Osmo Soininvaara sivaltaa

[NRR]

jos ruotsalaiset otettaisiin paremmin huomioon

Hmm- Koko kielipolitiikan punainen lankahan lähtee siitä,
että ruotsinkielisillä on tarpeet, ja KOKO muu kansa mukautetaan näihin tarpeisiin..

Totta. Ja vielä tarkemmin: ruotsinkielisten tarpeet nostetaan esiin, mutta niin suomenkielisten kuin muiden kielivähemmistöjen tarpeet ohitetaan – tai orwellilaisesti määritellään pakkoruotsi muitten tarpeeksi yhteiskunnassa, jossa niin moni virka on vastoin todellista tarvetta asetettu vaatimaan paperia pakkoruotsin suorituksesta.

Milloin päästään kysymään, millaiset kieliopinnot parhaiten palvelevat erilaisin taitoprofiilein ja erilaisin taustoin koulutukseen tulevia lapsia ja nuoria?

Koko kieltenopiskelu ja siitä käytävä keskustelu on meillä pakkoruotsin vankina. Esimerkiksi Stubb empii suvaita edes kokeiluja, joissa ruotsilla olisi vaihtoehto, ja suosittaa sen sijaan kaikille kahta vierasta kieltä (joista toinen ruotsi) jo ekalle luokalle. Samaan aikaan lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila arvioi, että lasten yhdenvertaisuus on rapautumassa, kun joka kahdeksas 15-vuotias poika ei osaa lukea tasolla, joka tarvitaan jatko-opintoihin. Lukutaidottomissa pojissa ovat Kurttilan mukaan yliedustettuina vieraskieliset lapset, joiden riski joutua koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle on jopa viisinkertainen muihin verrattuna.

Olen aiemmin kirjoittanut:

pakkoruotsista opiskelussaan kärsivien maahanmuuttajien, monikielisten perheiden lasten ja erityisoppilaiden määrä on jo monin verroin suurempi kuin se ruotsinkielinen vähemmistö, jonka palveluiden takaamiseksi pakkoa muka tarvitaan

Tämä on selvää, mutta sitä ei haluta ymmärtää. Puhutaan hetki joka kahdeksannesta pojasta ja sivuutetaan se, että tytöilläkin voi olla vaikeuksia ja että osa erityisoppilaista pääsee tästä lukiseulasta läpi, vaikkei ruotsi sujukaan, ja että tämän lisäksi tulevat vielä normioppilaat, joille vain kielet ovat raskas haaste. Joka kahdeksas poika tarkoittaa yli kuutta prosenttia (>6%) oppilaista. Voin vakuuttaa, ettei joka kahdeksas poika ole saanut vapautusta ruotsista, ei sinnepäinkään. Tavallisella maahanmuuttajavaltaisella koulullakaan ei vapautettuja ole välttämättä yhtään, joinakin vuosina yksi tai kaksi - ja silloinkin kyse on oppilaista, joka opiskelee esim. seiskalla viitosluokan kirjojen avulla täysin mukautettuna.

Opettajat tietävät tämän, mutta päätyvät joko vaikenemaan tai muokkaamaan havaintojaan pakkoruotsimyönteiseen suuntaan. He ovat inhimmillisten lainalaisuuksien alaisia siinä missä muutkin:

Monet älykkäät ihmiset oppivat hyvät metakognitiiviset taidot akateemisessa koulutuksessa, mutta muuten älykkäät ihmiset eivät ole sen enempää suojassa lajillemme tyypillisiltä kognitiivisilta vääristymiltä kuin muutkaan – ehkä pikemminkin päinvastoin.

Yhdysvaltalainen skeptikko Michael Shermer väittää kirjassaan Why People Believe Weird Things, että erittäin älykkäät ihmiset saattavat olla jopa tavallisia ihmisiä alttiimpia lankeamaan kognitiivisiin harhoihin.

Älykkäät ihmiset ovat nimittäin kaikkein taitavimpia keksimään hyviä perusteluja niille uskomuksilleen, joihin he ovat alkujaan päätyneet aivan muista syistä kuin rationaalisen pohdinnan ja punninnan kautta – esimerkiksi lapsuudenkodista, vertaisryhmien paineesta tai satunnaisista elämänkokemuksista.

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaa ... eryydelta/

Minusta ihmisellä on oikeus päätyä uskomaan asioita, joihin ei ole päätynyt loogisen pohdinnan kautta ja jotka ovat toisten mielestä silkkaa hölynpölyä. Se on ok. Mutta tällaiselta pohjalta ei voi määritellä toisten lapsille pakollisia opintoja.

[JV Lehtonen]

Minusta ihmisellä on oikeus päätyä uskomaan asioita, joihin ei ole päätynyt loogisen pohdinnan kautta ja jotka ovat toisten mielestä silkkaa hölynpölyä. Se on ok. Mutta tällaiselta pohjalta ei voi määritellä toisten lapsille pakollisia opintoja.

Tässähän meille missio-nääreille riittää haastetta.
Missiomme on saada pakottajat tajuamaan, että heillä on oikeus mielipiteeseensä,
mutta ei oikeutta pakottamiseen.

Toki voidaan ajatella, että meillä kansakuntana on velvollisuus säilyttää kulttuuriperinnön osana ruotsin kieli,
mutta ei ruotsiin pakottaminen voi olla hyväksyttävä tapa säilyttää kulttuuriperintöä.
Vai onko pakkoon alistuminen osa suomenkielisten kulttuuriperintöä ??
Siinä tapauksessa minun on mahdotonta tukea kulttuuriperintöämme!

Se, että ruotsinkielisillä säilytetään oikeus omakieliseen päiväkotiin, kouluun ja yliopistoon,
sen voi periaatteessa hyväksyä, mutta niin kauan kuin suomenkielisillä on alistamiseen perustuva ruotsipakko,
kaikki ruotsinkielisten erityisoikeudet tulee asettaa kritiikille alttiiksi.

Pasi Saukkonen totesi aikoinaan, että eduskunnan päätös hylätä kansalaisaloite voidaan tulkita
poliittisen eliitin tueksi vallitsevalle järjestelmälle.

Saukkonen tajusi, että virallinen kaksikielisyys alkaa olla korostetun VELVOITTAVA KOKEMUS
suomenkielisille, ei suinkaan VAPAUTTAVA KOKEMUS, kuten se on 5 %:n vähemmistölle. (Erilaisuuksien Suomi 2013)


http://www.minedu.fi/export/sites/defau ... omessa.pdf

http://blogs.lse.ac.uk/europpblog/2013/ ... saukkonen/

http://hallinnontutkimus.fi/vaitoskirja ... eksteihin/

http://www.maailmankuvalehti.fi/kolumnit/12973

Saukkosen mielestä Suomen vahvuus ei ole yhtenäisyys, vaan pyrkimys ratkaista ristiriidat.

Mutta miksi kielikysymyksessä poliittinen eliitti ei edes tunnusta ristiriitojen olemassaoloa, vaan hymistelee kuorossa,
että kaksikielisyys on rikkaus ja syyllistää järjestelmän arvostelijat ?

[NRR]

Mielenkiintoinen viesti tuolla ketjussa:

Varsinkin OPH:n/OAJ:n suuntaan penäisin älyllistä rehellisyyttä. Pakollinen ruotsin opiskelu on tulos poliittisesta lehmänkaupasta eikä sillä ole mitään tekemistä suomalaisten kielitaitotarpeiden kanssa.

Olen 30 vuotta toiminut kieltenopettajana 2. asteen ammatillisessa koulutuksessa, jonne tulevilla pitäisi olla peruskoulussa hankitut alkeet toisessa kotimaisessa. Ei ole, päinvastoin. Täysin hukkaan heitetty resurssi! Työssään he eivät koe koskaan tulevansa tarvitsemaan ruotsin kieltä, ja EU:n vaihto-ohjelmien myötä opiskelijavaihto suuntautuu aina ihan muualle kuin Ruotsiin. Ja onhan elinkeinoelämäkin julkaissut raporttinsa työntekijöiden kielitaitotarpeista, jossa raportissa selkeästi ilmaistaan toisen kotimaisen kielen hyödyttömyys. Kysymys kuuluu: onko meidän tässä globalisoituneessa maailmassa vieläkin pakko hassata vähäisiä resurssejamme jonkin marginaalikielen opiskeluun varsinkin kun tuon kielen opiskelun tulokset ovat peräti surkeita?

Ei voi olla mitään älyllisiä/kulttuurisia argumentteja, joilla tällaista tilannetta voi puolustaa. Jo eläkkeelle jäänyt korkea OPH:n virkamies totesi minulle yksityisesti, että “off the record”, pakkoruotsi on aivan turha. Tämän hän sanoi siis yksityishenkilönä ja lisäsi, ettei voinut OPH:n virkamiehen ominaisuudessan ko. lausuntoa antaa. Kuvastaa…

Entä sitten ne ehdokkaat, jotka edellisissä vaaleissa lupasivat puoltavansa pakkoruotsin statuksen poistoa, jos tulevat valituksi? Söivät sanansa! Nyt olisi kiva saada lista niistä, jotka meidät pettivät. Jossain se oli esillä, mutta tietosuojavaltuutettu kuulemma poisti sen! Ennen kuulumatonta, että ensin annetaan kasvot lupaukselle, ja sitten ne vedetään pois kun takki on käännetty.