Ruotsinkieliset nuoret pääkaupunkiseudulla eivät osaa suomea

[NRR]

Osuva rinnastus rationalistilta!

Palaan vielä prosentteihin.

Koko Suomen väestöstä oli vuoden 2013 lopussa
ilmoitettu ruotsinkielisiksi 290 910 henkeä.
Tämä vastaa 5,3 % kaikista Suomen asukkaista.
Manner-Suomessa ruotsinkielisiä oli vuoden 2013 lopussa
265 482 henkeä, 4,9 % asukkaista.

Suomenruotsalaisten määrä on kasvussa, otsikoi tuore artikkeli: "viimeisten viiden vuoden aikana noussut noin 1 100:lla --- Suomenruotsalaisuuden yleistymisessä on ensisijaisesti kyse --- Kaksikielisissä perheissä on tullut yhä tavallisemmaksi merkitä lapsi ruotsinkieliseksi. Tätä nykyä näin tekee kaksi kolmesta kaksikielisestä perheestä.

Siis äidinkieleltään ruotsinkielisten määrä mantereella
on oleellisesti pienempi kuin 4,9 prosenttia!

Todellista lukua ei saa mistään.

Samaan aikaan monin muin tavoin kaksikielisten määrä kasvaa, mutta kaksikielisyyttä ei saa rekisteröidä.

[NRR]

poistettu toisto

[NRR]

Vasta muutamat keskustelussa alkavat lähestyä rehellisesti tilannetta:

Finska lär man sig endast tala om man har möjlighet att tala det i vardagen, vilket man på en del finlandssvenska (landsbygds)orter inte har. Det är inget att skämmas för. Jag gick själv finska 11 år i skolan och kunde inte föra en konversation på finska trots det. Skrev även ett helt okej studentexamensprov i finska.

http://svenska.yle.fi/artikel/2015/11/1 ... nskfinland

käännös: "Suomea oppii puhumaan vain, jos on mahdollisuus puhua sitä arjessa, mikä ei ole mahdollista osassa suomenruotsalaisalueita (maaseutu). Tätä ei tarvitse hävetä. Minäkin luin suomea koulussa 11 vuotta, enkä silti pystynyt keskustelemaan suomeksi. Kirjoitin jopa yo-suomen ihan ok."

Tämä olisi kaikessa kieltenopiskelussa otettava huomioon. Vain pieni osa oppilaista oppii kieltä, jota ei arjessa kuule ja jolle ei ole oman taustan tai kiinnostuksen kautta erityistä merkitystä. Kieltenopetuksen lähtökohtana täytyy olla tarve ja kiinnostus.

Svenska nu:n kaltaiset hankkeet yrittävät epätoivoisesti markkinoida ruotsia ummikkosuomenkielisillä alueilla, hankkia ruotsinkielisiä esiintyjiä koululle ja järjestää vierailuja jne. Mutta totuus on, että kun ruotsinkielisten määrä on alle viisi prosenttia koko maassa ja monella alueella kutakuinkin nolla, ei mitään luontevaa tarvetta synny, Olisi kenties parempi käyttää nämä varat ruotsinkielisten innostamiseen aitoon kaksikielisyyteen heille merkityksellisellä ruotsi+suomi-yhdistelmällä. Tähän niitä kummiluokkia ja tutustumiskohteita suomeksi olisi tarjolla pilvin pimein.

[TMK]

käännös: "Suomea oppii puhumaan vain, jos on mahdollisuus puhua sitä arjessa, mikä ei ole mahdollista osassa suomenruotsalaisalueita (maaseutu). Tätä ei tarvitse hävetä. Minäkin luin suomea koulussa 11 vuotta, enkä silti pystynyt keskustelemaan suomeksi. Kirjoitin jopa yo-suomen ihan ok."

Tämä olisi kaikessa kieltenopiskelussa otettava huomioon. Vain pieni osa oppilaista oppii kieltä, jota ei arjessa kuule ja jolle ei ole oman taustan tai kiinnostuksen kautta erityistä merkitystä. Kieltenopetuksen lähtökohtana täytyy olla tarve ja kiinnostus.

Minusta tämä ei ole aivan totta. Tietenkin on ihmisiä, joille kielet ovat vaikeita, mutta kyllä minä ainakin opin englantia, vaikken sitä arjessa puhunutkaan, ihan vain katsomalla telkkaria. Samoin virolaiset oppivat suomea telkkarin kautta aikoinaan. Saman voi huomata muuallakin Euroopassa, missä ohjelmia ei dubata.

Tietenkin jos eristäytyy, eikä katso mitään suomalaista ohjelmistoa tai muuta, niin voi pysyä ummikkona, mutta kun isommat kaupungit ovat jo pitkälti suomenkielisiä, niin luulisi, että mahdollisuuksia käyttää suomea tulisi enemmän kuin minulle aikoinaan englantia. Ehkä FST:n tarkoituksena on ylläpitää ruotsalaista ummikkojoukkoa.

[NRR]

käännös: "Suomea oppii puhumaan vain, jos on mahdollisuus puhua sitä arjessa, mikä ei ole mahdollista osassa suomenruotsalaisalueita (maaseutu). Tätä ei tarvitse hävetä. Minäkin luin suomea koulussa 11 vuotta, enkä silti pystynyt keskustelemaan suomeksi. Kirjoitin jopa yo-suomen ihan ok."

Tämä olisi kaikessa kieltenopiskelussa otettava huomioon. Vain pieni osa oppilaista oppii kieltä, jota ei arjessa kuule ja jolle ei ole oman taustan tai kiinnostuksen kautta erityistä merkitystä. Kieltenopetuksen lähtökohtana täytyy olla tarve ja kiinnostus.

Minusta tämä ei ole aivan totta. Tietenkin on ihmisiä, joille kielet ovat vaikeita, mutta kyllä minä ainakin opin englantia, vaikken sitä arjessa puhunutkaan, ihan vain katsomalla telkkaria.

Niin, eikös tämä nyt ole sitä, että kuulee kieltä arjessa (= televisio) ja omaa kiinnostusta johonkin kielen kautta välittyvään niin paljon, että hakeutuu näihin arkisiin tilanteisiin (= katsomaan televisiota).

Tietenkin jos eristäytyy, eikä katso mitään suomalaista ohjelmistoa tai muuta, niin voi pysyä ummikkona, mutta kun isommat kaupungit ovat jo pitkälti suomenkielisiä, niin luulisi, että mahdollisuuksia käyttää suomea tulisi enemmän kuin minulle aikoinaan englantia. Ehkä FST:n tarkoituksena on ylläpitää ruotsalaista ummikkojoukkoa.

Ehkä Tai sitten suomenruotsalaisissa piireissä vain eletään niin omassa kuplassa ja omien liturgikkojen saarnoja uskoen (= kaikki oppivat helposti kieliä ja kaikki oppivat kansalliskielet), ettei oikein ymmärretä, miten omien lasten vähemmistökielisyyden kanssa tulisi toimia.

1. Ruotsinkieliset koulut pyrkivät suojelemaan ruotsia

Joissakin kunnissa ruotsinkielisten koulujen oppilaiden enemmistö tulee kodeista, joissa puhutaan suomea. Koulun halutaan suojelevan yksikielisesti ruotsinkielistä kasvuympäristöä, siksi ei kylvetetä eikä tuoda suomea koulun arkeen.

2. Aikaisempia sukupolvia kylvetettiin varhemmin suomessa esim. pääkaupunkiseudulla, mutta vanhemmat eivät ole ymmärtäneet jatkaa tätä perintöä.

"J:llä on kaksi aikuista lasta, joiden suomi voisi olla parempikin. Hän kertoo uskoneensa, että koulusuomi riittäisi lapsille. --- J on muiden vanhempien tavoin kysellyt itseltään, miksei hän vanhempana etsinyt suomen kieltä lastensa elämään aikaisemmin. Hän sanoo, että aikuiset lapset kyllä puhuvat suomea, mutta heidän kielitaitonsa ei ole niin vahva kuin hänellä, joka omaksui sen jo ennen koulua."

Äiti on siis aikanaan viety suomenkieliseen tarhaan mutta hän on hyväuskoisesti pitänyt lapsensa bara-svenska-ympäristössä

3. Englannilla pärjää myös Suomessa

HBL:n tuoreessa opettajan mielipiteessä, jossa valiteltiin ruotsinkielisten nuorten heikkoa suomentaitoa jopa pääkaupunkiseudulla, mainittiin, että nuoret itse katsovat saavansa parempaa palvelua englanniksi.

4. Ei muka ole reilua, etteivät kaikki suomenkieliset ole innostuneita ruotsin kielestä

"Ei osaa tytärkään hyvin suomea. --- Osin hänen asenteensa juontuu suomenkielisten asenteesta ruotsia kohtaan. Miksi hän arvostaisi suomen kieltä, kun suomenkieliset ovat niin avoimen negatiivisia ruotsia kohtaan?"

Niin, siis suomenkielistä koulua käyvällä on pakollinen vähemmistökieli, jotta hän oppisi palvelemaan alle viiden prosentin vähemmistöä, joista iso osa puhuu suomea toisen vanhempansa kanssa. Ruotsinkielisellä koululaisella maan pääkieli on pakollisena vain ja ainoastaan hänen oman etunsa tähden. MUTTA ruotsinkieliset nuoret katsovat, että jolleivät toiset suostu opiskelemaan ilolla ruotsia, jota he eivät tarvitse, ei ruotsinkielisenkään pidä opiskeleman suomea, jota hän tarvitsisi. Ja vanhemman mielestä tämä on loogista ajattelua!

[NRR]

Nyt ruotsinkielisessä mediassa on ollut esillä puheenvuoroja, joissa painotetaan suomen osaamisen tärkeyttä. Viimerksi Åbo Underrättelserissä:

--- Vänner från utlandet står med gapande mun då jag säger att det finns finlandssvenskar som har svårt med finskan. Hur är det möjligt, undrar de, ni är ju bara några procent? Ni behöver väl finska jämt? De flesta av oss, ja. --- Vi borde inse och ärligt medge att vår kultur, vårt språk och vårt arbete för service på modersmålet inte mår sämre av att vi och våra barn talar en god finska.

http://www.abounderrattelser.fi/news/20 ... ktigt.html

Vapaasti käännettynä:

"Ulkomaiset tutut kuuntelevat hämmästyneenä, kun kerron, että joillakin suomenruotsalaisilla on vaikeuksia suomen kielen kanssa. Miten se on mahdollista, he ihmettelevät, kun teitä on vain muutama prosentti. Tehän tarvitsette kai suomen kieltä kaiken aikaa. Niin, useimmat meistä kyllä. --- Meidän tulisi ymmärtää ja rehellisesti myöntää, että kulttuurimme, kielemme ja työmme omankielisten palvelujen puolesta ei heikkene siitä, että me ja lapsemme osaamme hyvää suomea."

[Ajatuspaja]

Kuinka paljon esim. tavallista jenkkiä kiinnostaa, osaako joku Brighton Beachissa asuva venäläinen
muuta kuin venäjää, tai kiinalaiset Chinatownissa..

Jos suomen kieli ei Suomessa kiinnosta, eiköhän se meidän tavallisten suomenkielisten kannalta ole aivan yhdentekevää..

https://en.wikipedia.org/wiki/Brighton_Beach

https://www.youtube.com/watch?v=r64JbtEdts4

[TMK]

Kuinka paljon esim. tavallista jenkkiä kiinnostaa, osaako joku Brighton Beachissa asuva venäläinen
muuta kuin venäjää, tai kiinalaiset Chinatownissa..

Jos suomen kieli ei Suomessa kiinnosta, eiköhän se meidän tavallisten suomenkielisten kannalta ole aivan yhdentekevää..

Eihän se kiinnostakaan, muuten kuin tietenkin siitä syystä, että sen takia meidät pakotetaan pakkoruotsiin.

[Eero Nevalainen]

Sinänsä tuo käy minulle kyllä, ei siinä mitään. Itsekin vaihdan kuitenkin mieluummin englantiin kuin ruotsiin, ja englantia nyt "joutuu" puhumaan maahanmuuttajatuttujen kanssa joka tapauksessa.

Voihan se aiheuttaa ongelmia näille ruotsinkielisille, mutta en oikein osaa lähteä kuitenkaan millekään varsinaiselle "Suomessa puhutaan suomea"-linjalle, etten olisi tekopyhä kritisoidessani "Pohjoismaissa puhutaan skandinaviskaa"-ideologiaa. Se keskeinen erohan siinä on, että minun ei ole välttämättä pakko ainakaan vielä elää "Pohjoismaa-Nordenissa" jonka yhteiskunta väistämättä toimii ruotsiksi, mutta heillä tätä vastaavaa painetta, ikävä kyllä, on.

Alan olla muuten koko ajan vain vakuuttuneempi siitä, että kaikkien olisi hyvä saada vain elää omissa oloissaan rauhassa. Se on vaan joskus käytännön syistä vähän hankalaa.

[Eero Nevalainen]

"Ulkomaiset tutut kuuntelevat hämmästyneenä, kun kerron, että joillakin suomenruotsalaisilla on vaikeuksia suomen kielen kanssa. Miten se on mahdollista, he ihmettelevät, kun teitä on vain muutama prosentti. Tehän tarvitsette kai suomen kieltä kaiken aikaa. Niin, useimmat meistä kyllä. --- Meidän tulisi ymmärtää ja rehellisesti myöntää, että kulttuurimme, kielemme ja työmme omankielisten palvelujen puolesta ei heikkene siitä, että me ja lapsemme osaamme hyvää suomea."

Niin... ruotsinkielisillä on keskenään omissa keskusteluissaan "oma kulttuuri".

Ei siinä mitään, olkoon vain. Mutta toisaalta siitä seuraa sitten se, että meidän roolimme on mielenkiintoinen -- me emme siis ole itse asiassa ihan samaa kulttuuria, mutta väline kyllä, koska meillä ei ole kulttuuria?

[Eero Nevalainen]

Ne ruotsinkieliset nuoret, jotka eivät pääkaupunkiseudulla osaa suomea, elävät muuten varmasti kyllä aika tiukasti lukittuna sinne svenska rumiinsa. Kun itse pyörii pääkaupunkiseudulla ja tietää, että suurin osa suomenkielisistä ei kuitenkaan tosiasiallisesti puhu ruotsia, niin pienet ovat sitten väkisinkin piirit.