http://havainnoija.blogspot.fi/2015/02/ ... PH8xuH7pdgPakkoruotsi saattaa selvitä vielä juuri käsittelyssä olevasta kansalaisaloitteesta, mutta sille ei voi ennustaa pitkää ikää. Tilanne pakkoruotsin selviämisen suhteen näyttää toivottomalta. Nimittäin Åbo Akademissa tehdyn tutkimuksen mukaan 74 % suomalaisista kannattaa ruotsin opiskelun muuttamista vapaaehtoiseksi. Jokaista pakollisen ruotsin kannattajaa kohti on siis likimain kolme valinnanvapauden kannattajaa. --- Pakkoruotsin väistämättömänä kohtalona on kadota historian hämärään vanhan avioliittolain seuraksi. Jos asia ei tapahdu nykyisen kansalaisaloitteen seurauksena, niin se tapahtuu sitten myöhemmin. Kauan sitä ei kuitenkaan todennäköisesti tarvitse odottaa.
Mielenkiintoisin osa kirjoitusta kuvaa sitä, miten pakkoa päädytään kannattamaan "sosiaalisen maineenhallinan" vuoksi:
Näin siis käsittämätön kohkaus pakkoruotsiverkoston taholta siitä, että kielivapaus on vain savuverho, jonka turvin hyökätään vähemmistöä vastaan, ei ole niinkään vainoharhaisuutta, joksi olen sitä olettanut, vaan tärkeä osa strategiaa. Jollei oma etu taloudellisen tuen ja verkostojen hyväksynnän muodossa riittäisikään pitämään ns. eliittiä pakon kannalla, niin uhka leimautumisesta rasistiksi tai ainakin piilopersuksi, vaientaa tehokkaasti kriittisten ajatusten ilmaantumista.Miksi --- moni kannattaa ruotsin pakollisuutta, vaikka järkiperustelujen löytäminen on niin ylivoimainen tehtävä? Kun ihmisillä on mielipiteitä, joita he eivät osaa perustella, syitä tälle voi lähteä etsimään sosiaalisesta maineenhallinnasta. Iltalehden artikkelissa (2.8.2011), joka on otsikoitu ”Vihapuhe näkyy jo äidinkielen oppitunneilla”, kirjoitetaan seuraavasti:
Artikkelissa siis rinnastetaan vihapuhe ja negatiivinen suhtautuminen ruotsin opiskeluun, eli käytännössä sen pakollisuuteen. Jos pakkoruotsin vastustaminen rinnastuu joidenkin silmissä hurrivihaan, pakkoruotsin vastustamisella on potentiaalisesti negatiivinen vaikutus henkilön saamaan sosiaaliseen hyväksyntään. Etninen viha tuomitaan yhteiskunnassamme voimakkaasti, mikä näkyy siinä, että juuri kukaan ei halua joutua julkisesti leimatuksi esimerkiksi rasistiksi.Internetin keskustelupalstojen vihapuhe kuohuttaa, mutta aihe nousee esiin myös peruskoulujen ja toisen asteen koulutuksen äidinkielen oppitunneilla.
Oppilaat saattavat arvostella teksteissään ankaraan sävyyn esimerkiksi etnisiä vähemmistöjä, sanoo äidinkielen opettajien liiton puheenjohtaja, lehtori Minna Harmanen.
– Oppilailla on joistakin asioista tiukkoja mielipiteitä, joita ei perustella. Perinteisiä aiheita ovat esimerkiksi negatiivinen suhtautuminen ruotsin opiskeluun, maahanmuuttajiin ja erilaisiin ihmisiin.
Harmasen mukaan ilmiö ei ole uusi, vaan esimerkiksi ruotsin kielestä on kirjoitettu kärkkäästi jo useiden vuosien ajan.
--- sosiaalisen hyväksynnän tavoittelu vaikuttaa todella paljon ihmisten mielipiteisiin. Sosiaalista hyväksyntää kaipaavina olentoina me kieltäydymme helposti hyväksymästä informaatiota ja näkemyksiä, jotka vaarantavat hyväksyttävyytemme sosiaalisissa piireissä.
Ihmiset panevat merkille, kuinka tietyt näkemykset saavat osakseen yhteisön paheksuntaa tai pilkkaa, mikä saa niiden kannattamisen tuntumaan pahalta. Mielipide muodostetaan näiden tuntemusten pohjalta, ja myöhemmin näin muodostetun näkemyksen päälle pyritään sen perustelemista varten liimaamaan mahdollisimman rationaaliselta kuulostava selitys, jonka puuttuminen ei kuitenkaan estä mielipiteen säilyttämistä.