Ei enää aloitteita ruotsin vapaaehtoistamiseksi!

[pentti]

Kyllä minusta tuossa A. Salmisen ajatuksessa voi olla vinha perä. Sellaiset ihmiset, joilla on paljon muutakin ajateltavaa eikä kielikysymys ole niin lähellä sydäntä, voivat ajatella että tavoitteena on vain luopua ruotsin opiskelusta, kun kuulevat termin ”vapaaehtoinen ruotsi”. Se, että ruotsi muutetaan valinnaiseksi kieleksi, olisi ajatuksena paljon selkeämpi.
Tämä on tietysti saivartelua, mutta ihmiset muodostavat käsityksensä paljolti mielikuvien perusteella ja harva jaksaa analysoida asioita kovin perusteellisesti.

[NRR]

Kansalaisaloitteen sanamuoto oli minusta optimaalinen. Olen sataprosenttisesti sen kannalla.

Kieltenopetuksen kehittämisen ongelma on se, että opetus on sidottu kielipolitiikkaan ja hämärään kaksikielisyyteen ja sen muka vaatimaan virkapakkoruotsiin ja virkojen kielitaitovaatimuksiin.

Kun kieltenopetus on tarkoituksella tehty hämärän kokonaisuuden hämäräksi osaksi, tämä aloite oli kirkas ja selkeä. MUTTA tietysti, kun ihmiset eivät ole saaneet keskustella kieltenopetuksesta, media ei voi sitä esitellä eivätkä kriittiset näkemykset saa sijaa kuin nettisaiteilla, jonne täytyy osata mennä - tietysti ihmisillä on hämärä käsitys ja heitä on helppo ohjata harhaan. Sehän on yksi nykyisen järjestelyn ja siihen liitetyn liturgian tavoitteista.

[A. Salminen]

Kansalaisaloitteen sanamuoto oli minusta optimaalinen. Olen sataprosenttisesti sen kannalla.
Kun kieltenopetus on tarkoituksella tehty hämärän kokonaisuuden hämäräksi osaksi, tämä aloite oli kirkas ja selkeä.

1. Täällä menee nyt puurot ja vellit sekaisin. Kun 74 % kansasta kannattaa pakkoruotsin poistamista, niin kansalaisaloitteeseen saadaan tulevaisuudessakin 50 000 nimeä. Kyse ei ole siitä, onko aloite selkeä kansalle vai ei, vaan kyse on siitä, millainen aloitteen pitää olla, jotta se menee läpi eduskunnassa. Kuten aikaisemmin toin esille, niin esim. kansanedustaja Lauslahti vastusti kansalaisaloitetta, vaikka kannattaa pakkoruotsin poistamista ja syy vastustamiseen oli aloitteen epämääräisyys. Mielipiteillä ei ole tässä asiassa merkitystä, koska siitä, miten kansalaisaloitteen kävi ja etenkin miksi niin kävi, voidaan tehdä suora johtopäätös eli kyseessä ei ole mikään mielipideasia. Kyse on siitä, että kansalaisaloitteen pitää vastata pakkoruotsia kannattavien poliitikkojen kysymyksiin eli miten ruotsinkieliset palvelut järjestetään, mitä lakeja ollaan muuttamassa, mitä kieliä opiskellaan, miten opiskelu järjestetään, miten tämä integroidaan lainsäädäntöön jne.

Suosittelen että seuraavaan kansalaisaloitteeseen Vapaa kielivalinta ry käyttää juristin apua kansalaisaloitteen muotoilemisessa. Kansalaisaloitteen tulee pitää sisällään kaksi asiaa, joista toinen on suunnattu kansalle ja toinen kansanedustajille:

- selkeä ja yksinkertainen, mutta totuudenmukainen (ei siis epämääräinen!) agenda kansalle siitä, mitä ollaan ajamassa

- itse kansalaisaloitteen muotoilu sellaiseksi, että poliitikot tietävät, mitä kaikkia lakipykäliä halutaan muuttaa ja millaiseksi.

2. Jos kansalaisaloite oli kirkas ja selkeä, niin miten mm. minä en ole vieläkään perillä siitä, ajettiinko kansalaisaloittessa sitä, että kouluissa olisi yksi pakollinen kieli, jolloin Suomessa opiskeltaisiin työelämän tarpeiden vastaisesti vain englantia, vai ajettiinko kansalaisaloittessa sitä, että kouluissa ruotsi olisi valinnainen kieli muiden työelämässä tarvittujen kielten kanssa? Kumpaa ajettiin?

[NRR]

Jos kansalaisaloite oli kirkas ja selkeä, niin miten mm. minä en ole vieläkään perillä siitä, ajettiinko kansalaisaloittessa sitä, että kouluissa olisi yksi pakollinen kieli, jolloin Suomessa opiskeltaisiin työelämän tarpeiden vastaisesti vain englantia, vai ajettiinko kansalaisaloittessa sitä, että kouluissa ruotsi olisi valinnainen kieli muiden työelämässä tarvittujen kielten kanssa? Kumpaa ajettiin?

Ei kumpaakaan. Kyse on ainoastaan ruotsin vapaaehtoisuudesta kaikilla tasoilla ja virkojen kohtuuttomien vaatimusten poistamisesta - yksityiskohdat jätettiin asiantuntijoille, jotka nytkin ovat laatineet opetussuunnitelmat ja pätevyysvaatimukset.

Meitä ei yhdistä yhteinen näkemys siitä, miten kieliä tulisi opettaa vaan siitä, että nykyinen pakkoruotsi ei ole oikein millään tasolla.

[JV Lehtonen]

Jos kansalaisaloite oli kirkas ja selkeä, niin miten mm. minä en ole vieläkään perillä siitä, ajettiinko kansalaisaloittessa sitä, että kouluissa olisi yksi pakollinen kieli, jolloin Suomessa opiskeltaisiin työelämän tarpeiden vastaisesti vain englantia, vai ajettiinko kansalaisaloittessa sitä, että kouluissa ruotsi olisi valinnainen kieli muiden työelämässä tarvittujen kielten kanssa? Kumpaa ajettiin?

Ei kumpaakaan. Kyse on ainoastaan ruotsin vapaaehtoisuudesta kaikilla tasoilla ja virkojen kohtuuttomien vaatimusten poistamisesta - yksityiskohdat jätettiin asiantuntijoille, jotka nytkin ovat laatineet opetussuunnitelmat ja pätevyysvaatimukset.

Meitä ei yhdistä yhteinen näkemys siitä, miten kieliä tulisi opettaa vaan siitä, että nykyinen pakkoruotsi ei ole oikein millään tasolla.

Kansalaisaloite täytti tehtävänsä eli nyt aletaan selvittää, onko mahdollista opiskella ruotsin tilalla jotain muuta kieltä...
Ilman kansalaisaloitetta selvitystä ei olisi koskaan aloitettu.

Seuraava hallitus päättää, millaisella aikataululla selvitys valmistuu ja millainen poliittinen ohjaus selvittäjille annetaan.
Tähän asti RKP/SDP on poliittisella ohjauksella ohjannut virkamiehet tekemään selvityksiä, joiden lopputulos on ollut
ruotsin velvoittavuuden lisääminen, kun kansan tavoite on ollut velvoittavuuden vähentäminen...

Jos seuraava hallitus on kansainvälisesti suuntautunut, mutta ei kansalliskieli-ideologiaan hirttäytyvä,
virkamiehet sorvaavat sellaisen selvityksen, että se vastaa hallituksen linjaa.
Aivan kuten tähänkin asti virkamiehet ovat tehneet poliittisessa ohjauksessa,
eihän virkamies voi hallituksen politiikan vastaista selvitystä tehdä.

Toivoitaann, että vallitseva linja tosiaan on siirtymässä vähemmän velvoittavaan suuntaan..

Poliittinen linjanmuutos ei olisi ollut mahdollinen ilman kansalaisaloitetta.
Jos poliittinen linja jatkuu samana kuin 6.3. päätettiin (vähemmän velvoittava kansalliskieli),
uutta kansalaisaloitetta ei tarvita.
Jos taas kokeiluselvitysäänestyksessä hävinneet tulevat hallitukseen, uusi kansalaisaloite on vältämätön.

Eli ÄÄNESTÄKÄÄ!

Joka tapauksessa vaikuttamista on jatkettava siellä, missä kukin kokee parhaiten pystyvänsä vaikuttamaan.

Esim. Tampereella ruotsin suosio on niin matala, että mikä tahansa muu kieli on kiinnostavampi eli
Tampere on luontainen kokeilupaikkakunta!

http://yle.fi/uutiset/pitkaa_ruotsia_ei ... _6/7854007

[Noustenmaa]

Olen NRR:n kanssa samoilla linjoilla.

Esim: ""Käsiteltävänä oleva kansalaisaloite ei sinällään luo riittävää pohjaa asiasta päättämiselle yksityiskohtaisine lakimuutoksineen. "

on täyttä höpöhöpöä.
Mitä ihmettä me sitten teemme parilla sadalla edustajalla ja armeijalla virkamiehiä jos kansalaisaloitteenkin pitäisi sisältää lähes valmiita lakitekstejä?

Eikä perjantain äänestyksessä olisi mitään lakia edes päätetty. Vain se olisi aloitteen hyväksymisellä tullut päätettyä että lakeja muutetaan jotta voidaan luoda täysin ruotsiton väylä peruskoulusta aina korkeakoulujen oppiarvoihin asti.

Sitten olisivat virkamiehet aloittaneet palkkansa ansaitsemisen ja selvittäneet mitä kaikkea tulee ylipäätään muuttaa ja suunnilleen miten.

Ei toisen kansalaisaloitteen hyväksyminenkään ole mitään lakia vielä muuttanut.
Muutokset tekee seuraava eduskunta. Todennäköisesti iso nippu lakeja siinäkin muuttuu.

[Weeku]

Mielstäni A Salmisen esitys on suhteellisen normaali kansalaiselle järkeenkäypä. Kannattaa kuitenkin odottaa kunnes uusi hallitus on muodostettu ja tutustua hallitusohjelmaan, miten kieliasia on siinä otettu huomioon.

Tosin jos RKP on yksi hallituspuolueista, silloin voi aloittaa uuden kampanjan välittömästi riippumatta hallitusohjelmasta.

[NRR]

Tehdäänpä ensi kerralla kolme aloitetta
- yksi ruotsi vapaaehtoiseksi
- toinen ruotsi valinnaiseksi ja
- kolmas ruotsiton väylä alakoulusta yliopistoon.

Saadaan kolme erilaista vastausta
- ruotsi ei voi olla vapaaehtoinen, koska blaa
- ruotsi ei voi olla valinnainen, koska blaablaa
- ruotsitonta väylää ei voi olla koska blaablaablaa.

Onnistuminen ei nähdäkseni ole sanamuodosta kiinni, mutta kannattaahan sitäkin yrittää.

[Noustenmaa]

Tehdäänpä ensi kerralla kolme aloitetta
- yksi ruotsi vapaaehtoiseksi
- toinen ruotsi valinnaiseksi ja
- kolmas ruotsiton väylä alakoulusta yliopistoon.

Saadaan kolme erilaista vastausta
- ruotsi ei voi olla vapaaehtoinen, koska blaa
- ruotsi ei voi olla valinnainen, koska blaablaa
- ruotsitonta väylää ei voi olla koska blaablaablaa.

Onnistuminen ei nähdäkseni ole sanamuodosta kiinni, mutta kannattaahan sitäkin yrittää.

Pitää olla tarkkana sanamuotojen kanssa.

Pitäisi kaiketi olla
- yksi valinnainen mutta pakollinen kieli
- toinen ruotsi valinnaiseksi ja
- kolmas ruotsiton väylä alakoulusta yliopistoon.

Tässäkin 1. ja 3. ovat lähes samoja.