Opettajalehdessä perinteisin liturgioin kieltenopetuksesta

[Ajatuspaja]

X uskoo, että hyvin toimeentulevat perheet ymmärtävät tilanteen, alkavat prepata lapsiaan ja ostavat kielikursseja yksityisiltä yrittäjiltä

Eihän tilanne eroa mitenkään esim. terveydenhoidosta.
Kun julkinen sektori ei pysty tarjoamaan terveydenhoitoa kilpailukykyisesti,
yksityissektori on relevantti vaihtoehto.

Kun julkinen sektori tarjoaa kieleksi vain ruotsia, yksityissektori on relevantti vaihtoehto
laajemman kielitaidon kartuttamiseen.
Samalla moni "mamu" saa työtä; kielenopiskelu on ensisijaisesti vuorovaikutusta eli
natiivi voi aivan hyvin perustaa kielikoulutusyrityksen ja työllistää itsensä ja muita.
Valtion tulisi rohkaista mamuja perustamaan kielikoulutusyrityksiä!

Julkinen sektori ei todistettavasti ole pystynyt tarjoamaan kilpailukykyistä kieltenopetusta, joten
markkinoilla on tilausta yksityisille kielikoulutusyrityksille.

Opettajat maalaavat itseään nurkkaan turvaamalla itselleen pakkoruotsisuojatyöpaikat...
Mutta kun pakkoruotsi jonain päivänä poistetaan, opettajille kyllä riittää töitä esim. Norjassa
tai Svenskfinlandin vanhustenhoidossa muuntokoulutuksen kautta!

Miten tyhminä opettajat pitävätkään meitä muita kansalaisia ??

[Ajatuspaja]

Itäsuomalaiset opiskelijat, jotka myöhemmin haluaisivat hakeutua näihin töihin, joutuisivat eriarvoiseen asemaan muualta tulleiden kanssa.

Entäs ne nuoret, jotka suorittavat korkeakoulututkintonsa ulkomailla ?
Eihän ketään saa OAJ:n logiikalla päästää opiskelemaan ulkomaille, koska "he joutuisivat eriarvoiseen asemaan" kotimaassa opiskelevien kanssa..
Edes Ruotsissa ei ole mahdollisuutta suorittaa suomalaista virkamiesruotsitutkintoa, saati Virossa tai Britanniassa.

Pitääkö meidän sulkea rajat, jotta "kukaan ei joutuisi eriarvoiseen asemaan" ?

Eli ei tässä muusta ole kysymys kuin keksimällä keksityistä tekosyistä, neliraajajarrutuksesta.

[Jaska]

Itäsuomalaiset opiskelijat, jotka myöhemmin haluaisivat hakeutua näihin töihin, joutuisivat eriarvoiseen asemaan muualta tulleiden kanssa.

Entäs ne nuoret, jotka suorittavat korkeakoulututkintonsa ulkomailla ?
Eihän ketään saa OAJ:n logiikalla päästää opiskelemaan ulkomaille, koska "he joutuisivat eriarvoiseen asemaan" kotimaassa opiskelevien kanssa..
Edes Ruotsissa ei ole mahdollisuutta suorittaa suomalaista virkamiesruotsitutkintoa, saati Virossa tai Britanniassa.

Pitääkö meidän sulkea rajat, jotta "kukaan ei joutuisi eriarvoiseen asemaan" ?

Eli ei tässä muusta ole kysymys kuin keksimällä keksityistä tekosyistä, neliraajajarrutuksesta.

Erinomainen pointti!

[NRR]

Itäsuomalaiset opiskelijat, jotka myöhemmin haluaisivat hakeutua näihin töihin, joutuisivat eriarvoiseen asemaan muualta tulleiden kanssa.

Entäs ne nuoret, jotka suorittavat korkeakoulututkintonsa ulkomailla ?
Eihän ketään saa OAJ:n logiikalla päästää opiskelemaan ulkomaille, koska "he joutuisivat eriarvoiseen asemaan" kotimaassa opiskelevien kanssa..
Edes Ruotsissa ei ole mahdollisuutta suorittaa suomalaista virkamiesruotsitutkintoa, saati Virossa tai Britanniassa.

Pitääkö meidän sulkea rajat, jotta "kukaan ei joutuisi eriarvoiseen asemaan" ?

Eli ei tässä muusta ole kysymys kuin keksimällä keksityistä tekosyistä, neliraajajarrutuksesta.

Erinomainen pointti!

Niinpä!

Minusta merkityksellistä on myös se, että virkakielijärjestelmämme ei noudata mitään kansainvälistä käytäntöä - ei monikielisissä maissa ole edes virkamiehille pakollisia kielikokeita. Näinhän kirjoitti selvityksessään professori Takala:

http://www.oph.fi/download/47005_vhkielitutkinnot.pdf

Luxemburg - koulussa kieliopinnot, ei kaikille erillistä virkakielikoetta vaan ainoastaan virkamiehiksi aikoville (mutta muistetaan, ettei Luxemburgissa ole vieläkään kattavaa korkeakoulusta, vain kielten ja lakien lukeminen korkeakoulussa mahdollista, muuten siirrytään Ranskan tai Saksan yliopistoihin)
Belgia - ei edes koko maassa kahden kielen vaatimusta
Sveitsi - ei virkakielikokeita
Saksa - pitää osata saksaa
Viro - pitää osata viroa
Kanada - kielivaatimuksia vain virkamiehille, englanti + ranska, koska palveluja on tarjottava molemmilla kielillä kaikissa liittohallituksen keskusvirastoissa ja pääkaupunkiseudulla. --- Vain 3 prosenttia hallinnonalan koulun uusista opiskelijoista opiskelee englantia ja loput ranskaa --- siis on oma hallinnonalan koulunsa virkamiehille, jossa tarvittava kielitaito hankitaan
Intia - englanti ja paikalliskieli eli hakijan valitsema intialainen kieli
Etelä-Korea - englanti, korea kokeiden kieli - virkamiehille oma valintakoe
Hongkong - kiina, englanti

Professorin yhteenveto:
Tämä selvitys viittaa siihen, että oman järjestelmämme kehittämisessä lienee eniten hyötyä Kanadan kielipolitiikan ja kielitaidon arvioinnin laajamittaisesta kehitystyöstä.

Siis pakkoruotsijatkumoa kiivaasti puolustava professori katsoo, että mallimaa meille tulisi olla Kanada, koska se on ainoa, missä on edes jonkinverran pakollisuutta - kuitenkin kyse on kahden maailmankielen, englanti - ranska, rinnakkainelosta ja ranskankielisten osuus on moninkertainen suomenruotsalaisten osuuteen verrattuna. Tätä ei mitenkään voi verrata Suomeen, missä kyse on kahdesta pienestä kielestä ja toisen puhujia on mannermaalla alle viisi prosenttia. Sitä paitsi Kanadassakaan ei pakollisuus koske kaikkia akateemisia.

Meillä on siis maailmanlaajuisesti aivan uniikki käytäntö virkojen kielitaitovaatimuksissa ja niiden täyttämisessä - puhumattakaan siitä, että tällä verukkeella jokaikisen on opiskeltava pientä vähemmistökieltä alakoulusta yliopistoon!

Tämä on mielestäni myös oleellista. Luulen, että ihmiset kuvittelevat kielitaitovaatimusten meillä olevan jotenkin linjassa muun maailman käytäntöjen kanssa. Näin ei ole!