Nuoret houkutellaan puolustamaan pakkoruotsia ilman faktoja

[NRR]

Länsi-Suomen mielipidesivulla, otsikolla "Hyödyllinen pakkoruotsi" yläkoululainen nuori (tunnistan aikaisemmista kirjoituksista) perustelee pakkoruotsia muille kuten sitä on perusteltu hänelle:
https://ls24.fi/artikkelit/hyodyllinen-pakkoruotsi

Kunnioitukseni nuorelle, joka yrittää pohtia ja vaikuttaa, mutta pahoittelut siitä, että hän meidän oloissamme joutuu tekemään sen täysin ilman faktoja ja siksi metsään mennen. Mitä pakkoruotsittajat ovat tehneetkään nuortemme kyvylle ajatella!

En pääse kommentoimaan tuota kirjoitusta, mutta jos pääsisin yrittäisin taas kerran oikoa väärinkäsityksiä näin:

Kannattaa nyt miettiä faktoja.

Ei ole tarpeen samaistaa ruotsintaito ja kielitaito, sillä pakkoruotsi vaatimalla aikaa ja resursseja syö muuta kielitaitoa aivan kuten Ahvenanmaalla pakkosuomi söi nuorten muun kielitaidon ja sai siksi mennä.

Aito hyöty kielestä ei ole ajastaan jäljessä olevien kielitaitolakien myötäilyä. Ruotsin kieltä on toki hyödyllistä osata Ruotsissa, mutta miksi tässä ohitetaan ne maailman kaikki muut maat, joissa ruotsista ei mitään hyötyä ole.

Aika hurja kysymys: "pitäisikö meidän vain sanoa äidinkielenään ruotsia puhuville suomalaisille, että nyt sitten opiskelette suomea tai muutatte Ruotsiin?" - Niin, kummin päin maailmassa yleensä toimitaan, opetteleeko viiden prosentin vähemmistö maan pääkielen vai muut 95% vähemmistökielen? Meillä on riittävästi ruotsinkielisiä ja vapaaehtoisia ruotsinosaajia, jotta palvelut voidaan järjestää ilman koko kansan pakkoruotsia.

Sveitsissä ei ole pakko opiskella kahta maan virallisista kielistä vaan siellä opiskellaan koulussa oman äidinkielen lisäksi yhtä maan virallisista kielistä, jotka sattuvat olemaan myös Euroopan suurkieliä ja maailmankieliä: saksa, ranska, italia. Ja huom. ei sielläkään ole mitään meidän pakkovirkaruotsiamme vastaavaa pakkokieltä korkeakouluopiskelijoille!

Irlannissa iirin kielen opiskelu on osin pakollista muttei lainkaan samassa määrin kuin meillä pakkoruotsi ja osa kouluista on vapaita koko pakosta, virkapakkoiiriä ei ole. Englanti on nykyisin irlantilaisten yleisin äidinkiel ja jos puhuu äidinkielenään maailman lingua francaa, on helppo osallistua omien esivanhempien harvinaisen kielen elvyttämiseen, muulla kielitaidolla ei ole niin väliä. Kyse on ihan toisenlaisesta projektista kuin meidän pakkopalveluruotsimme, jossa ruotsia opiskellaan muita varten ei oman perinteen elvyttämiseksi. Sitä paitsi suomen kielen olisi käynyt kuin iirin, eli se olisi kadonnut, mikäli Suomi olisi jatkanut Ruotsin maakuntana. Onneksi meillä on oma kielemme.

Muiden pakkoa ei voi perustella omalla tunteella siitä, että "ruotsi on Suomessa hyvin tärkeä kieli, jota kaikkien suomalaisten on hyvä osata edes vähän". Pakolle on oltava toisenlaiset, yleisesti hyväksytyt perusteet. Ruotsin pakolle niitä ei ole.

Kirjoittaja arvelee, että voimme itse päättää, kuinka paljon sitä ruotsia peruskoulun jälkeen opiskelemme. Näinhän ei ole. Pakkoruotsimme on maailmassa täysin uniikki järjestely, jossa pientä vähemmistökieltä luetetaan kaikilla alakoulusta yliopistoon vaikka 74% ihmisistä kaikissa ikä/sosiaali/koulutusryhmissä haluaisi antaa ihmisille oikeuden valita!

On aika puhua pakkoruotsista ilman tunteiluita. Pakolle ei ole perusteita, vapaaehtoiselle ruotsille sen sijaan perusteet löytyvät. Tästä on hyvä jatkaa.

[Noustenmaa]

Nyt tuolla näyttäisi olevan kommenttisi.

[NRR]

Nyt tuolla näyttäisi olevan kommenttisi.

Ok, kiitos viestin välittäjälle!

[rationalisti]

Muistuipa tässä mieleeni, kuinka silloin ylioppilaskirjoitusten ruotsin pakollisuutta vatvottaessa luin oppilaille tehdystä kyselystä, missä selvisi pakkoruotsivastaisuuden ja koulumenestyksen vahva korrelaatio. Se oli vaan toiseen suuntaan kuin mitä voisi julkisen keskustelun perusteella päätellä. Vahvimmin pakkoruotsia vastustivat menestyneimmät oppilaat. Suomalaisessa diskurssissa edelleen pakkoruotsivastaisuus kumpuaa osaamattomien katkeruudesta ja vanhempien (isien) negatiivisista asenteista.

[TK]

Suomessa saamen kieli vastaa Englannin iirin kieltä. Jos haluttaisiin seurata Englannin esimerkkiä, niin meillä pitäisi olla pakkosaame kouluissa.

Ruotsi on saameen nähden uusi kieli Suomessa. Ruotsi on ruotsalaismatujen Suomeen tuoma kieli. Pakkoruotsille ei ole olemassa mitään järjellisiä perusteita.

Tilanne on 95% - 5%. Kansan enemmistö 95% (suomenkieliset + muunkieliset) vastaan surujen 5%.

Voi kysyä, eikö suruja hävetä vaatia itselleen yli viittä miljoonaa pakkoruotsitettua palvelijaa. Kysymys on kuitenkin turha, sillä vuosien saatossa on tullut selväksi, että suruilla ei pakkoruotsi-kysymyksestä puhuttaessa näytä olevan mitään pidikkeitä eikä omantunnontuskia, järjellinen ajattelu tai järjellinen keskustelu ei enää näytä tavoittavan suruja kielipolitiikan saralla.

[Eero Nevalainen]

Muistuipa tässä mieleeni, kuinka silloin ylioppilaskirjoitusten ruotsin pakollisuutta vatvottaessa luin oppilaille tehdystä kyselystä, missä selvisi pakkoruotsivastaisuuden ja koulumenestyksen vahva korrelaatio. Se oli vaan toiseen suuntaan kuin mitä voisi julkisen keskustelun perusteella päätellä. Vahvimmin pakkoruotsia vastustivat menestyneimmät oppilaat. Suomalaisessa diskurssissa edelleen pakkoruotsivastaisuus kumpuaa osaamattomien katkeruudesta ja vanhempien (isien) negatiivisista asenteista.

Omakin kokemukseni on aina ollut se, että fiksut ihmiset jotka eivät ole kovinkaan helposti painostettavissa, suhtautuvat pakkoruotsiin kriittisimmin. Ikävä kyllä tämä ei sitten riitä kun suurempi osa väestöä on kuitenkin myötäilevää, pelkää leimoja ja käyttää mielellään valmiina annettuja vastauksia (jotka nykyään pitää ruksia oikeina vastauksina ruotsintunnilla -- 90-luvun lopulla sai kuitenkin kirjoittaa äidinkielen aineita näitä teesejä vastaan).