Haastan Folktingetin väittelyyn avoimelle keskustelualueelle

[Eero Nevalainen]

Tämä kyllä sopii siihen narratiiviin hyvin jossa englanti pilaa kyvyt ja halut opiskella kieliä (koska se on liian käyttökelpoinen ja ruotsi alkaa liian myöhään jotta se vaikuttaisi ns. asenteisiin..)

[JV Lehtonen]

Sinun pitäisi varmaan osoittaa haaste henkilökohtaisemmin pääsihteeri Markus Österlundille, tiedottaja Anna Jungner-Nordgrenille tai puheenjohtaja Christina Gestrinille. Ja ehdottaa aikaa ja paikkaa. Tai jos Tampereella aiot väitellä julkisesti vaikkapa varapj. Kimmo Sasille.

Folktingetissä on johto vaihtunut, mutta edelleen on minun kutsuni voimassa.
Kimmo Sasi kertoi juuri jääneensä eläkkeelle, joten kannattaako hänen kanssaan enää keskustella ?

Kenen kanssa voimme keskustella, kun jopa puheenjohtaja Haglund heitti pyyhkeen kehään ?

Opetusministerin kanssa ?

Hänhän kehuu valinnaisuuden olevan jättekiva, kunhan kukaan ei jätä ruotsia
valitsematta. Historian voi jättää väliin ja "olla sivistynyt", mutta ruotsia ei voi..

Opetusministeri keskustelee vain ruotsinopettajien kanssa ja lupaa säilyttää heidän
työpaikkansa. Ruotsinopettajien ohella ministeriä ovat käyneet lobbaamassa Harry Harkimo,
SDP ja tietysti RKP:n eduskuntaryhmä.

http://suomenruotsinopettajat.fi/images ... sonen1.pdf

4.
Miten voidaan voimaannuttaa ruotsinopettajia?
Suomalaiset arvostavat opettajan ammattia hyvin korkealle, samoin laadukasta koulutustamme.
Opettajamme ovat korkeasti koulutettuja ammattilaisia, jotka ovat sitoutuneita työhönsä.
Opettajankoulutus on hyvin vetovoimaista verrattuna moniin
muihin Euroopan maihin.
Nuorison parhaimmisto hakeutuu
opettajanuralle.
Nämä kaikki asiat yhdessä korostavat opetta-
jan työn merkitystä ja arvostusta. Tämä on tärkeä viesti opettajille, sillä heidän työtään arvostetaan

Mutta kuka on lobbannut ruotsin valinnaisuuden puolesta 2013 kansalaisaloitteen jälkeen ? Ei kukaan.

Pitääkö minun sekin hoitaa, persut, Sampo Terho jne ??
En ehdi joka paikkaan. t. JVL

[NRR]

Mutta kuka on lobbannut ruotsin valinnaisuuden puolesta 2013 kansalaisaloitteen jälkeen ? Ei kukaan.
Pitääkö minun sekin hoitaa ---

Häpeän.

En voi nostaa poikaani tai oppilaitani esille, kukaan älykäs ja tunteva, opinnoissaan kieliongelmien kanssa taisteleva nuori ei halua leimautua valtakunnan dumbomiksi, kertomalla, miltä tuntuu vetää viitosella pakkoruotsia luokalta toiselle, tasolta toiselle, uusia kokeita, pitkittää opintoja, pelätä niiden katkeamista, kun koko ajan joutuu tekemään muita enemmän työtä myös muiden opintojen kanssa...

Eihän heitä ole edes olemassa. Kaikki oppivat, sanoo virallinen kieltenopettajien liturgia suomenkielisessä Suomessa. Kyseessä ei muka ole pakko vaan ihan oikeus!

HBL kirjoitti taannoin ruotsinkielisestä tytöstä, joka "voitti dysleksian". Nuoren dysleksia diagnosoitiin vasta lukiossa, vaikka lukeminen ja opiskelu oli ollut hänelle aina työlästä. Nyt hän oli lähdössä opiskelemaan matematiikkaa. Hienoa. Kiinnitin huomiota siihen, että hänen ainoa tappionsa kuitattiin näin luontevasti: --- kertoo omistaneensa paljon aikaa koulutyölle yläkoulussa ja saaneensa keskihyvät arvosanat useimmissa aineissa, mutta yhdessä kohtaa hän joutui antamaan periksi - suomen kohdalla: "Minä opin kieliopin mutten sanoja. Saatoin opiskella useita tunteja pientä sanakuulustelua varten mutta kuitenkin sain korkeintaan vitosen. Se tuntui turhalta. Niinpä valitsin pois suomen." Näin kauniisti HBL kuvaa asiaa, kun kyseessä on ruotsinkielinen, joka ei opi suomea. Suomenkielinen, joka ei opi ruotsia, on sen sijaan tämän liturgian mukaan tyhmä, asennevammainen ja laiska!

Ihmisinä ruotsinopettajat ovat ihan fiksuja, mukavia MUTTA tämä, että heidän aineensa tekee uskomatonta hallaa nuorten keskuudessa, on heille tabu. Nyt katselen, miten onnellisina he pääkaupunkiseudulla, nostettuaan tuntimääräänsä kolmanneksella, käyvät kampanjaan viitosluokille esittelemällä syksyllä kuutosella alkavaa varhennettua ruotsia. Kaikesta näkyy, että nyt on päätetty hoitaa tämä homma niin, että syksyllä saadaan innokkaita oppilaita: on tietoiskua, asennepohjustusta ja innostushetkeä viitosille.

Kokeilin kertoa RKP:n palstalla siitä, mitä pakkoruotsi merkitsee dysleksikoille. Vastaukset kuvastivat sitä, miten meillä on opetettu ihmiset halveksimaan niitä, joilla kielet eivät suju: "Mitäs on dysleksikko eikä vammaisia ole varaa koulutta lukio-opintoihin ja siitä eteenpäin. Ja samma maahanmuuttajille." Sitten nostetaan esiin joku, joka kirjoitti yhdeksän ällää ruotsi mukana ja yksi maahanmuuttaja, joka oppi sekä suomen että ruotsin. Ikään kuin tällä olisi todistettu taas, että kaikki koulukelpoiset oppivat ja menestyvät, pakkoruotsi karsii korkeintaan kaikkein koulukelvottomimmat. - Aina kun olen kirjoittanut dysleksikkojen ja maahanmuuttajien ongelmista täällä, olen myös kokenut, että moni kielivapauden kannattaja vaivaantuu: taas se puhuu tunteella ja leimaa samalla kielivapauden kannattajat mamudysleksikoiksi. Hajoita ja hallitse toimii tässäkin.

Mutta häpeän. Ihailen JVL:n tapaa toimia. Ihmettelen hänen yksinäisyyttään. En pysty samaan. Teen paljon töitä, olen vaitiolovelvollinen, olen paikastani ja palkastani riippuvainen. Olen anonyymi kirjoittelija ja työni valuu hukkaan.

Pahoittelen. Voimia Sinulle JVL!

[JV Lehtonen]

En ymmärrä tuota "häpeää"- ei olle mitään syytä siihen.

Ymmärrän täysin tavallisen kansalaisen rajoitteet käydä tätä taistelua.
Oma tilanteeni on täysin erilainen, en ole mitenkään riippuvainen siitä, mitä muut ajattelevat.
Pikemminkin minulle on edullista rakentaa omaa brändiä kielitaistelun yhtenä kärkinimenä,
koska esim. poliittikkojen suuntaan teen kiusallisia kysymyksiä, joihin he eivät osaa vastata.
Siis eräänlainen kielipolitiikan "penttilinkola".

Viimeksi kysyin eduskunnasta, missä kielikokeilu viipyy. Kansanedustajilla ei ollut aavistustakaan
siitä, että esim. Harry Harkimo, RKP ja SDP olivat käyneet yhteisellä lobbauskäynnillä vastustamassa
kielikokeilua opetusministerin luona. Edustajat tunnustivat avoimesti minun tietävän asiasta enemmän kuin he.
On jopa hupaisaa tavallaan, että minä olen kansanedustajien tietolähde eikä päinvastoin!

Jatkuva taistelu on jo elämäntapa, joka nivoutuu arkeen luontevasti.
Toki lähipiirini hieman kärsii, kun vietän ehkä liikaa aikaa tässä projektissa.
Mutta vastuuni olen heistä kantanut myös taloudellisesti,
jotta voin rauhassa harrastaa.

Meitä kieliaktiiveja on kuvattu joskus "fanaatikoiksi".

Me emme ole fanaatikkoja, vaan määrätietoisesti oikeudenmukaisuuden asialla
järjetöntä systeemiä vastaan!

Toki joissain kohdin sorrumme tunneskaalalla ääripäihin, mutta kyllä tätä ensisijaisesti järkiperusteilla ajetaan.
Vastapuoli keskittyy vain ja ainoastaan tunneargumentointiin, eihän vastapuolella ole muuta.

Keskustelussa kannattaa ensimmäisenä määritellä, mitä argumentteja kukin edustaa.
Me edustamme järkiargumentteja, vastapuoli käyttää valtaa ja tunneargumentteja vallankäyttönsä tueksi.
Siinä on toisinaan vaikea pysyä rauhallisena.. mutta me pysymme rauhallisina, koska muuten vastapuoli
heittäytyy marttyyriksi ja syyttää meitä fanaatikoiksi, kun muuta ei voi.

Emme ole fanaatikkoja,
OLEMME PÄÄMÄÄRÄTIETOISIA!
JA PÄÄMÄÄRÄMME ON VAPAUS! Piti vähän huutaa, että tyhmempikin ymmärtää.Pahoittelen!

Väsyykö tähän ? Ei, tähän ei väsy koskaan. Oikeudenmukaisuuden puolesta taistelemiseen EI VÄSY!
Taistelu jatkuu ja jatkuu, sukupolvesta toiseen, kaikkialla maailmassa. Siihen ei ihmiskunta väsy!

[NRR]

Keskustelussa kannattaa ensimmäisenä määritellä, mitä argumentteja kukin edustaa.
Me edustamme järkiargumentteja, vastapuoli käyttää valtaa ja tunneargumentteja vallankäyttönsä tueksi.
Siinä on toisinaan vaikea pysyä rauhallisena.. mutta me pysymme rauhallisina, koska muuten vastapuoli
heittäytyy marttyyriksi

Totta. Kiitos!

[JV Lehtonen]

Keskustelussa kannattaa ensimmäisenä määritellä, mitä argumentteja kukin edustaa.
Me edustamme järkiargumentteja, vastapuoli käyttää valtaa..

Eli tässä Folktingetin vastaus kysymykseen, milloin kielikokeilu alkaa..
Vastauksen antoi opetusministeri saatuaan ohjeet Harry Harkimolta, Stubbilta,SDP:ltä ja - FOLKTINGETILTÄ!

Kokeilun perustuslain asettamia reunaehtoja on pyritty ennakolta selvittämään.
Perustuslainmukaisuutta harkitessa on otettava huomioon oppilaiden yhdenvertaisuus ja sivistykselliset oikeudet,
esityksen vaikutus kielellisiin oikeuksiin sekä lainsäädäntökokeiluille
muun muassa perustuslakivaliokunnassa muotoutuneet vaatimukset.

Kokeiluja koskevien perustuslaillisten linjausten mukaan kokeilun tulee olla tarkasti rajattu ja
kokeilun keston tulee olla sellainen, että se vastaa kokeilun tarkoitusta.

Perustuslakivaliokunta on linjannut, että kokeilusäännöksille tulee asettaa voimassaolorajoitus siten,
että ne ovat voimassa vain kokeiluun tarvittavan ajan.

Koska kyseessä on henkilön koko opintopolun ja myöhemmän urakehityksen kannalta erittäin merkittävä asia,
kokeilun tuloksien seuraaminen on poikkeuksellisen vaativa ja pitkä prosessi.

Kokeilun alueelliseen rajaamiseen on oltava perusteltu syy. Mikäli tällaista erityistä syytä ei ole löydettävissä,
ei kokeilua ole perusteltua rajata koskemaan vain tiettyä maantieteellistä osaa tai tietyn kielistä opetusta.

Kokeilu ei mahdollista julkisen vallan poiketa velvoitteestaan taata myös tulevaisuudessa
suomeksi ja ruotsiksi annettavat palvelut perustuslain tarkoittamassa tasossa.

Tämä asettaa erityisiä rajoitteita kokeilun toteuttamiselle ja sen laajuudelle.

Kokeiluun osallistuvien oppilaiden oikeuksien kannalta merkityksellistä on,
aiheutuuko toisen kotimaisen kielen opiskelun puutteesta yhdenvertaisuusongelma jatko-opintojen
ja työn tai viran haun näkökulmasta.

Ottaen huomioon perustuslaissa ja kielilaissa säädetyt oikeudet ja kielitaitolain vaatimukset,
olisi vaikeaa välttää sellaista tilannetta,
että ruotsia osaamattomat eivät voisi jossain vaiheessa elämäänsä joutua
muita huonompaan asemaan puuttuvan toisen kotimaisen kielen taitonsa vuoksi.

Mahdollisuutta aloittaa toisen kotimaisen kielen opinnot vasta toisella
asteella tai korkea-asteella ei voida kaikissa tilanteissa taata.

Kokeilun edellyttämään lakiesitykseen liittyy useita edellä mainittuja perustuslaillisia kysymyksiä,
joita punnitaan parhaillaan hallituksen esityksen valmistelussa.

Tuleva lakiesitys on saatettava perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi,
joka viime kädessä linjaa kokeilun hyväksyttävyyden perusoikeuksien toteutumisen näkökulmasta.

Rehellisempi vastaus olisi ollut: Kokeilu on vesitetty ja vesitetty kokeilu lykkääntyy hamaan tulevaisuuteen.

Eli kyllähän valtaapitävät vastaavat selvästi: KÄYTÄMME VALTAAMME, alamaiset!