Ketä kuntien leikkikaksikielisyys hyödyttää?

[Hannu Jussi]

Jaska:

"Tarkoituksena on korvata kaksikieliselle kunnalle kaksikielisyydestä johtuvia kustannuksia."

"Tuohan on täysi vale! Jos tarkoituksena olisi vain korvata kaksikielisyyden kustannuksia, silloinhan kunnat saisivat sen verran kuin niillä kuluu. Nyt kunnat saavat kuusi kertaa sen mitä niillä kuluu - se on lahjomista."

Lohja sai rahat, vaikkeivät vaatimukset täyttyneet.... mutta olivat suopeita ruotsinkielisyydelle.
Nyt ruotsinkieliset riitelevät siellä koulurakennuksista.

Rikkaamman Suomen puolesta? Tarkoittanee sitä, että sitten kun koko Suomi on ruotsinkielinen olemme kovinkin rikkaita. Onko mahdollisesti Ruotsin hallitus luvannut jotakin pientä apurahaa?????

[vipunen]

Ymmärtääkseni Närpiön hakeutuminen kaksikieliseksi liittynee lakimuutokseen, joka vie yksikielisiltä ruotsinkielisiltä kunnilta nykyisen ruotsinkielisen väestön määrään perustuvan lisän.

http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2014/20140206

Koodi: Valitse kaikki

Muutosehdotus liittyy lakiin kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta (HE 38/2014). Laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015. Muutoksen myötä 6-15-vuotiaiden ruotsinkielisten asukkaiden määrä ei enää vaikuta valtionosuuksiin. Ainoastaan kaksikielisten kuntien valtionosuuksien määräytymiseen vaikuttaa kunnan suomenkielisten ja ruotsinkielisten määrä. Sellaiset kunnat joissa on asukkaita molemmista kieliryhmistä, mutta joita ei ole valtioneuvoston asetuksella säädetty kaksikieliseksi, eivät enää ole oikeutettuja kielilisään. Nykyisen lain nojalla nämä kunnat voivat tulla kaksikieliseksi vasta vuoden 2023 alusta. Ehdotetulla muutoksella ehkäistään sitä, että muutos valtionosuuksiin taloudellisesti heikentää perusoikeuksien toteuttamismahdollisuuksia kunnissa.

Ensi vuoden alusta alkaen yksikieliset kunnat menettävät pelkästään ruotsinkielisen väestön määrään perustuvan erityisavaustuksen. Järjestely on lähtökohtaisesti ollut selvästi suomenkielisiä syrjivä. Seuraava poikkeusjärjestely on sorvattu Närpiötä varten, joka voi saada korkeamman avustuksen jatkossakin hakeutuessaan kaksikieliseksi vielä tämän vuoden aikana.

Koodi: Valitse kaikki

Kielilakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 5 § 3 momentti, jonka nojalla yksikielinen kunta voidaan valtuustonsa esityksestä säätää kaksikieliseksi valtioneuvoston asetuksella. Kielellisen aseman muuttaminen ei enää olisi riippuvainen 1 momentin nojalla annettavan asetuksen kymmenvuotiskauden alkamis- ja päättymisajankohdasta. Valtioneuvosto ei voisi kesken kielilaissa säädetyn kymmenvuotiskauden päättää, että kunta muuttuu kunnan valtuuston esityksestä kaksikielisestä kunnasta yksikieliseksi. Ehdotetun 3 momentin nojalla annetun asetuksen voimassaolo päättyisi 1 momentissa tarkoitetun valtioneuvoston asetuksen voimassaolon päättyessä. Valtioneuvosto säätäisi edelleen kaikkien kuntien kielellisestä asemasta kymmenen vuoden välein.

Tarkoituksena on että kunta joka vuoden 2014 aikana on tehnyt päätöksen hakeutua kaksikieliseksi, säädetään kaksikieliseksi vuoden 2015 alusta. Tämän jälkeen valtioneuvoston asetus kielellisen jaotuksen muuttamisesta on annettava viimeistään muutoksen voimaantuloa edeltävän vuoden kesäkuun 30 päivänä, jotta muutokset voidaan ottaa huomioon seuraavan vuoden talousarviomenettelyssä.

Kiinnostavaan arvioon päästään seuraavassa kappaleessa: "kaksikielisyyden perushinta on 269,61 €/asukas vuonna 2015" Mitä lie tarkoittaakin?

Koodi: Valitse kaikki

Laissa kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 10 §:ssä säädetään kaksikielisyydestä. Asukasta kohden määritelty kaksikielisyyden perushinta on 269,61 €/asukas vuonna 2015. Esityksen taloudelliset vaikutukset kohdistuvat valtiovarainministeriön pääluokkaan momentille 28.90.30. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä on 10.4.2014 käsitellyt valtionosuusuudistusta, ja siinä yhteydessä päättänyt että kunnille tarjotaan mahdollisuus hakeutua kaksikieliseksi kunnaksi avaamalla asiaa koskeva asetus. Asian selvittelyn yhteydessä on käynyt ilmi että asetusta ei riidattomasti voida avata ilman lainmuutosta. Selvittelytyö on saatu valmiiksi kesäkuussa 2014. Taloudellisia vaikutuksia lainmuutoksesta ei ole ehditty ottaa huomioon viimeisimmässä kehyspäätöksessä. Oikeusministeriön pääluokassa ei ole varauduttu määrärahasiirtoon. Lisäksi on otettava huomioon että oikeusministeriön pääluokan määrärahatilanne on erittäin kireä. Esityksellä on vaikutuksia valtiontalouteen siinä tapauksessa, että yksikielinen kunta säädetään kaksikieliseksi. Arvion mukaan sellaiset kunnat joissa vähemmistökielisten osuus on suuri, todennäköisimmin hakeutuvat omasta aloitteestaan kaksikielisiksi. On todennäköistä että Närpiön kunta säädetään kaksikieliseksi vuoden 2015 alusta, jolloin vaikutukset valtiontalouteen ovat 2,1 miljoonaa euroa. Pidemmällä aikavälillä vaikutukset valtiontalouteen arvioidaan tämän lisäksi olevan enintään 2,7 miljoonaa euroa vuositasolla jos uusia kuntia säädetään kaksikieliseksi. Nämä mahdolliset lisämuutokset toteutuvat aikaisintaan vuonna 2016.

Eri keskusteluissa tälläkin foorumilla on käsitelty kunnan kaksikielisyyden kuluja varsin suurpiirteisesti ja kaikenlaiset heitot on otettu totuutena. Esimerkiksi Närpiö oli arvioinut avustuksen ylittävän kuusinkertaisesti todelliset kulut. Tällainen arvio lähtee varmasti siitä, että suomenkielisille ei tultaisi tarjoamaan todellisuudessa sellaista palvelua kuin mitä heille lain mukaan kuuluisi.

https://www.narpes.fi/fi/hallinto/talous

Kunnan tuloihin suhteutettuna 2,1 miljoonaa vastaa noin 3,5% lisäystä.

Vaasa teki taannoin arvion kaksikielisyyden kuluista, josta vaiettiin. Joku asiaa tuntevista voinee valottaa asiaa lisää. Tuon arvion mukaan kuluvaikutus oli muistaakseni suuruusluokkaa ~5% tuloista. Valtion myöntämä kaksikielisyyslisä perustunee (salaiseen) arvioon todellisista kuluista. Lisästä luulisi hyötyvät eniten ne kunnat, joissa vähemmistö on pieni, kuten Lohjalla ja Närpiössä. Veikkaisin siis että kuntien leikkikaksikielisyys hyödyttänee taloudellisesti eniten niitä kuntia, joissa vähemmistön osuus on pieni.

Huom. Suhtautuisin varsin varauksella väitteeseen että kaksikielisyysavustus on yleisesti ottaen kuusi kertaa liian suuri. Ainakin sen julistamista totuutena kannattaa välttää.

[Jaska]

Hyvää settiä vipuselta.

Huom. Suhtautuisin varsin varauksella väitteeseen että kaksikielisyysavustus on yleisesti ottaen kuusi kertaa liian suuri. Ainakin sen julistamista totuutena kannattaa välttää.

Joo, Lohjan kohdalla se on kuusi kertaa liian suuri, Närpiön kohdalla kai enemmänkin.
Mutta Loviisan(?) kohdalla se on pienempi (en ehdi nyt kaivaa). Jotain kertonee, että lahjonta kohdistuu kaksikielistyviin kuntiin, ei niihin, jotka ovat jo kaksikielisiä - niillä kun ei ole vaihtoehtoja.

[Hannu Jussi]

Vielä Närpiöstä
Wiki 10.11.2014
"Närpiön kaupungin asukkaista 85,5 prosenttia on ruotsinkielisiä. Suomenkielisiä on 5,8 prosenttia ja muunkielisiä yhteensä 8,7 prosenttia."

Monet pienet paikkakunnat ottivat alueelleen maahanmuuttajia. Näille Valtio maksoi uusista asukkaista kunnalle 3-4 vuotta.
Nyt esim. Raasepori "on heittäytynyt" kriisikunnaksi ja on anonut valtiolta apurahaa.

Samoin, ihmisistä rahaa saanut Närpiö, on keksimässä "uuden tavan" korjata talouttaan; ottamalla vastaan rahaa.