Näitä lisää, kiitos: videobloggaus pakkoruotsista

[NRR]

Länsi-Helsingin Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja: "Jostain syystä meidän demokratia ei toimi --- jos jotain vaaleissa toivon --- että RKP ei ole seuraavassa hallituksessa":

http://www.toniahva.com/blogi/2015/02/08/45

[NRR]

Aivan uskomaton kommentti tuolla blogissa, suru-nationalismia ilmeisesti suru-koulujen propagandan jäljiltä:

Tiesitkös, että ensimmäiset ruotsinkieliset olivat maahan saapuneita ruotsalaisia turkismetsästäjiä, kalastajia ja metsästäjiä, jotka asuttivat nykyisen eteläisen Suomen saariston vuosien 1000 ja 1250 välillä.

Suomenkieli saapui Suomeen Volgan mutkasta n 1200 luvulla.

Esi-ihmiset kuitenkin osasivat yleensä kolmea?neljää naapurikieltä vähintään sen verran, että pystyivät käymään kauppaa.

Muutama esimerkki miten toimitaan muualla:
Islannissa oppilaiden on luettava jotain muuta skandinaavista kieltä, joka on yleensä käytännössä entisen emämaan kieli tanska. Muut skandinaaviset kielet eivät kuitenkaan ole virallisia kieliä.
Norjassa molempien norjan kirjakielen muotojen kirjanorjan (bokmål) ja uusnorjan (nynorsk) opiskelu on pakollista ungdomsskolen (peruskoulun yläluokkien) kahdeksannelta luokalta lähtien. Uusnorjaa käyttää ensisijaisena kirjakielenään noin 10?12 prosenttia norjalaisista.
Belgiassa on kolme virallista kieltä. Opetustoimi on kieliyhteisöjen vastuulla ja kielten pakollisuus vaihtelee eri osissa maata. Toinen suurimmista kielistä, hollanti tai ranska, on pakollinen osassa maata 11 ikävuodesta eteenpäin. Hollantia puhuu Belgian väestöstä noin 60 % ja ranskaa noin kolmannes väestöstä. Maan kolmas virallinen kieli, selvästi vähemmistöasemassa oleva saksa, on saksankielisellä alueella olevissa ranskankielisissä kouluissa vaihtoehtoinen hollannin kanssa.
Iiri on Irlannissa pakollista kaikissa valtion rahoitusta saavissa kouluissa. Iirin kielenopetuksen tarkoituksena on elvyttää iirin kieltä maassa (Iiriä puhuu äidinkielenään n 2% väestöstä).

Yleistäen useimmissa kaksi tai monikielisissä maissa halutaan säilyttää ja ylläpitää kaksi tai monikielisyyttä ja nähdään se rikkautena.

Suomenruotsalaiset seuraavat tätä suomalaiskielisten pakkofanatismia ruotsinkielen suhteen mielenkiinnolla ja jos rehellisesti sanon niin useimmat hiukan huvittuneina. Emme oikein ymmärrä, miten kohtuuttomaan rooliin ruotsinkieli ollaan saatu ja oikeastaan sen taakse kätkeytyy useimmiten muuta, vaikka sitä ei suoraan halutakkaan sanoa. Rasismia, pelkoa tuntematonta kohtaan, vihaa sitä kohtaan mitä ei tunneta.

Tunne suomenruotsalaisten puolelta on ehkä lähinnä suru.

Se ei ole suomenruotsalaisilta pois, jos suomenkielisistä osa haluaa fanaattisesti ajaa ruotsinkielen pois suomenkielisistä kouluista.
Suomenruotsalaiset saavat toivonmukaan jatkossakin oppia molemmat kansalliskielet ja muita kieliä lisäksi. Suomenruotsalaiset kun taitavat usein suomalaisia paremmin myös ne muut kielet, kumma juttu, luulisi olevan pakkoruotsi logiikan mukaan toisinpäin, että jos liikaa kieliä, ei opi mitään.

Suomenruotsalaiset kun tietävät voivansa oppia ranskaa, saksaa, venäjää.
Osalle suomenkielisestä se ilmeisesti onnistuu vasta jos ruotsinkieli poistetaan.. Se on surullinen asia ottaen huomioon tämän maan historian ja siihen vahvasti vaikuttaneet henkilöt ja tapahtumat. Mutta ehkä suomenruotsalaiset ovat sitten muinaisjäänne, joka on syytä jyrätä, niinkuin useimmalle Suomalaiselle keskustalle tehtiin 60 -luvulla ja tilalle tuli ai niin kauniit betonitalot ja lähiöt.

Väitän, että osan porukan kohdalla, joka tähän keskusteluun osallistuu, olisi voitu tehdä suuria taloudellisia säästöjä vähentämällä paljon muutakin yleissivistävää PAKKO koulutusta..

Maamme laulu kannattaisi myös uusia samalla, onhan se osa tätä muinaisjäännettä. Voit ehkä miettiä uusia sanotuksia ja sävelmiä samalla!

Yritin kommentoida, mutta en onnistunut. Jätän siis viittaukset Jaskan mainioihin teksteihin tähän:

Pakkoruotsia ei voi perustella historialla, mutta jos historiasta haluaa puhua, on syytä puhua siitä nojaten ajanmukaisiin lähteisiin eikä nationalistiseen propagandaan.

Suomen nykyisen alueen kielten ja kansojen historia on rikas:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... nen-suomea

Suomen kielen varhaisia muotoja puhuttiin Laatokalla jo 1200 ennen ajanlaskun alkua ja nykyisen Suomen länsiosissakin jo 500 ennen ajanlaskun alkua (rinnan muitten kielten kanssa):
http://www.elisanet.fi/alkupera/Suomensynty.html

Suomalaisheimojen alueet valloitettiin 1200-luvulta eteenpäin:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... aaristelya

[NRR]

Tuo "ruotsalaiset olivat täällä ensin" -teksti yllä osoittaa, miten vaikeaa on käydä vuoropuhelua kielipolitiikasta. Pieni eliitti on opetettu varjelemaan etujaan satuilemalla ja ilkeilemällä. Syistä, joita voi vain arvailla, korkeat poliitikkomme ja virkamiehemme ja tutkijamme ja sellaisiksi pyrkivät eivät horjuta tätä järjetöntä rakennelmaa.

Voidaan osoittaa, että pakkoruotsi on todellisuudessa ristiriidassa perustuslain kielipykälän kanssa, jossa "Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan." - suomenkielisten ja uussuomalaisten tarpeita on lyöty pakkoruotsilla korvalle ja lujaa.

Voidaan osoittaa, että liturgiset perusteet pakkoruotsille (Norden, kauppa, kansainvälisesti muka kadehdittu kaksikielisyys,...) ovat liirumlaarumia ja muut argumentit jopa vääristeltyjä (esim. ruotsin yo-kokeen vapaaehtoisuus aiheutti muidenkin kielten vähenemisen, suomalaiset eivät halua oppia kieliä,...).

Voidaan osoittaa, että pakkoruotsi ei tosiaankaan ole tasa-arvon vaan syrjinnän väline, jolla erityisesti uussuomalaisia, ei-kieliin-suuntautuneita ja erityisoppilaita syrjäytetään - ja toisaalta laaditaan ohituskaistoja ruotsinkielisille korkeampiin opintoihin ja asemiin.

Voidaan osoittaa, että ns. hyötyä ruotsista on esim. ruotsinkielisiin opintoihin (Suomessa tai Ruotsissa) hakeutumisen kautta on vain n. yhdellä prosentilla ja heistäkin enemmistö on lukenut vapaaehtoista A-ruotsia.

Voidaan sanoa, että pakkoruotsi syö suomenkielisten laajempaa kielivarantoa aivan samoin kuin pakkosuomi söi ahvenanmaalaisnuorten kielivarantoa ja siksi se poistettiinkin.

Voidaan osoittaa, että niin koulujen kieltenopetusta kuin kieltenopettajien koulutusta pyöritetään pakkoruotsin ehdoilla.

Voidaan - loputtomasti.

Mutta vastineeksi riittää "ette te tyhmät mitään tajua, ruotsi on rikkaus".

Gallupissa pakkoruotsille annettu tuomio kertoo, että kansalaiset tietävät tämän kaiken, vaikka se on mediassa yritetty pitää piilossa ja tehdä naurunalaiseksi. Kauanko eliitin tyly linja kestää?

[JV Lehtonen]

Syistä, joita voi vain arvailla, korkeat poliitikkomme ja virkamiehemme ja tutkijamme ja sellaisiksi pyrkivät
eivät horjuta tätä järjetöntä rakennelmaa.

Mietipä asiaa historian kannalta: Lähes tuhat vuotta Suomessa on ollut välttämätöntä alistua
ruotsalaisuudelle, jotta pääsisi elämässä ja uralla eteenpäin..
Esim. Paavo Lipponen julistaa, että "puhdas suomalaisuus on kauhistus"

Alistavalla suhtautumisella suomalaisuuteen on siis vuosituhantinen perinne-
kun taas suomenkielisellä poliittisellä eliitillä on vasta runsaan sadan vuoden perinne..

Kyseessä on siis lähes evolutiivinen ilmiö, äärimmäisen hitaasti muuttuva alisteisuuteen perustuva käyttäytymismalli.

Mutta tavallinen kansa on aina toiminut omalla tavallaan:
ruotsalaisuus ei koskaan ole pystynyt suoraan nujertamaan suomalaisuutta,
paitsi välillisesti - suomalaisia poliitikkoja ja esivaltaa käsikassarana käyttäen.
Tämä sama meno jatkuu edelleen.

[NRR]

Lähes tuhatvuotta Suomessa on ollut välttämätöntä alistua ruotsalaisuudelle, jotta päsisi elämässä ja uralla eteenpäin. ---
ruotsalaisuus ei koskaan ole pystynyt suoraan nujertamaan suomalaisuutta,
paitsi välillisesti - suomalaisia poliitikkoja ja esivaltaa käsikassarana käyttäen.
Tämä sama meno jatkuu edelleen.

Kyllä tässä ikiaikainen jatkumo on.

Rostila on kirjoittanut blogissaan hyvin kansalaisaloitetta jätettäessä: "Suomalaiseen yhteiskuntaan on rakennettava kokonaan ruotsiton vaihtoehto, ruotsista vapaa kaista alhaalta ylös, duunarista presidenttiin."

Tässä on edessä valtava käsitteellinen muutos.