Helsinki kaksikielinen ja kansainvälinen, siksi pakkoruotsi

[NRR]

Helsinkiläiskouluissa rehtorit ovat tänä syksynä esitelleet uutta tuntijakoa, jossa pakkoruotsin (minkä 74% kansalaisista haluaa vapaaehtoiseksi heti) tuntimäärä on noussut kolmanneksella (valtava, aivan poikkeuksellinen satsaus ja syö erityisesti valinnaisainetunteja). Tämä korotus on kuitattu nopeasti vetoamalla siihen, että "Helsinki on strategiansa mukaan kaksikielinen ja kansainvälinen kaupunki, joten tämä ruotsin tuntien määrä on linjassa kaupungin strategian kanssa". Opettajat ovat vaitonaisina katselleet toisiaan ja muistaneet, että tämä on nyt se asia, johon ei saa kommentoida. Sitten on kiirehditty pohtimaan muita opsin uusia vaatimuksia ja muita reunaehtoja. Asia käsitelty.

Helsinki on tosiaan strategiansa mukaan kaksikielinen ja kansainvälinen:

Helsinki on vahvasti kaksikielinen
Helsingin kaltaisessa pohjoismaisessa hyvinvointikaupungissa kaksikielisyys on valttia. Helsingin pitää olla maamme paras kaupunki – också på svenska! Tämä edellyttää niin toimivia palvelukokonaisuuksia, sekä johdonmukaista strategista työtä. Palveluverkkoa kehitettäessä huomioidaan ruotsinkielisten palveluiden tarve, jotta palvelut voidaan mitoittaa tarkoituksen mukaisesti.
Toimenpiteet:
- Kehitetään kaupungin henkilökunnan kielivarantoa.
- Palvelusetelit luovat myös mahdollisuuden täydentää kaupungin omaa tuotantoa varsinkin niillä alueilla missä tällä hetkellä on palveluiden suhteen aukkoja.

Kansainvälinen Helsinki - Maahanmuuttajat aktiivisina kaupunkilaisina
Kansainvälinen Helsinki on poikki hallinnollinen kokonaisuus. Lisätään maahanmuuttajien osallisuutta ja työllisyyttä sekä pienennetään maahanmuuttajien työttömyyttä ja maahanmuuttajannuorten syrjäytymistä Tavoitteena on maahanmuuttajien ja kantaväestön yhdenvertainen asema ja yhdenvertaiset oikeudet ja velvollisuudet.
Toimenpiteet
- Parannetaan maahanmuuttajataustaisten helsinkiläisten työllistymisen mahdollisuuksia muun muassa parantamalla opinto-ohjausta, suuntaamalla oppisopimuskoulutusta ja tuettua työllistämistä, jossa työn oppimiseen yhdistetään kielen oppimista. Nostetaan näyttötutkintojen määrää.
- Tuetaan maahanmuuttajaopiskelijoiden sijoittumista työmarkkinoille valmistumisen jälkeen.
- Turvataan maahanmuuttaja- ja maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten peruskoulun päättäminen ja toiselle asteelle pääsy ja sieltä valmistuminen.
- Maahanmuuttajaperheiden vanhemmuutta tuetaan erilaisin tukimuodoin neuvoloissa, päivähoidossa, leikkipuistossa, perhepalveluissa ja peruskoulussa.
- Maahanmuuttajataustaisten lasten kielellistä kehitystä tuetaan päivähoidon, neuvolan ja perusopetuksen toimenpitein.
- Maahanmuuttajien ulkomailla hankitun osaamisen tunnistamista, tunnustamista ja täydentämistä ja työmarkkinoille siirtymistä tehostetaan yhteistyössä työhallinnon kanssa.
- Mahdollistetaan myös ruotsinkielinen kotoutuminen.
- Organisoidaan systemaattista vapaaehtoistyötä täydentämään viranomaistoimintaa.
- Virastoissa vahvistetaan osaamista maahanmuuttajien kohtaamisessa.

http://www.hel.fi/static/taske/julkaisu ... 250313.pdf

Jo lähtökohtaisesti ns. kaksikielisyys eli kaksikielisyysnäytelmä lyö korvalle kansainvälisyyttä. Pakkoruotsin lisääminen ei ole samaa kuin kielivarannon kehittäminen (huomatkaa ei puhuta enää laajentamisesta!). Pakkoruotsi (josta Helsingissä ei todellakaan jaeta vapautuksia) ei myöskään vahvista eri tavoin monikielisistä perheistä tulevien lasten menestystä koulussa ja heidän kielellisten oikeuksiensa toteutumista.

Mutta tämä on niin tätä.