Jos ja kun ns. jälleenrakennus epidemian jälkeen lähtee käyntiin, olisi kyllä syytä tarkastella hyvin tarkkaan tämän hyvinvointivaltion erinäisiä kulueriä. Valtio otti jatkuvasti velkaa jo ennen tätä sekoilua ja nyt velanotto vain kiihtyy, että yritykset pystyisivät pitämään päänsä pinnan yläpuolella ja että kansalaisten elämä ei menisi täysin sekaisin.
Jälleenrakennuksen alkaessa Suomi on kyllä niin helvetin pahasti velkaantunut, että kaikenmaailman turhien menoerien karsimista tulisi harkita entistä enemmän. Loppujen lopuksi se on yksityinen sektori, joka pyörittää tätä maata ja julkisen sektorin menoja tulisi tämän vuoksi pitää hyvin tarkasti silmällä. En tarkoita, etteikö julkisella sektorilla olisi myös tärkeitä toimia, mutta turhanpäiväisiä toimia pitäisi ehdottomasti lakkauttaa veronmaksajien kuormituksen hillitsemiseksi.
Nyt tulisi tehdä tarkka selvitys leikkikaksikielisyyden aiheuttamista kustannuksista, kun sitä ei ole koskaan aiemmin haluttu tehdä. Tässä kuluerässä puhutaan varmasti vähintää miljardeista, mutta jostain kumman syystä tästä ei voi uutisoida. Vasta-argumentteina varmaankin kuullaan rasismi ja ruotsinopettajien tilanne, mutta sitten voidaankin vetää esiin DDR-kortti ja kysyä, että oliko se Saksalle valtava taloustappio, kun venäjänopettajat joutuivat käymään läpi uudelleenkoulutuksen?
Tämä nyt on tämmöistä insinöörin logiikalla toimivan keittiöpsykologin pohdintaa 5 viikon kotikonttoritoiminnan jälkeen

Ehdotan kuitenkin, että olemme kaikki yhteydessä siihen kansanedustajaan, joka on lähinnä omaa sydäntä ja ottaa puheeksi ruotsin rooli tämän maan tulevaisuudessa. Siirtyminen Ruotsin malliin kielipolitiikassa meinaisi varmasti aikamoisia kustannussäästöjä ja asian selvittämiseksi pitäisi vähintäänkin perustaa edes työryhmä. Tämä pakkoruotsikokeilu on kestänyt kuitenkin jo yli 50 vuotta, eivätkä suomalaiset muutu ruotsalaisiksi vaikka sitä muumiruotsia tungetaan joka sukupolven kurkusta alas väkisin, kun intoa ei muuten ole.