Sitä saa mitä tilaa

[Hillevi Henanen]

https://svenska.yle.fi/artikel/2017/02/ ... sterbotten
Jos jokin alue yritetään eristää ja tehdä valtaväestölle mahdollisimman vastenmieliseksi, niin ei pidä ihmetellä sitä, että kun tavoite on onnistuneesti saavutettu, sinne ei haluta muuttaa.

John Erickson på Finnvera kommenterade detta med att det finns ett visst motstånd mot att flytta till Österbotten.
JE Finnverasta kommentoi tätä sanomalla, ettö Pohjanmaalle muuttamiselle on olemassa tietty vastustus

Pakkoruotsin perustelu ruotsinkieliselle paikkakunnalle muuttamisen todennäköisyydestä on juuri päinvastainen numeroiden valossa (jokohan numeron/luvun mainitseminen pakkoruotsin yhteydessä täyttää vihapuheen kriteerit?) Ruotsinkieliset sieltä muuttavat suomenkielisiin kuntiin, ja tilalle on tullut maahanmuuttajia, ei suomenkielisiä.

Summan av in- och utflyttningen till och från andra landskap i Finland var negativ förra året, minus 999 personer. Det här märker företagen i sin rekrytering.
Sisään- ja ulosmuuton summa muihin Suomen maakuntiin nähden oli negatiivinen viime vuonna, miinus 999 henkilöä. Tämä näkyy yritysten rekrytoinnissa

Se on 0,6% Pohjanmaan väestöstä.

Sundqvist säger att han inte uppfattar det som en ovilja att arbetskraft inte flyttar till Österbotten, det handlar snarare om okunskap.
S sanoo, että hänen käsittääkseen se, että työvoima ei muuta Pohjanmaalle ei johdu haluttomuudesta, kyse on ennemminkin tietämättömyydestä.

Tässä ihan toiseen tarkoitukseen levitetty "tieto" eli pakkoruotsin tueksi levitetty disinformaatio leimaa koko Pohjanmaan.

Kauppi säger att svårigheter att rekrytera personal från resten av landet gäller hela kustremsan. Kauppi skulle önska att man marknadsförde Österbotten och alla dess fördelar bättre.
K sanoo, että vaikeudet henkilöstön palkkaamisessa muualta maasta koskevat koko rannikkoaluetta. K toivoisi, että Pohjanamaata ja sen kaikkia etuja markkinoitaisiin paremmin

Juurihan Vaasa on tehnyt parhaansa kertoakseen Suomen yli viidelle mijoonalla ei-ruotsinkieliselle, että Pohjanmaalla suomen kieli ei kelpaa eikä heidän pakkoruotsilla hankkimaalleen kielitaidolle ole mitään käyttöä, ja se viesti tulee istumaan ihmisten mielissä kauan.

Miksipä kukaan haluaisi muuttaa seudulle, jossa propagandan mukaan ei suomella pärjää. Ruotsinkielentaitoiset pystyvät myös lukemaan ruotsinkielisestä mediasta heidän suhtautumisestaan suomenkielisiin ja suomen kieleen. Varsinkin kommenttiosiot ovat kuvaavia. Se ei tottavie muuttohaluja lisää. Sekundaulkomaan sijasta voi samalla vaivalla muuttaa oikeasti ulkomaille, missä esim. lasten opintoja ei alisteta pienen käyttökelvottoman kielen pakko-opetukselle.

Ruotsienemmistöinen Raasepori toimii varoittavana esimerkkinä kun esim. kouluikäisten perheet harkitsevat muuttoa ruotsinkieliselle alueelle. Se on vihoviimeinen todiste siitä, että ruotsinkielisten ollessa kunnassa niskan päällä, heidän suhteellisuudentajuunsa tai oikeamielisyyteensä ei voi luottaa. On todella mielenkiintoista nähdä miten kauan Raaseporin persuukset kestävät tässä tulessa.
Raaseporin väestö on pysynyt lähes ennallaan vuodesta 1990 vuoteen 2014 jolloin tämä päätös tehtiin, mutta sitten:
Raaseporin väestö
1990 28565
2014 28674
2015 28405
2016 28082
Tänä vuonna taitaa mennä 28000 rikki!

[Hillevi Henanen]

Juurihan Vaasa on tehnyt parhaansa kertoakseen Suomen yli viidelle mijoonalla ei-ruotsinkieliselle, että Pohjanmaalla suomen kieli ei kelpaa eikä heidän pakkoruotsilla hankkimaalleen kielitaidolle ole mitään käyttöä, ja se viesti tulee istumaan ihmisten mielissä kauan

Tämän sisältöinen kommentti ei läpäissyt svenska ylen sensuuria.

Raasepori on mallikkaasti näyttänyt miten ruotsienemmistöinen kunta kohtelee suomen- ja vieraskielisiä.
http://yle.fi/uutiset/3-7487120
Ongelmat tiedetään, mutta niistä ei välitetä.

-Jos otetaan huomioon maahanmuuttajat, niin varmasti ruotsin kieli ei ole helppo heti ensimmäiseltä luokalta lähtien kun pitää opetella myös suomen kieli. Jos ajatellaan taas ruotsinkielisellä puolella englantia, sitä toista kieltä, niin se on heille helppo jo sen oman kielen takia. Suomenkielisille taas molemmat kielet ovat todella täysin vieraita, Jyrkkänen pyörittelee.

Raaseporissa on siis ilmeisesti viime syksynä alkanut tämä pakkoruotsitus ekalla. Varsinaista vahinkoahan ei vielä ole tullut lasten englannin opiskelulle, koska englanti ei yleensä ala näin aikaisin, mutta melkoinen kato (n. -600) on Raaseporin väestössä käynyt tämän päätöksen jälkeen 2015 ja 2016, ja veikkaanpa, että siinä vaiheessa kun englannin opiskelu todella vaikeutuu, tulee väki vähenemään ennestään, plus että Raaseporiin päin muuttoa suunnittelevat harkitsevat toisenkin kerran, että haluavatko he todella vaarantaa lastensa kieliopinnot.

Loviisassakin yritettiin tätä samaa, mutta kun siellä ei ollut enemmistön voimaa takana, niin oli pakko yrittää kieroilemalla ja junttaamalla. Onneksi loviisalaisvanhemmat olivat hereillä, ja aie kariutui.

Sipoossa alkaa kielten opiskelu toiselta luokalta, ruosinkielisille suomi, ja suomenkielisille englanti.
https://svenska.yle.fi/artikel/2016/05/ ... ndra-klass
Opetettavia kieliä ei hyvin lyhyeen uutiseen oltu vaivauduttu laittamaan, mutta kommenteista selvisi sekin, että miksi ei. Siellähän oli vääntöä asiasta samaan aikaan kun Loviisassa.

Skolspråken i Sibbo - Hörde i radion om detta; Svenskspråkiga läser alltså finska, och finskspråkiga läser engelska på andra klassen. Lite underligt tycker jag, att man först lär sig engelska, istället för svenskan, med tanke på att Sibbo ändå har varit en svensk kommun, nu är det väl fifty/fifty.?
Koulukielet Sipoossa - Kuulin radiosta tästä; Ruotsinkieliset lukevat siis suomea, ja suomenkieliset lukevat englantia toisella luokalla. Vähän kummallista mielestäni, että ensin opitaan englantia ruotsin sijasta, sitä ajatellen, että Sipoo on kumminkin ollut ruotsalainen kaupunki, nyt tilanne lienee fifty/fifty?

Pakkoruotsimatematiikan mukaan suhde varmaan on juuri tuo, mutta vihapuhelukujen valossa on ruotsinkielisten osuus pudonnut vuoden 1990 50,2 prosentistan vuoden 2015 34,3 prosenttiin.

Ahvenanmaa puolestaan on varsinainen näyteikkuna suomenkielisten kohteluun silloin kun valta ja voima on kokonaan ruotsinkielisillä. Siinä ei korulauseilla hienostella kun niitä päätöksia tehdään. Mantereen puolella on aina vaikeutena se, että pitää keksiä "perusteluja" tälle simputukselle.

Pikkuinen 5,5 tuhannan asukkaan Inkoo ei juuri pidä itsestään meteliä, mutta nyt tuli vastaan yksi uutinen vuodelta 2015, ja siellä leikkiruotsi ekalta lienee ollut käytäntö jo jonkin aikaa. Sitä ei tässä kerrota vaikuttaako tämä leikkiruotsi englannin opiskeluun, ja mistä muusta tämä kielipanostus on poissa.
http://gamla.vastranyland.fi/nyheter/20 ... rsta-klass

Joka tapauksessa pakkoruotsin inhoaminen yleensäkin ja ruotsinkielisten kuntien omat käytännöt, tekevät sen, että niihin ei haluta muuttaa.
Suomenkielisiä ylenkatsotaan, ja heidän itsemäärämisoikeutensa omissa asioissaan on pantu pakkoruotsittajien taskuihin uutisointia myöten. Pakkoruotsilogiikalla heidän pitäisi silti tarvittaessa iloisesti hakeutua ruotsinkieliselle alueelle töihin.

Man kan inte äta kakan och ha den kvar.