiri Suomessa on salliva ja ennakkoluuloton ja kieliryhmien välillä on luonnollista kanssakäymistä
3.5. kansalliskieltemme myötä Suomi on vahva osa pohjolaa

5.1
Suuntaviiva 1 – Oikeus palveluihin omalla kielelläPäämäärä
1.1. Varmistetaan kielitaitoisen työvoiman saatavuus molemmilla kansalliskielillä
Haaste: Kielitaitoisen työvoiman saatavuus- ja rekrytointihaasteet erityisesti ruotsin kielellä.
Toimenpiteet:

1. arvioidaan ruotsinkielisen työvoiman saatavuuskysymykset toteuttamalla säännöllisesti työnantajakysely, jossa huomioidaan ruotsinkielisen työvoiman saatavuus- ja rekrytointihaasteet. kerätään myös muita ennakointitietoja. (Vastuu: työ- ja elinkeinoministeriö)
2. käytetään ennakointitietoja ruotsinkielisen koulutuksen suunnittelussa. (Vastuu: opetus- ja kulttuuriministeriö)
3. luodaan tilannekuva ja tarkastellaan kaksikielisten alueiden korkeakoulujen koulutusvastuita. (Vastuu: opetus- ja kulttuuriministeriö)
4. Varmistetaan, että kielitaitoista henkilöstöä on niillä aloilla, joilla tarve on jo tunnistettu. otetaan huomioon aloittainen, alueellinen ja kielellinen saatavuus koulutuksen kohdentumisessa. (Vastuu: opetus- ja kulttuuriministeriö, sisäministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö
5. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät tukevat mm. palvelualan työtehtävissä tarvittavaa kotimaisten kielten kielitaitoa järjestämällä mahdollisuuksien mukaan opetusta myös muilla kuin järjestämisluvan opetus- ja tutkintokielillä ja lisäämällä opiskelijoille mahdollisuuksia opiskella kansalliskieliä myös valinnaisina opintoina. (Vastuu: opetus- ja kulttuuriministeriö
Saavatpahan ministeriötkin jotain puuhasteltavaa.
Viimeksi muokannut Hillevi Henanen, 07.12.2021 21:22. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Hillevi Henanen
Viestit: 1708
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Uusi kansalliskielistrategia julkistettu - RKP teki sen taas

#26 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 07.12.2021 20:59

Päämäärä 1.2.
Luodaan ja ylläpidetään asiointiympäristöjä, joissa on luontevaa käyttää suomen ja ruotsin kieltä

Haaste: ruotsin kielellä kielelliset oikeudet toteutuvat vaihtelevasti ja ympäristöt, joissa ruotsin kielen puhuminen on luontevaa vähenevät.

Toimenpide:
Käynnistetään ruotsinkielisten asiointiympäristöjen kokeilu digi- ja väestötietovirastossa. Kokeilussa tehdään kieliperusteista suunnittelua ja luodaan ruotsinkielisiä palvelupolkuja sekä selvitetään toimenpiteiden vaikutusta viranomaiseen ja asiakastyytyväisyyteen. (Vastuu: oikeusministeriö, valtiovarainministeriö ja digi- ja väestötietovirasto)
Päämäärä 1.3.
Turvataan kielelliset oikeudet sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa.

Haaste: Oman kielen käyttäminen sosiaali- ja terveyspalveluissa koetaan yksilön kannalta erityisen tärkeäksi, mutta palveluiden saatavuudessa vähemmistökielellä on puutteita ja palvelun tuottajat eivät tunnista missä kohdissa palveluketjua on erityisen tärkeää, että asiakas saa palvelua omalla kielellään.

Toimenpiteet:
1. Kaksikieliset hyvinvointialueet ottavat käyttöön sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toimeenpanon yhteydessä Suomen Kuntaliiton ja Folktingetin valmistelemat työvälineet siitä, miten kielelliset oikeudet turvataan hyvinvointialueiden tuottamissa palveluissa. (Vastuu: sosiaali- ja terveysministeriö.
2. Toteutetaan pilottihanke, jossa tuotetaan kuusi (6) dialogia viranomaisten ja asiakkaiden välillä, joiden tavoitteena on ymmärryksen lisääminen kielen merkityksestä palvelun laadun turvaamisessa. Pilottihankkeeseen osallistuvat viranomaiset sosiaali- ja terveyspalveluissa ja pelastustoimessa. (Vastuu: oikeusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja sisäministeriö)
Päämäärä 1.4.
Kumpaakin kansalliskieltä käytetään aktiivisesti julkishallinnon kielinä

Haaste: Ruotsin kielestä on tulossa katoava kieli hallinnossa.

Toimenpiteet:
1. Määritellään, mihin valtion viranomaisiin sovelletaan käänteisiä kielitaitovaatimuksia, niin että osaan virkoja kelpoisuusvaatimuksena on erinomainen ruotsin kielen taito ja tyydyttävä suomen kielen taito. ([/b]Vastuu: oikeusministeriö ja kaikki ministeriöt)

2. Määritellään mihin valtion viranomaisiin sovelletaan mukautettuja kielitaitovaatimuksia, niin että osaan virkoja kelpoisuusvaatimuksena on suomen ja ruotsin kielen hyvä taito. (Vastuu: oikeusministeriö ja kaikki ministeriöt)

3. Tarkastellaan mahdollisuutta suorittaa suomen ja ruotsin kielen erinomaista taitoa osoittava tutkinto osana yliopisto-opintoja. (Vastuu: opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus sekä suositus yliopistoille)

4. Tarkastellaan mahdollisuutta alentaa erinomaisen suomen ja ruotsin taitoa osoittavan tutkinnon hintaa. (Vastuu: opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus)

5. Otetaan kielitaitovaatimusten saavuttaminen virkasuhteen aikana osaksi urapolku-ajattelua (Vastuu: kaikki ministeriöt)

6. Ministeriöt ja valtion viranomaiset käyvät vuosittain, esim. kehityskeskusteluiden yhteydessä, läpi henkilöstön tosiasiallisen kielitaidon kansalliskielten osalta ja kohdistavat kielikoulutusta sitä tarvitseviin toimintoihin. (Vastuu: kaikki ministeriöt)

7. Käynnistetään selvitys, jossa kartoitetaan kansalliskielten ja muiden kielten osaamista ministeriöissä ja valtion viranomaisissa (Vastuu: oikeusministeriö)

8. Hallituksen kaikki ulkoinen viestintä ja näkyvyys tapahtuu molemmilla kansalliskielillä. Rohkaistaan ministeriöiden virkakuntaa käyttämään molempia kansalliskieliä ministeriöiden sisäisessä viestinnässä ja kokouksissa siten, että jokainen voi käyttää halutessaan omaa äidinkieltään. (Vastuu: kaikki ministeriöt.

9. Kannustetaan virkamiesvaihtoon Ahvenanmaan kanssa (Vastuu: valtiovarainministeriö ja Opetushallitus)
Kun nämä kaikki on toteutettu, eivät virkamiehet muuta työtä tarvitsekaan, eivätkä ainakaan ehdi tekemään.

Seuraava on pitkä, mutta se on pakko laittaa kun kyseessä on todellinen ongelma.

Strategiassa kuvattu vähentynyt ruotsin kielen käyttö ja heikentynyt ruotsin kielen taito hallinnossa vaikuttaa suoraan siihen, millaista kielellistä palvelua viranomaisten on mah-dollista antaa ruotsinkielisille. Ruotsin kieltä puhuvien osuus valtionhallinnossa ei prosen-tuaalisesti vastaa ruotsinkielisten osuutta koko väestöstä. Vuonna 2017 tehdyn selvityksen mukaan valtion virkahenkilöistä 95,2 prosentilla äidinkieli oli suomi ja 3,8 prosentilla ruot-si.90 Ruotsinkielisten osuus koko väestöstä oli vastaavana ajankohtana 5,3 prosenttia. Käy-tännössä heikentynyt ruotsin kielen taito hallinnossa voi johtaa tilanteisiin, joissa ruotsin-kielinen joutuu luopumaan oikeudestaan käyttää omaa äidinkieltään toimiessaan viran-omaisten kanssa.

Kommentti. Olisiko sillä mitään tekemistä sen asian kanssa, että valtion hallinto on sijoittunut kauas esim. Pohjanmaasta. Ruotsinkieliset ja virat eivät yksinkertaisesti kohtaa.


Ruotsin kielen heikentymiseen hallinnossa ovat vaikuttaneet hallintouudistukset, joiden kautta kaikkien valtion viranomaisten enemmistökielenä on suomi. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa virkojen kelpoisuusvaatimuksena on pääsääntöisesti erinomainen suo-men kielen taito ja tyydyttävä ruotsin kielen taito. Henkilöt jotka ovat saaneet koulutuk-sensa ruotsin kielellä joutuvat hakeutuessaan näihin julkisiin virkoihin osoittamaan suo-men kielien taitonsa erillisellä tutkinnolla, jonka hinta vuonna 2021 on 454 euroa. Vastaa-vaa vaatimusta erillisen kielitutkinnon suorittamisesta ei ole suomenkielisen koulutuksen saaneilla, koska he voivat osoittaa valtionhallinnossa tarvittavan ruotsin kielen tyydyttä-vän taidon yliopisto-opintojen kautta. Vaatimus erillisen tutkinnon suorittamisesta sekä tutkinnon vaativuus ja kustannus asettavat suomen- ja ruotsinkieliset eriarvoiseen ase-maan. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa äidinkielenään ruotsia puhuvat eivät hakeudu julkishallinnon virkoihin. Erityisenä vaarana on, että kielitutkinnon suorittaminen muodos-tuu esteeksi uran alussa olevien ruotsinkielisten nuorten henkilöiden hakeutumiselle valtionhallintoon.

Jotta voidaan turvata julkishallinnon palvelut molemmilla kansalliskielillä tulevaisuudessa ja saada ruotsinkielisiä hakeutumaan valtionhallinnon virkoihin tulisi ottaa tietyissä viran-omaisissa käyttöön käänteiset tai mukautetut kielitaitovaatimukset. Käänteisillä kielitaito-vaatimuksilla tarkoitetaan, että osaan virkoja kelpoisuusvaatimuksena on erinomainen ruotsin kielen taito ja tyydyttävä suomen kielen taito. Virkoihin, joihin sovellettaisiin mukautettuja kielitaitovaatimuksia ei vaadittaisi erinomaista suomen kielen taitoa, vaan niissä edellytettäisiin hyvää suomen ja hyvää ruotsin kielen taitoa. Ruotsinkielisten vasta-valmistuneiden kynnystä hakeutua valtionhallinnon virkoihin voitaisiin madaltaa tarjoa-malla mahdollisuus suorittaa suomen ja ruotsin kielen erinomaista taitoa osoittava tut-kinto osana yliopisto-opintoja. Toinen mahdollisuus lisätä yhdenvertaisuutta olisi alentaa tutkinnon hintaa. Koska kielitaito kehittyy työn kautta, sitä tulisi myös voida kartuttaa uran aikana. Kielitaitovaatimusten savuttaminen tulisi olla osa urapolkua.

Viranomaisten on eri tavoin huolehdittava henkilöstön kielitaidosta ja edistettävä kielelli-sesti laadukasta toimintaa organisaatiossa, jotta kielellisiä oikeuksia koskeva sääntely toteutuu. Tämä voi tapahtua henkilöstöpoliittisilla keinoilla, kuten kielikoulutusta järjestä-mällä ja siihen osallistumiseen kannustamalla. Viranomaisten tulee myös kiinnittää huo-miota palvelukseen otettavien tosiasialliseen kielitaitoon, sekä kielitaidon kehittymiseen palvelussuhteen aikana. Virkakunnan ruotsin ja tarvittaessa suomen kielen taitoon tulisi kiinnittää enenemissä määrin huomiota.

Valtionhallinnon tulee toimia esimerkkinä työyhteisöstä, jossa on matala kynnys käyttää molempia kansalliskieliä. Ministeriöillä on vastuu toimia kieliasioissa edelläkävijöinä ja eri-tyisesti johtavassa asemassa olevien henkilöiden esimerkki on tärkeä. Valtioneuvostossa esimerkkiä voidaan näyttää siten, että ministeriöt ja ministerit kaikessa ulkoisessa viestin-nässään (tiedotustilaisuudet ja muu tiedottaminen, sosiaalisen median päivitykset, lausun-not ja kannanotot) käyttävät sekä suomea että ruotsia.

Nyt täytyy käydä yökkäämässä välillä.
Onko tämä todella aikuisten ihmisten tekstiä aikuisille ihmisille?


Vahvaa ruotsinkielistä hallintoa tarvitaan myös suhteessa Ahvenanmaahan ja jotta Suomi voi ylläpitää ja kehittää suhteitaan muihin Pohjoismaihin. Ahvenanmaan maakunta on yksikielisesti ruotsinkielinen ja maakunnassa valtion-, maakunta- ja kunnallishallinnon virkakieli on ruotsi. Ahvenanmaan itsehallintolaki sisältää vaatimuksen, jonka mukaan maakunnan ja valtion viranomaisten välillä vaihdettavat kirjoitukset ja muut asiakirjat on laadittava ruotsin kielellä. Yhteistyötä Ahvenanmaan kanssa tulisi kehittää ja nähdä maa-kunta kieliresurssina julkishallinnon virkahenkilöille.

Samalla Ahvenanmaalla voisi käydä opiskelemassa sitäkin miten kielivähemmistöltä otetaan luulot pois - kansalliskieli tai ei!

Hillevi Henanen
Viestit: 1708
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Uusi kansalliskielistrategia julkistettu - RKP teki sen taas

#27 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 07.12.2021 22:30

5.2Suuntaviiva 2 – Kansalliskielten aseman turvaaminen
2.1. Kansalliskielten käyttöala ei kavennu tieteessä ja kielten sanastotyön merkitys laajenee

Haaste: Kansalliskielten asema heikkenee erityisesti elinkeinoelämän, tieteen ja nopeasti kehittyvien alojen (kuten tietotekniikan) kielenä.

Toimenpiteet:
1. Suositellaan korkeakouluja kieliohjelmissaan tunnistamaan mekanismit, joilla pystytään turvaamaan kansalliskielten asema tieteen ja korkeimman opetuksen kielenä.

2. Suositellaan korkeakouluja laatimaan omat strategiansa siitä, miten suomen ja ruotsin kielet korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kielinä voidaan säilyttää ja niiden asemaa vahvistaa.

3. Suositellaan korkeakouluja ylläpitämään tieteellistä julkaisutoimintaa myös suomeksi ja ruotsiksi sekä viestimään tutkimuksestaan ja kehittämään tiedeviestintää kansalliskielillä.

4. Suositellaan korkeakouluja tarjoamaan vieraskielisille opiskelijoille riittävästi mahdollisuuksia kansalliskielten opiskeluun. Suositellaan tukemaan suomi ja ruotsi toisena kielenä (S2) –koulutusta.Vastuu: Suositukset korkeakouluille, joita opetus- ja kulttuuriministeriö voi vahvistaa korkeakoulujen kautta
Päämäärä
2.2. Kansalliskielet elävät rinnakkain englannin kielen kanssa

Haaste: Englannista on tulossa palvelukieli kansalliskielten rinnalle, mutta kattavaa tietopohjaa englannin kielen käytöstä ja sen vaikutuksista ei ole.

Toimenpide: Käynnistetään selvitys englannin kielestä palvelukielenä, jonka tarkoituksena on selvittää ja luoda kokonaiskuvaa englannin kielen käytöstä palvelukielenä, palveluissa, tieteen kielenä sekä elinkeinoelämän kielenä ja siitä miten kielen asema vaikuttaa suomen ja ruotsin kielten elinvoimaisuuteen ja käyttöalaan. (Vastuu: oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö)
Päämäärä
2.3. Suomen kielen elinvoimaisuutta vahvistetaan Haaste: Suomen kielen asema on muuttunut viime vuosikymmeninä ja kieliympäristön nopeat muutokset vaikuttavat suomen kielen käyttöön.T

oimenpide: Luodaan suomen kieltä koskevaa politiikkaa kielen elinvoimaisuuden turvaamiseksi nimittämällä selvityshenkilö kartoittamaan ja määrittelemään suomen kielen tilanne ja haasteet sekä kielipoliittiset tavoitteet. (Vastuu: oikeusministeriö)
Päämäärä
2.4. Kansalliskielten asema ja kielelliset oikeudet turvataan suurissa hallinnollisissa uudistushankkeissa

Haaste: Hallinnollisten uudistusten toimeenpanovaiheessa kielellisten oikeuksien käytännön toteutukseen ei kiinnitetä riittävästi huomiota.

Toimenpiteet: 1. Hallinnollisten uudistusten toimeenpanon yhteydessä tehdään suunnitelma vähemmistökielisten palveluiden ja palvelupolkujen järjestämiseksi sekä kielipalveluiden koordinoinnista viranomaisessa. (Vastuu: kaikki ministeriöt).

2. Kehitetään kielipalveluiden suunnitteluun ja koordinointiin malli. (Vastuu: oikeusministeriö)

3. Uusia viranomaisia perustettaessa noudatetaan Kotimaisen kielten keskuksen periaatteita viranomaisten nimien suunnittelusta. (Vastuu: kaikki ministeriöt)
Eiköhän tämä ollut tässä. Jos nyt jonkinlaista yhteenvetoa tästä vielä tekisi, niin ainakin tämä työllistäisi aivan julmetusti jos tätä oikeasti ruvettaisiin viemään läpi, ja kansantaloudellinen hyöty olisi raskaasti miinusmerkkinen. Toki siihen on Suomen kielipolitiikassa totuttu.

Kun miettii tätä järjetöntä määrää "toimenpiteitä" taas tässäkin kansalliskielistrategiassa, niin näiden viimeisten sivujen kohdalla tuli mieleen, että Suomen valtio on kuin mahtava kone, ja kansalliskielistrategia hiekka jota kaikki velvoitetaan sen rattaisiin mättämään - yhteiseksi hyväksi tietenkin.


pjl69
Viestit: 497
Liittynyt: 17.03.2017 14:39

Re: Uusi kansalliskielistrategia julkistettu - RKP teki sen taas

#29 Lukematon viesti Kirjoittaja pjl69 » 07.12.2021 23:14

Noh, resurssipulan takia varmaankin strategiasta leikataan suomen kielen suojelukohdat ja keskitytään uhanalaiseen ruotsiin. Näin kai on alunperin suunniteltukin.

Hillevi Henanen
Viestit: 1708
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Uusi kansalliskielistrategia julkistettu - RKP teki sen taas

#30 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 08.12.2021 07:50

Kansalliskielet strategiassa = ruotsi, suomi-sanaa ei näy montakaan kertaa.

Vastaa Viestiin