Päämäärä 1.2.
Luodaan ja ylläpidetään asiointiympäristöjä, joissa on luontevaa käyttää suomen ja ruotsin kieltä
Haaste: ruotsin kielellä kielelliset oikeudet toteutuvat vaihtelevasti ja ympäristöt, joissa ruotsin kielen puhuminen on luontevaa vähenevät.
Toimenpide:
Käynnistetään ruotsinkielisten asiointiympäristöjen kokeilu digi- ja väestötietovirastossa. Kokeilussa tehdään kieliperusteista suunnittelua ja luodaan ruotsinkielisiä palvelupolkuja sekä selvitetään toimenpiteiden vaikutusta viranomaiseen ja asiakastyytyväisyyteen. (Vastuu: oikeusministeriö, valtiovarainministeriö ja digi- ja väestötietovirasto)
Päämäärä 1.3.
Turvataan kielelliset oikeudet sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa.
Haaste: Oman kielen käyttäminen sosiaali- ja terveyspalveluissa koetaan yksilön kannalta erityisen tärkeäksi, mutta palveluiden saatavuudessa vähemmistökielellä on puutteita ja palvelun tuottajat eivät tunnista missä kohdissa palveluketjua on erityisen tärkeää, että asiakas saa palvelua omalla kielellään.
Toimenpiteet:
1. Kaksikieliset hyvinvointialueet ottavat käyttöön sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toimeenpanon yhteydessä Suomen Kuntaliiton ja Folktingetin valmistelemat työvälineet siitä, miten kielelliset oikeudet turvataan hyvinvointialueiden tuottamissa palveluissa. (Vastuu: sosiaali- ja terveysministeriö.
2. Toteutetaan pilottihanke, jossa tuotetaan kuusi (6) dialogia viranomaisten ja asiakkaiden välillä, joiden tavoitteena on ymmärryksen lisääminen kielen merkityksestä palvelun laadun turvaamisessa. Pilottihankkeeseen osallistuvat viranomaiset sosiaali- ja terveyspalveluissa ja pelastustoimessa. (Vastuu: oikeusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja sisäministeriö)
Päämäärä 1.4.
Kumpaakin kansalliskieltä käytetään aktiivisesti julkishallinnon kielinä
Haaste: Ruotsin kielestä on tulossa katoava kieli hallinnossa.
Toimenpiteet:
1. Määritellään, mihin valtion viranomaisiin sovelletaan käänteisiä kielitaitovaatimuksia, niin että osaan virkoja kelpoisuusvaatimuksena on erinomainen ruotsin kielen taito ja tyydyttävä suomen kielen taito. ([/b]Vastuu: oikeusministeriö ja kaikki ministeriöt)
2. Määritellään mihin valtion viranomaisiin sovelletaan mukautettuja kielitaitovaatimuksia, niin että osaan virkoja kelpoisuusvaatimuksena on suomen ja ruotsin kielen hyvä taito. (Vastuu: oikeusministeriö ja kaikki ministeriöt)
3. Tarkastellaan mahdollisuutta suorittaa suomen ja ruotsin kielen erinomaista taitoa osoittava tutkinto osana yliopisto-opintoja. (Vastuu: opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus sekä suositus yliopistoille)
4. Tarkastellaan mahdollisuutta alentaa erinomaisen suomen ja ruotsin taitoa osoittavan tutkinnon hintaa. (Vastuu: opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus)
5. Otetaan kielitaitovaatimusten saavuttaminen virkasuhteen aikana osaksi urapolku-ajattelua (Vastuu: kaikki ministeriöt)
6. Ministeriöt ja valtion viranomaiset käyvät vuosittain, esim. kehityskeskusteluiden yhteydessä, läpi henkilöstön tosiasiallisen kielitaidon kansalliskielten osalta ja kohdistavat kielikoulutusta sitä tarvitseviin toimintoihin. (Vastuu: kaikki ministeriöt)
7. Käynnistetään selvitys, jossa kartoitetaan kansalliskielten ja muiden kielten osaamista ministeriöissä ja valtion viranomaisissa (Vastuu: oikeusministeriö)
8. Hallituksen kaikki ulkoinen viestintä ja näkyvyys tapahtuu molemmilla kansalliskielillä. Rohkaistaan ministeriöiden virkakuntaa käyttämään molempia kansalliskieliä ministeriöiden sisäisessä viestinnässä ja kokouksissa siten, että jokainen voi käyttää halutessaan omaa äidinkieltään. (Vastuu: kaikki ministeriöt.
9. Kannustetaan virkamiesvaihtoon Ahvenanmaan kanssa (Vastuu: valtiovarainministeriö ja Opetushallitus)
Kun nämä kaikki on toteutettu, eivät virkamiehet muuta työtä tarvitsekaan, eivätkä ainakaan ehdi tekemään.
Seuraava on pitkä, mutta se on pakko laittaa kun kyseessä on todellinen ongelma.
Strategiassa kuvattu vähentynyt ruotsin kielen käyttö ja heikentynyt ruotsin kielen taito hallinnossa vaikuttaa suoraan siihen, millaista kielellistä palvelua viranomaisten on mah-dollista antaa ruotsinkielisille.
Ruotsin kieltä puhuvien osuus valtionhallinnossa ei prosen-tuaalisesti vastaa ruotsinkielisten osuutta koko väestöstä. Vuonna 2017 tehdyn selvityksen mukaan valtion virkahenkilöistä 95,2 prosentilla äidinkieli oli suomi ja 3,8 prosentilla ruot-si.90 Ruotsinkielisten osuus koko väestöstä oli vastaavana ajankohtana 5,3 prosenttia. Käy-tännössä heikentynyt ruotsin kielen taito hallinnossa voi johtaa tilanteisiin, joissa ruotsin-kielinen joutuu luopumaan oikeudestaan käyttää omaa äidinkieltään toimiessaan viran-omaisten kanssa.
Kommentti. Olisiko sillä mitään tekemistä sen asian kanssa, että valtion hallinto on sijoittunut kauas esim. Pohjanmaasta. Ruotsinkieliset ja virat eivät yksinkertaisesti kohtaa.
Ruotsin kielen heikentymiseen hallinnossa ovat vaikuttaneet hallintouudistukset, joiden kautta kaikkien valtion viranomaisten enemmistökielenä on suomi. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa
virkojen kelpoisuusvaatimuksena on pääsääntöisesti erinomainen suo-men kielen taito ja tyydyttävä ruotsin kielen taito. Henkilöt jotka ovat saaneet koulutuk-sensa ruotsin kielellä joutuvat hakeutuessaan näihin julkisiin virkoihin osoittamaan suo-men kielien taitonsa erillisellä tutkinnolla, jonka hinta vuonna 2021 on 454 euroa. Vastaa-vaa vaatimusta erillisen kielitutkinnon suorittamisesta ei ole suomenkielisen koulutuksen saaneilla, koska he voivat osoittaa valtionhallinnossa tarvittavan ruotsin kielen tyydyttä-vän taidon yliopisto-opintojen kautta. Vaatimus erillisen tutkinnon suorittamisesta sekä tutkinnon vaativuus ja kustannus asettavat suomen- ja ruotsinkieliset eriarvoiseen ase-maan.
Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa äidinkielenään ruotsia puhuvat eivät hakeudu julkishallinnon virkoihin. Erityisenä vaarana on, että kielitutkinnon suorittaminen muodos-tuu esteeksi uran alussa olevien ruotsinkielisten nuorten henkilöiden hakeutumiselle valtionhallintoon.
Jotta voidaan turvata julkishallinnon palvelut molemmilla kansalliskielillä tulevaisuudessa ja saada ruotsinkielisiä hakeutumaan valtionhallinnon virkoihin tulisi ottaa tietyissä viran-omaisissa käyttöön käänteiset tai mukautetut kielitaitovaatimukset. Käänteisillä kielitaito-vaatimuksilla tarkoitetaan, että osaan virkoja kelpoisuusvaatimuksena on erinomainen ruotsin kielen taito ja tyydyttävä suomen kielen taito.
Virkoihin, joihin sovellettaisiin mukautettuja kielitaitovaatimuksia ei vaadittaisi erinomaista suomen kielen taitoa, vaan niissä edellytettäisiin hyvää suomen ja hyvää ruotsin kielen taitoa. Ruotsinkielisten vasta-valmistuneiden kynnystä hakeutua valtionhallinnon virkoihin voitaisiin madaltaa tarjoa-malla mahdollisuus suorittaa suomen ja ruotsin kielen erinomaista taitoa osoittava tut-kinto osana yliopisto-opintoja. Toinen mahdollisuus lisätä yhdenvertaisuutta olisi alentaa tutkinnon hintaa. Koska kielitaito kehittyy työn kautta, sitä tulisi myös voida kartuttaa uran aikana. Kielitaitovaatimusten savuttaminen tulisi olla osa urapolkua.
Viranomaisten on eri tavoin huolehdittava henkilöstön kielitaidosta ja edistettävä kielelli-sesti laadukasta toimintaa organisaatiossa, jotta kielellisiä oikeuksia koskeva sääntely toteutuu. Tämä voi tapahtua henkilöstöpoliittisilla keinoilla, kuten kielikoulutusta järjestä-mällä ja siihen osallistumiseen kannustamalla. Viranomaisten tulee myös kiinnittää huo-miota palvelukseen otettavien tosiasialliseen kielitaitoon, sekä kielitaidon kehittymiseen palvelussuhteen aikana. Virkakunnan ruotsin ja tarvittaessa suomen kielen taitoon tulisi kiinnittää enenemissä määrin huomiota.
Valtionhallinnon tulee toimia esimerkkinä työyhteisöstä, jossa on matala kynnys käyttää molempia kansalliskieliä. Ministeriöillä on vastuu toimia kieliasioissa edelläkävijöinä ja eri-tyisesti johtavassa asemassa olevien henkilöiden esimerkki on tärkeä. Valtioneuvostossa esimerkkiä voidaan näyttää siten, että ministeriöt ja ministerit kaikessa ulkoisessa viestin-nässään (tiedotustilaisuudet ja muu tiedottaminen, sosiaalisen median päivitykset, lausun-not ja kannanotot) käyttävät sekä suomea että ruotsia.
Nyt täytyy käydä yökkäämässä välillä.
Onko tämä todella aikuisten ihmisten tekstiä aikuisille ihmisille?
Vahvaa ruotsinkielistä hallintoa tarvitaan myös suhteessa Ahvenanmaahan ja jotta Suomi voi ylläpitää ja kehittää suhteitaan muihin Pohjoismaihin. Ahvenanmaan maakunta on yksikielisesti ruotsinkielinen ja maakunnassa valtion-, maakunta- ja kunnallishallinnon virkakieli on ruotsi. Ahvenanmaan itsehallintolaki sisältää vaatimuksen, jonka mukaan maakunnan ja valtion viranomaisten välillä vaihdettavat kirjoitukset ja muut asiakirjat on laadittava ruotsin kielellä. Yhteistyötä Ahvenanmaan kanssa tulisi kehittää ja nähdä maa-kunta kieliresurssina julkishallinnon virkahenkilöille.
Samalla Ahvenanmaalla voisi käydä opiskelemassa sitäkin miten kielivähemmistöltä otetaan luulot pois - kansalliskieli tai ei!