Pakkoruotsia ollaan palauttamassa yo-kirjoituksiin!

[JV Lehtonen]

Hallitusohjelmaan kirjattu kielikokeilu on jumissa Grahn-Laasosen takia,
ja kaiken kukkuraksi samainen Grahn-Laasonen on tilannut työryhmäraportin,
jossa vaaditaan pakkoruotsin de facto palauttamista yo-kirjoituksiin!
Grahn-Laasonen tuntuu voivan sooloilla aivan mielin määrin ja
toteuttaa RKP:n politiikkaa!

Kannattaa tutustua omin silmin:

http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2016 ... ml?lang=fi

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen asetti 23.05.2016 työryhmän laatimaan toimenpideohjelmaa ylioppilastutkinnon paremmaksi hyödyntämiseksi korkeakoulujen valintamenettelyissä.

Tavoitteena on myös luopua pitkäkestoisesta pääsykokeisiin valmistautumisesta, jolloin tarve osallistua valmennuskursseille vähenee oleellisesti.

Itse raportissa verrataan ruotsia matematiikkaan- aivan RKP:n retoriikan mukaisesti!

Koulutuksen arviointineuvoston raportin Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet
korkeakoulutuksen näkökulmasta (KAN 2014) osana selvitettiin korkeakoulujen edustajien
näkemyksiä lukion tuottaviin valmiuksista.

Selvityksen mukaan ”Korkeakoulujen
näkökulmasta lukion suorittaneiden keskeisimmät tiedolliset puutteet liittyvät suomen
kielen kirjalliseen osaamiseen, matematiikan hallintaan, ruotsin kieleen sekä yhteiskunnallisten
asioiden ymmärtämiseen.

Ruotsin kielen osaamisvajeisiin korkea-asteella on kiinnitetty huomiota jo kansalliskielistrategian
ja sen valmistelun yhteydessä (OKM 2012, VNK 2012). Toista kotimaista
kieltä ja sen osaamista vaaditaan kuitenkin kaikilta korkeakoulututkinnon suorittaneilta,
joilla on koulusivistys saatu joko suomeksi tai ruotsiksi (VNA 2014a, VNA 2004).

Edelleen kuitenkin ruotsin kirjoittajien määrä ylioppilastutkinnossa on laskenut (ks. OKM
2012).

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen kriteereillä on huomattava signaalivaikutus
siihen mitä aineita ja kursseja lukiolaisten kannattaa valita lukiossa ja mitä kirjoittaa ylioppilastutkinnossa.

Korkeakoulujen antaessa pisteitä myös ruotsin kielen kirjoittamisesta ja
hyvästä arvosanasta, kannusteet ruotsin kirjoittamista kohtaan nousisivat.

Tuleekin olemaan mielenkiintoista nähdä, miten korkeakouluja tullaan painostamaan
signaloimaan ruotsin "tärkeyttä"..Mitkä korkeakoulut alkavat vaatia/suosia yo-pakkoruotsia, mitkä
taas keskittyvät aidosti tärkeisiin aineisiin!

Helsingin yliopisto tulee taatusti noudattamaan svekomaanista politiikkaa,
vaikka ei ole kovin kauan siitä, kun HYn svekomania todettiin syrjiväksi!

Nykyisin lukiossa pitkän ruotsin suorittaneet ylioppilaat saavat kolme lisäpistettä hakiessaan suomenkieliselle linjalle. Pitkän ruotsin opiskellut voi saada 45 lähtöpistettä, kun keskipitkän ruotsin opiskelleelle maksimi on 42 lähtöpistettä.

Apulaisoikeusasiamiehen maanantaisen ratkaisun mukaan käytäntö on ongelmallinen opiskelijoiden yhdenvertaisen kohtelun kannalta.
"Pitkän ruotsin suorittaneet opiskelijat muodostavat tosiasiallisesti tiukassa valintakokeessa erillisen erityiskohtelua nauttivan ryhmän", Pajunoja linjaa tiedotteessaan.

http://www.hs.fi/kotimaa/a1441592148142

[NRR]

Tätä olen peloissani odottanut.
Se on Ahtisaaripaperin viimeinen toteutumaton kohta.
Näin meidän "demokratiassamme" hoidetaan pakkoruotsitusta.

Tottahan on, että pakkoruotsi on todellinen riesa myös korkeakoulututkintoa suorittaville - koska kielellä ei ole oikeasti mitään merkitystä elävässä elämässä. Tämä todellisen tarpeen puute on jo vuosikymmeniä korvattu vain paperilla näkyvinä tarpeina. Nyt siis paperille kirjataan, että kaikille pakollinen ruotsin yo-koe on tarpeen, koska virkaruotsi aiheuttaa muuten hankalauuksia.

Kohta olemme pakkoruotsin kanssa pahemmassa tilanteessa kuin ikinä.

[NRR]

Työryhmän puheenjohtajaksi kutsuttiin opetusneuvos Johanna Moisio,
varapuheenjohtajana toimi opetusneuvos Birgitta Vuorinen,
ja jäseninä toimivat
opetusneuvos Heikki Blom,
ylitarkastaja Ilmari Hyvönen opetus- ja kulttuuriministeriöstä,
professori Juha Kinnunen Aalto-yliopistosta,
puheenjohtaja Riikka Lindroos Suomen rehtorit ry:stä,
puheenjohtaja Elli Luukkainen Suomen Lukiolaisten Liitto ry:stä,
opintoasiainpäällikkö Tapio Rimpioja Metropolia Ammattikorkeakoulusta,
toiminnanjohtaja Riitta Rissanen Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:stä,
erikoistutkija Matti Sarvimäki Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta,
puheenjohtaja Patrik Scheinin Ylioppilastutkintolautakunnasta,
opinto-ohjaaja Sirpa Vahtera Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta,
suunnittelija Riikka Valkonen Jyväskylän yliopistosta,
pääsihteeri Jukka Vuorinen Suomen opinto-ohjaajat ry:stä,
pääsihteeri Kaisa Vähähyyppä Ylioppilastutkintolautakunnasta sekä
erityisasiantuntija Merja Väistö Opetushallituksesta.

Esimerkikis lukiolaisten liiton puheenjohtaja Elli Luukkainen otti heti valintansa jälkeen kantaa pakkoruotsia vastaan, joten hänen siunauksellaan tuskin pakkoruotsin arvosanojen merkitystä korkeakouluhaussa ollaan nostamassa - keiden vastuulla ryhmässä lienee ollut pakkoruotsin palauttaminen yo-kokeeseen, ketkä toivat surullisenkuuluisan kansalliskielistrategian tännekin (siitä paperista on ollut todella paljon harmia, vaikka se oli pelkkä ideologiapläjäys)?

Tässä ruotsin vahvistamisessa viitataan johonkin selvitykseen korkeakouluissa havaituista ongelmista. Ruotsi on kieltämättä ongelma, koska se on turha ja siksi turhauttaa, unohtuu, pakkovirkaruotsi venyttää opintoja kohtuuttoman monella kohtuuttoman paljon - tätä sitten ratkotaan lisäämällä ruotsipakkoa lukioihin ja yo-kokeisiin. Hei, tämähän on se tutkimus, jossa ruotsi koettiin ehdottoman hyödyttömäksi, mutta jonka mukaan ruotsintaitoa piti eniten harjotuttaa korkeakouluun valinnan jälkeen!!! (https://karvi.fi/app/uploads/2014/09/KAN_59.pdf, s.50) - Siis kun opiskelijat rehellisesti kertovat kartoituksessa, että ruotsista ei ole hyötyä, mutta kauheasti sitä on joutunut taas korkeakoulussakin lukemaan, niin tämän jokin taho vääntää perusteeksi sille, että ruotsin yo-kirjoituksia on painotettava korkeakoulujen pääsykokeissa. WTF?