skandikielten välisestä ymmärtämisestä

[NRR]

http://hbl.fi/opinion/kommentar/2015-07 ... er-danskar

HBL:ssä artikkeli, jossa toimittaja katsoo, että laiskat vaihtavat skandinaviskan englantiin ruotsin-, tanskan- ja norjankielisten välisessä kommunikaatiossa. Hän myöntää että nuoret vaihtavat englantiin ja että seminaarissa, jossa suomenmaalaiset päättivät, että seminaarikielenä on englannin sijaan skandinaaviska, piti puhua hitaasti, tarkistaa kysymyksin toisen ymmärtäminen ja että meni pari päivää totutteluun. Ihan joka slalla ja joka tilanteessa ei kenties ole varaa nostaa kielikoulintaa ohi varsinaisen agendan. Mutta ihan ok, jos skandinaavit haluavat tätä. Onko kuitenkaan ok, että pakkoruotsipohjalta edellytetään suomenkielisten pystyvän siihen, mihin eivät kykene äidinkielenäänkään skandikieliä puhuvat? Meillehän väitetään, että pakkoruotsin pohjalta muutkin skandikielet avautuvat.

[NRR]

Tupla

[NRR]

Juttua on kommentoitu (ruotsiksi): "Minulla on paljon tanskalaisia tuttuja ja puhumme englantia keskenämme, ei se tunnu mitenkään oudolta."

Miksi kielellinen skandinavismi on niin vahvoilla suomenruotsalaisten riveissä?

[Hillevi Henanen]

Riikinruotsalaisille on tärkeämpää ymmärtää vastapuolta, ja heidänhän ei tarvitse teeskennellä, että ruotsin kielellä ymmärtää mm tanskaa. Heille englannin puhuminen ei ole mikään arvovaltatappio.

http://sverigesradio.se/sida/artikel.as ... el=5710334
Voisiko olla niin, että tanskalaisnuorilla saa olla maailmaa nordenin ulkopuolellakin, joten he suuntaavat Eurooppan ja muualle maailmaan haikailematta nordenin perään?

http://www.svd.se/ungdomar-har-svart-for-danska
Vain suomenruotsilla ymmärtää mm tanskaa tuosta vaan. 92%:lle riikinruotsalaisista nuorista on tanskan ymmärtäminen vaikeaa tai hyvin vaikeaa.

http://www.norden.org/en/news-and-event ... andespraak

Det finns en vilja bland de svenska ungdomarna att lära sig tala danska. 66 % kan tänka sig det, medan intresset från den danska sidan är betydligt svalare. 67 % av danska ungdomar kan inte tänka sig att lära sig tala svenska. Ungdomarna talar engelska när de ses.

Forskarna avslutar sin rapport med att tiden kanske är mogen för att tala om danska och svenska som främmandespråk, men språk som är lätta att lära på grund av sina likheter.

Ruotsalaisilla nuorilla on halu oppia tanskaa. 66%:n mielestä se olisi ajateltavissa oleva vaihtoehto, kun taas mielenkiinto tanskalaisella puolella on vähäisempää. 67%:lle tanskalaisista nuorista ruotsin puhumisen opetteleminen ei ole ajateltavissa oleva vaihtoehto. Nuoret puhuvat englantia keskenään.

Tutkijat lopettavat raporttinsa toteamalla, että aika on ehkä kypsä siihen, että puhutaan tanskasta ja ruotsista vieraina kielinä, mutta kielinä, jotka on helppo oppia samankaltaisuuksiensa vuoksi.

[TMK]

Väittelin jokin aika sitten ilmeisesti Norjaan muuttaneen tanskalaisen kanssa, jonka mielestä oli kovin ikävää, kun joku suomalainen ei suostunut puhumaan ruotsia joissain pohjoismaiseen yhteistyöhön liittyvissä tapaamisissa. Että vaikka hän oli vapaaehtoisena lähtenyt sinne edustamaan omaa työyhteisöään tms. ja kannatti sitä noin muuten, niin hän halusi puhua englantia ja tämä oli kuulemma kovin vaikeaa kaikille muille. Tämän mukaan hän jäi sitten kai epävirallisemman toiminnan ulkopuolelle. Minä olin sitä mieltä, että nämä muut ovat ilmeisesti kovin epäkohteliaita ja omasta puolestani voin hyvin jättää moiset sisäpiirijutut muille ja epäilin, että aika moni muukin suomenkielinen näin ajattelee. Hänen mielestään meidän kuitenkin pitäisi opiskella heidän takiaan ruotsia ja piti kai minua nationalistina tai jonain, kun en ollut samaa mieltä. Että kyllä näitä löytyy muualtakin.

[NRR]

Tietysti hesari nostaa ruotsin kielen hehkutuksen pääotsikoihin:
http://www.hs.fi/talous/a1437273656983

Ruotsia ja roseviiniä ilman kravattia, ei moukkatankeroille.

Nyt pitäisi suomalaisten näköjään pelata pakkoruotsillaan ja tyylikonsultin neuvoin tanskalaiset pois pelistä pohjoismaisilla yritys&vaikuttajafoorumeilla:

Lääkeyhtiö Novartiksen suomalaisen tytäryhtiön toimitusjohtaja ja Pohjoismaiden yhteiskuntasuhdejohtaja Antti Viitanen osallistui kesä-heinäkuun vaihteessa Gotlannin saarella pidettävään Almedalen-viikkoon, jonne ruotsalaiset kokoontuvat viikoksi puhumaan politiikasta niin kuin suomalaiset Porin Suomi-Areenaan.

Viitanen kysyi varmuuden vuoksi ruotsalaiselta konsultilta neuvoja siihen, miten Almedalenissa pitää käyttäytyä, mitä ruotsalaisille pitää sanoa ja mistä heidän kanssaan kannattaa vaieta.

"Siellä juodaan roséviiniä, kravatin käyttäminen on virhe, joka kertoo, että et ole ennen käynyt, ja pukua ei käytetä", Viitanen kertoo konsultin neuvoneen.

---

Viitanen kertoo päättäneensä heti pohjoismaisen tehtävän saatuaan, että ruotsin kielellä pärjä

---

Suomalaisen liike-elämän kannalta ruotsin puhuminen on Viitasen mielestä vakavampi asia kuin tajutaan.

"Ei kielipoliittisesta vaan liiketaloudellisista syistä."

Viitasen mukaan kansainvälisissä suuryrityksissä kehitys käy maaorganisaatioista kohti pohjoismaisia organisaatioita. Suomen on otettava niistä oma osansa kykyjen mukaan.

"Pohjoismaat on ensisijainen pelikenttä, ja sen takia ruotsin kielen opiskelu on ihan keskeistä", Viitanen sanoo.

Hän kertoo tuoreen esimerkin. Novartiksen ryhmän ollessa Almedalenissa majoittuneena visbyläiseen huvilaan, kaikki muut puhuivat siellä ruotsia.

"Silloin on luontevampaa ja arvostetumpaa puhua itsekin ruotsia."

Viitasen mukaan Suomi-Areena on enemmän yleisö- ja sosiaalinen tapahtuma, kun taas Almedalen on poliittinen ja ratkaisuista keskusteleva tapahtuma.

Viitasen arvion mukaan suomalaisilla on tanskalaisiin kollegoihinsa verrattuna ruotsin kielessä jopa kilpailuetu.

"Se on myytti, että pohjoismaissa olisi 'nordiska'-kieliperhe", Viitanen perustelee.

Hänen mukaansa tanskalaiset puhuvat ruotsalaisille tanskaa ja luulevat ruotsalaisten ymmärtävän sitä.

Ruotsalaiset yrittävät pöytäkeskusteluissa kohteliaasti ymmärtää tanskaa aikansa, mutta kieli on eri, eikä puhetta ymmärrä. "Helpommin kääntyy tanskalaisten kanssa puhe englanniksi."

Siis joko skandinaaviska rulaa ja siksi pakkoruotsi tai skandinaaviska ei rulaakaan ja pitää voittaa tanskalaiset ja siksi pakkoruotsi. Kätevää

Minusta ei ole mikään ongelma, jos valtaosa suomalaisista toimisi tanskalaisittain pohjoismaissa ja puhuisi erinomaista englantia asiaosaamisensa ohella. Ruotsintaitoisia toki löytyisi maasta vastakin, mutta muille markkinoille ja muihin tarpeisiin löytyisi muunlaisia osaajia.

[NRR]

Hesari olikin varautunut jatkamaan keskustelua:
http://www.hs.fi/ura/a1437357127068

Muistatteko, että Euroopan Neuvostolta tuli meille suomenruotsalaisten palautteen pohjalta noottia, jonka mukaan on seurattava, ettei varhainen englannin opetus haittaa ruotsin oppimista... Nyt englannin merkitys kuitenkin myönnettiin.

---
Englanti on liike-elämän ykköskieli, joten sen sujuva osaaminen on muita kieliä tärkeämpää, sanoo myös Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Leena Louhiala-Salminen. Johtamisen laitoksella työskentelevä Louhiala-Salminen on tutkinut englannin kielen käyttöä kansainvälisten yritysten yhteistyökielenä.

"Tutkimuksissa on sivuttu myös muiden kielten roolia. Ruotsin kielestä voi varmasti olla alakohtaista, tilannekohtaista tai yrityskohtaista etua. Ajattelen sen olevan hyvä lisä kielitaitoon, mutta ei voi sanoa, että ruotsi olisi tärkeämpi kuin vaikka saksa, ranska tai kiina", hän sanoo.

Louhiala-Salminen ei osaa ottaa kantaa Viitasen puheisiin siitä, onko ruotsin kielen asema vahvistunut yrityselämässä. Sen sijaan hän kertoo esimerkin runsaan 15 vuoden takaa ajalta, jolloin suomalaiset ja ruotsalaiset yritykset alkoivat fuusioitua:

"Vertailimme silloista Stora Ensoa ja MeritaNordbankenia, nykyistä Nordeaa, jotka molemmat fuusioituivat ruotsalaisyrityksen kanssa. Stora Ensossa alettiin heti käyttää englantia. MeritaNordbankenissa kieleksi valittiin ensin ruotsi, mutta siirryttiin sittemmin englantiin."

"Tutkimuksessa tuli hyvin selväksi, että englannin neutraali asema edisti luottamuksen syntymistä Nordeassa ja suomalaisten mielestä helpotti kommunikointia, koska kyseessä ei ollut kummankaan äidinkieli," hän sanoo.

Sen jälkeen kun Nordeaan vuonna 2000 yhdistettiin myös tanskalainen ja norjalainen pankki, yrityksessä ei ole keskusteltu kielen vaihtamisesta. Nordean Suomen henkilöstöjohtajan Jani Elorannan mukaan ruotsin kielellä on suuri merkitys Nordean asiakaspalvelutehtävissä työskenneltäessä, mutta konsernitasolla sitä ei tarvita.

"Rekrytoinneissa testataan vain hakijoiden englannin kielen taito, ei ruotsia", hän kertoo. Kaikki pohjoismainen 
yhteistyö kun tehdään joka tapauksessa englanniksi. ----

No mutta miten se ruotsi sitten:

Miten ruotsin puhuminen sitten hyödyttää yritysmaailmassa?

"On erittäin hyvä, jos suomalaiset osaavat ruotsia. Kun liikutaan Pohjois-Euroopassa, sillä voidaan rakentaa luottamusta. Vähäinenkin ruotsin taito tukee yhteisen jakamisen ilmapiiriä," professori Louhiala-Salminen sanoo.

Siis jakamisen ilmapiiri, hm. Tätäkö tarvitaan vain ruotsalaisten kanssa, ja vain suomalaisilta?

Myös paljon pohjoismaista yhteistyötä työssään tekevä, Warner Music Finlandin talousjohtaja Mikko Manninen allekirjoittaa Antti Viitasen väitteen ruotsin taidon merkityksestä.

"Kyllä sujuvasta ruotsista on hyötyä. Vaikka kokousten virallinen osuus hoidetaankin englanniksi, käyvät muiden pohjoismaiden edustajat usein small talkinsa ruotsiksi. Varsinkin, jos paikalla ei ole suomalaisia."

Manninen kokoontuu kuudesti vuodessa Warner Music Nordicin myötä pohjoismaisten kollegoidensa kanssa.

"Onneksi tuli sen verran panostettua koulussa, että ymmärrän ruotsinkielisen keskustelun. Voisin hyvin ottaa jonkin kurssin, että myös oma ruotsin puhuminen palautuisi sujuvaksi", Manninen pohtii.

"Kaksikielisyys olisi selkeä etu."

Ai niin suuri etu, että voisi mennä jopa kurssille - muttei nyt sentään ole tullut mentyä.

[TK]

Ihan kuin suomalaiset eivät olisi taloussuhteissa muihin kuin ruotsalaisiin. Suomalaisten maailma ajatellaan Hesarin sivuilla jatkuvasti hyvin pieneksi.

Ja eikö vastavuoroisesti voisi olettaa, että ruotsalaiset johtajat opettelisivat suomea ollessaan taloussuhteissa suomalaisiin? Ihan kummastihan se varmasti vaikuttaisi positiivisesti, jos ruotsalaiset johtajat, diplomaatit ja kuninkaallisetkin osaisivat edes vähän suomea.

[NRR]

Tietysti hesari nostaa ruotsin kielen hehkutuksen pääotsikoihin:
http://www.hs.fi/talous/a1437273656983

Eräs kommentti juttua seuranneessa keskustelussa:

On noloa vuodesta toiseen seurata suomenkielisten pahansupuutta ja ruotsin kielen nälvimistä. Kyllä minä ymmärrän historialliset kytkökset, ja kyllä minutkin kasvatettiin halveksimaan typerää suomen kieltä jota kukaan maailmassa ei tarvinnut mihinkään muuhun kuin jos joutui suomenkielisten moukkien kanssa tekemisiin, he kun eivät osanneet mitään muuta. HE puhuivat mitä osasivat, ME puhuimme mitä halusimme.
Mutta tosiasioiden ymmärtäminen on viisauden alku joten otin lusikan kauniiseen käteen ja opin suomea. Se oli vuosien kova työ, ei se ilmaiseksi tullut. Ja sitä mukaa laajeni isänmaani ja avautui kauniina ja rikkaana silmieni eteen. Ja suomenkieliset moukat muuttuivat ystävikseni ja maanmiehikseni. Tänä päivänä minulla on - kovan urakan tuloksena - kokonainen isänmaa täynnä tuttuja ja rakkaita ihmisiä, ja sen lisäksi koko Skandinavia, jonka asiat seuraan vaivatta ruotsin kielellä. Olen rikas, olen suomalainen. Sen lisäksi puhun tietysti sujuvasti englantia ja saksaa, jonkin verran ranskaa, venäjää ja espanjaa. Ei suomen kieli ole minua estänyt muiden kielten opiskelusta. Säälin kaikkia suomenkielisiä joilla on ollut oiva tilaisuus ihan ilmaiseksi opiskella ruotsia ja jotka katkeruuttaan ovat jättäneet tilaisuuden käyttämättä. Heillä ei ole kuin kaksi kolmasosaa isänmaata ja sen lisäksi kieriskelevät omassa vitutuksessa. Siitä vaan jos huvittaa.

Tämä kertoo hirmuisen paljon ruotsinkielisten asenteista ja siitä, miksi he kuvittelevat olevansa suvaitsevaisia ja näkevänsä suomalaisuuden jotenkin oikein ja rikkaammin. Oma osaaminen on pääasiassa kieliosaamista ja kuva Suomesta on skandinavismin värittämä.

[Ajatuspaja]

On se ylimielisyys tosiaan syvällä kulttuurisessa DNAssa.Tuleeko tuo kasvatus kotoa vai koulusta vai molemmista ?

[TMK]

Osaako joku kertoa, kuinka kauan on puhuttu "Nordic languages" tarkoittaen näitä "North Germanic" -kieliä, ruotsiksi varmaan "nordiska språk"? Tämän mukaan suomalaiset sitten eivät olisi "Nordic people", koska ei puhuta oikeaa kieltä. En sitten tiedä, miten pohjoismaisia ihmisiä pitäisi kutsua englanniksi (ja ruotsiksi), sillä kai meillä ulkomaailman mielestä kuitenkin on enemmän yhdistäviä kuin erottavia piirteitä, ihan riippumatta siitä, mitä kieltä puhutaan. Mutta ehkä tämä selittänee sitä vaatimusta, että ollaksemme pohjoismaalaisia meidän pitää osata ruotsiakin. Tekisi mieli sanoa se VMP. Ketkähän tässä niitä impivaaralaisia ovat?

[NRR]

Osaako joku kertoa, kuinka kauan on puhuttu "Nordic languages" tarkoittaen näitä "North Germanic" -kieliä, ruotsiksi varmaan "nordiska språk"? Tämän mukaan suomalaiset sitten eivät olisi "Nordic people", koska ei puhuta oikeaa kieltä. En sitten tiedä, miten pohjoismaisia ihmisiä pitäisi kutsua englanniksi (ja ruotsiksi), sillä kai meillä ulkomaailman mielestä kuitenkin on enemmän yhdistäviä kuin erottavia piirteitä, ihan riippumatta siitä, mitä kieltä puhutaan. Mutta ehkä tämä selittänee sitä vaatimusta, että ollaksemme pohjoismaalaisia meidän pitää osata ruotsiakin. Tekisi mieli sanoa se VMP. Ketkähän tässä niitä impivaaralaisia ovat?

Käsittääkseni muutos on tuore.

Meillä skandinaaviset kielet käännetään aina pohjoismaisiksi kieliksi ja päinvastoin.

Englanniksi näitä kieliä kutsutaan yhä nimellä ”north germanic languages”, mutta wiki kertoo, että ”the language group is sometimes referred to as the Nordic languages, a direct translation of the most common term used among Danish, Swedish and Norwegian scholars and laypeople”. Ilmeisesti skandinaavisten kielten puhujat ovat itse halunneet korostaa tätä oman kieliryhmänsä ja pohjoismaisuuden, fornnordiskalle rakennetun Nordenin yhteyttä. Olisi mielenkiitoista kuulla, miten yliopistoväki perustelee tämän käsitevalinnan.

Pohjola-Norden -sanaston mukaan tulisi puhua "pohjoismaissa puhuttavista kielistä" tai "pohjoismaisen kieliperheen kielistä", jolloin germaanitaustaisten kielten lisäksi uralilaistaustaiset ja inuitikielet tulisivat mukaan:

[TMK]

Pohjola-Norden -sanaston mukaan tulisi puhua "pohjoismaissa puhuttavista kielistä" tai "pohjoismaisen kieliperheen kielistä", jolloin germaanitaustaisten kielten lisäksi uralilaistaustaiset ja inuitikielet tulisivat mukaan:

Tämä kyseinen keskustelu käytiin englanniksi, joten siksi mietin tuota englantilaista nimistöä. Oman kokemukseni mukaan skanditkin puhuvat suomalaisista "Nordic-ihmisinä". Suomalaisittainhan sillä ei ole niin väliä, suomea ei kai tuon alla kai opiskella, tai ainakin sillä on vähän eri asema täällä muutenkin. Jaska ehkä tietäisi? Pidän vain vähän ylimielisenä, että he ovat omineet tuon pohjoisuuteen ja/tai pohjoismaalaisuuteen viittaavan nimikkeen ihan omakseen, ilman mitään muita määritteitä.

[Jaska]

Pohjola-Norden -sanaston mukaan tulisi puhua "pohjoismaissa puhuttavista kielistä" tai "pohjoismaisen kieliperheen kielistä", jolloin germaanitaustaisten kielten lisäksi uralilaistaustaiset ja inuitikielet tulisivat mukaan:

Tämä kyseinen keskustelu käytiin englanniksi, joten siksi mietin tuota englantilaista nimistöä. Oman kokemukseni mukaan skanditkin puhuvat suomalaisista "Nordic-ihmisinä". Suomalaisittainhan sillä ei ole niin väliä, suomea ei kai tuon alla kai opiskella, tai ainakin sillä on vähän eri asema täällä muutenkin. Jaska ehkä tietäisi? Pidän vain vähän ylimielisenä, että he ovat omineet tuon pohjoisuuteen ja/tai pohjoismaalaisuuteen viittaavan nimikkeen ihan omakseen, ilman mitään muita määritteitä.

Minulle englannin sana "Nordic" on aina ollut synonyymi skandinaaviselle, siis suomi ei kielenä kuulu mukaan. Pohjoismaista taas käyttäisin nimitystä Northern countries juuri siksi, että sekaannuksilta vältyttäisiin.

[NRR]

Tää on ihan loistava:
https://www.youtube.com/watch?v=agBbF152Lw0

Kyllä skandikielten välillä on varmaan sekä keskinäistä ymmärrystä että rakkautta - ja siitä voisi puhua näin riemastuttavasti...