hakijoita ruotsinkielisiin koulutuksiin paikoin vähän?

[NRR]

Svenska yle julkisti tilastoja ruotsinkielisiin koulutuksiin pyrkijöistä:
http://svenska.yle.fi/artikel/2015/07/2 ... bildningar

Yleensä näkee tilastoja, joissa kerrotaan sisäänpääsyprosentti, nyt näkyy se, montako pyrkijää on avointa paikkaa kohden. Aika pieniä lukuja monella alalla, jopa alle ykköstä ensisijaisissa hakijoissa.

[Eero Nevalainen]

No mutta tämä pitää ratkaista toki siten että pitää lisätä ruotsinkielisten peruskoulujen määrää

[NRR]

Kesällä on ilmestynyt kartoitus, jossa OKM:n työryhmä linjasi 2020-luvun koulutustarpeita. Tässä otteita ruotsinkielisen koulutuksen järjestämisestä:

Ruotsinkieliset sijoittuvat erityisesti näihin ammatteihin suhteellisesti enemmän kuin työikäinen väestö
keskimäärin:
- maatalous- sekä puutarhayrittäjät ja -työntekijät, vesiliikennetyöntekijät
- kaupan alan, yhteiskunnallisen ja humanistisen sekä talouden johto ja asiantuntijat
- toimistotyön asiantuntijat ja esimiehet
- sosiaalialan työntekijät ja ohjaajat (mukaan lukien päivähoitohenkilökunta)
- opetuksen työntekijät, tiedottajat ja toimittajat
- matkapalvelutyöntekijät
- sosiaali- ja terveydenhuollon johto, kulttuurialan tuottajat ja johtajat.
Suurin osa näistä ammateista on sellaisia, joissa myös jatkossa tarvitaan suurempi osuus ruotsinkielisiä
työntekijöitä kuin koko maassa.
---
Ruotsinkielisen koulutuksen tarpeesta ei ole tehty varsinaista ennakointia ---
---
Ruotsinkielinen 16–21-vuotiaiden ikäluokan keskimääräiseksi kooksi ennakoidaan 3 570 henkilöä vuon-
na 2020
---
Ruotsinkielistä koulutustarjontaa koskevana yleisarviona voidaan todeta, että koulutuksen haasteena on
sen sirpaloituminen ja koulutuksen laaja-alaisuus suhteessa koulutettavien määriin (pienet ryhmäkoot
tietyillä aloilla). Tämän seurauksena koulutuksen sisäänoton ja tutkintotavoitemäärien pienentäminen
voi johtaa haasteisiin koskien koulutuksen laatua sekä yksikkökustannusten nousua. Muutaman paikan
leikkaaminen jo ennestään pienestä kiintiöstä johtaa pahimmillaan ruotsinkielisen koulutuksen loppumi-
seen kyseisellä alalla. Yhteistyötä ja työnjakoa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tulisi lisätä edelleen ---
http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2015/osaaminen.html

Ruotsinkielisen koulutuksen painottumista esim. johtotehtäviin ei avata - onko kyse kielipolitiikasta ja suunnittelutason "kielitaitovaatimusten" täyttämisestä. Eikö tämän jo itsessään pitäisi vähentää muitten kielirymien ruotsivelvoitetta?

Saadaanko koulutuksiin osallistujia alentamalla oleellisesti pääsyvaatimuksia?

Islantilaiset eivät suomenruotsalaisia runsaammalla väkimäärällä pysty ylläpitämään kattavaa koulutusta vaan heillä on pakolliset tanskan (tai ru/no) opinnot, jotta nuoret voivat kouluttautua naapurimaissa ja rakentaa asiantuntijaverkostoja. Yrittävätkö suomenruotsalaiset olla omavaraisempia koulutuksen suhteen kuin islantilaiset? On nurinkurista että folktinget perustelee pakkoruotsia muiden kieliryhmien sijoittamiseen ruotsinkielisiin koulutuksiin (tason ja jatkuvuuden takaamiseksi?), eikä pidä ensisijaisena ruotsinkielisten omaa kielikouluttautumista helpottamaan sijoittumista muunkielisiin koulutuksiin.