Taavi Soininvaara kritisoi pakkoruotsia kolumnissaan

[Jaska]

Taavi Soininvaara kritisoi pakkoruotsia Hesarin kolumnissaan:
http://www.hs.fi/hsilta/a1414556026086

[JV Lehtonen]

Taavi Soininvaara kritisoi pakkoruotsia Hesarin kolumnissaan:
http://www.hs.fi/hsilta/a1414556026086

Ei noitten piilopersujen puheista kannata välittää.
Kaksikielisyys on rikkaus!

http://kirkkonummi.perussuomalaiset.fi/ ... liohjelma/

[NRR]

Tämä Taavi Soininvaara on kuitenkin merkittävän asiantunteva tyyppi ottamaan kantaa, näin wikipedia:

Soininvaara on valmistunut oikeustieteen kandidaatiksi Turun yliopistosta vuonna 1991. Hän työskenteli lakimiestehtävissä teollisuudessa ja rahoituslaitoksissa kunnes hänen teoksensa Ebola-Helsinki saavutti vuonna 2001 suuren suosion ja hän ryhtyi päätoimiseksi kirjailijaksi. Soininvaaran teokset ovat kansainvälisen politiikan ja talouden ajankohtaisiin ongelmiin ja uhkakuviin pureutuvia jännityskirjoja.

[JV Lehtonen]

Tämä Taavi Soininvaara on kuitenkin merkittävän asiantunteva tyyppi ottamaan kantaa, näin wikipedia:

Soininvaara on valmistunut oikeustieteen kandidaatiksi Turun yliopistosta vuonna 1991. Hän työskenteli lakimiestehtävissä teollisuudessa ja rahoituslaitoksissa kunnes hänen teoksensa Ebola-Helsinki saavutti vuonna 2001 suuren suosion ja hän ryhtyi päätoimiseksi kirjailijaksi. Soininvaaran teokset ovat kansainvälisen politiikan ja talouden ajankohtaisiin ongelmiin ja uhkakuviin pureutuvia jännityskirjoja.

No, odotellaan nyt vaikka opetusministerin kannanottoa asiaan..

Oma mielipiteeni on, että tämä on kokonaisuuden kannalta pieni oheishaitta, joka tulee olemaan arkipäivää
ruotsinkielisenemmistöisissä kunnissa myös silloin, kun pakkoruotsi on lainsäädännöstä valtakunnallisesti poistettu.

Eli pakkoruotsi jää 1 %:lle suomenkielisistä myös vapaan kielivalinnan oloissa.
Vapaa kielivalinta ei ole mahdollinen ruotsinkielisen enemmistön hallitessa kuntaa.

Suomenruotsalaisuus siis näyttäytyy ahdistavana ja kahlehtivana kulttuurina,
joka ajaa vain omaa etuaan ja tukahduttaa moniarvoisuutta.

Toisaalta raasepori antaa moraalisen oikeutuksen pakottaa ruotsinkieliset lukemaan yhdessä maahanmuuttajien
kanssa suomea ensimmäiseltä luokalta S2-kielenä suomenkielisenemmistöisissä kunnissa.
Tämä poistaa lopulta erillisten ruotsinkielisten koulujen tarpeen suomenkielisenemmistöisissä kunnissa.
Moraalis-eettisesti samantasoinen kuin raaseporilainen ratkaisu!

Suomi toisena kielenä -opetuksen (S2-opetuksen) tavoitteita ovat suomen kielen taidon vahvistaminen ja suomalaiseen kulttuuriin tutustuminen. Suomi toisena kielenä -oppimäärä on tarkoitettu sellaisille maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joiden suomen kielen taito ei ole äidinkielisen tasoinen kaikilla kielen osa-alueilla. S2-opetus on tarkoitettu myös paluumuuttajille ja ulkomailta adoptoiduille lapsille.

Oppilaan kielitaidon taso ja sen vahvistaminen pyritään ottamaan huomioon kaikkien oppiaineiden ope­tuksessa. S2-opetuksen tavoitteena, että oppilas pystyy opiskelemaan täysipainoisesti kaikkia perus­opetuksen oppiaineita ja että hänen on mahdollista jatkaa opintojaan perusopetuksen jälkeen.

https://www.norssi.jyu.fi/opetus-ja-opi ... ielena-ops
http://www.s2opettajat.fi/linkit/verkkomateriaalit/


Eli kohti yhden pääkielen Suomea RKP on meitä ajamassa!

[TK]

Taavi Soininvaara on sujuvasanainen kirjoittaja, hyvä kirjailija. Oliskohan Soininvaara ensimmäinen kirjailija, joka uskaltaisi punoa pakkoruotsin vaikkapa sivuteemaksi jossain kirjassaan? Kirjailijoiden ja muiden taiteilijoiden panosta pakkoruotsin mielettömyyden käsittelyssä odotetaan jo kovasti.

[NRR]

Niin, Taavi Soininvaara ei ole ensimmäinen kirjailija, joka hesarin kolumnissa kritisoi pakkoruotsia.

Kaksi vuotta sitten keväällä hesarin blogissa kirjoittin Matti Mäkelä:

Pitemmällä tähtäimellä tarvitaan kieliohjelma, joka kymmenen vuoden siirtymäajalla johtaa perustuslain muutokseen. Lainmuutoksen tarkoitus on, että virallisesta kaksikielisestä maasta tulee virallisesti monikielinen maa. Toiseksi kieleksi, esimerkiksi opetuksessa, tulisivat ruotsin ohella suuret kielet, englanti, venäjä, ranska, saksa, kiina kenties. Muutos mahdollistaisi maantieteellisen erilaisuuden.

Itä-Suomessa oltiin katkeria jo ennen Dragsvikiä, kun Suomen venäläisimmän paikkakunnan, Tohmajärven, erityislupa venäjän saamiseksi opetuskieleksi ennen ruotsia evättiin, Wallinin toimesta silloinkin.

Pitkän tähtäimen visio kansakunnan silmien edessä aiheuttaisi heti monta asiaa. Se poistaisi kasvavan poliittisen kiihkon lietsonnan asian ympäriltä.

Rannikon ruotsinkieliseen kulttuuriin kasvavien nuorten ei tarvitsisi hämmentyneinä kysyä, miks ne vihaa meitä?

Fiksuinta olisi, jos muutosta lähtisivät ajamaan ruotsinkieliset itse. Tekemällä tulevasta väistämättömyydestä moniarvoisuuden hyveen he saattaisivat matkaan melkoisen sympatian aallon. Samalla he muuttuisivat oikeasti kansainvälisyyden puolestapuhujaksi, joita vielä 1970-luvulla olivat.

Ja meidänkään, jotka olemme kiinnittäneet identiteettimme ruotsalaiseen ja suomenruotsalaiseen kulttuuriin aina August Strinbergistä Astrid Lindgreniin, Wilhelm Mobergiin, Sven Delbalaciin, Gunnar Björlingistä Tove Janssoniin, ei tarvitsisi hylätä idoleitamme.

Virallinen hesari oli aivan hiljaa, vaikka kommenttiosuus pursui yli kiittäviä kommentteja.

[JV Lehtonen]

Teeman ajankohtaisuuden vuoksi tempaisin copy paste-menetelmällä blogimerkinnän
Meillä Tampereellakin on omat "pakon ystävät", joiden kanssa joutuu vääntämään..

http://aamulehdenblogit.ning.com/profil ... kkoruotsia

[NRR]

Vain yksi tänäisistä kommenteistani hesariin jätettiin julkaisematta, tämä:

Pakkoruotsi on nyt varhaistettu alakouluihin uuden tuntijaon myötä. Tuntijakoa suunnitellut asiantuntijaryhmä ei tätä varhennusta tehnyt vaan sinä päivänä, kun tuntijakoehdotus ilman varhaistusta ilmestyi, RKP:n Nylander ilmoitti ruotsinkielisissä uutisissa, että nyt Ahtisaaripaperin lupaama aikaistus jäi saamatta ja RKP lähtee hakemaan sitä hallituksen suljettujen ovien takana (täsmäkäännös). Ja RKP sai mitä halusi päivää ennen juhannusta 2012. Media oli hiljaa.

Suurin osa ihmisistä ei vieläkään tiedä, että ruotsi varhaistuu ja mitä kaikkea tähän liittyy. Jopa ruotsinopettajat ovat vastustaneet muutosta, sillä se aiheuttaa B-ruotsin tuntien jakamisen joko 2+2+1+1 tai 2+2+2+0. Yhden viikkotunnin avulla ei opettajien mukaan voi edetä kieliopinnoissa ja nollan viikkotunnin vuosi vain unohduttaa ruotsin.

Miksi RKP ajoi läpi näin järjettömän ja vahinkoa tekevän uudistuksen suomenkielisiin kouluihin?

Siksi että suunnitelmassa on kauneutensa.

Ensinkin koulujen on lähes pakko ottaa lisätunteja ruotsiin taatakseen edes jonkinlaisen oppimisen ja opitun ylläpidon.

Toiseksi näin pakotetaan kaikki alakoulut hoitamaan itselleen pätevät ruotsinopet (joko virkojen pätevyyksiä muuttamalla ja uudella rekrytoinnilla tai täydennyskouluttamalla luokanopettajia ruotsin opettajiksi, tähän on varattu jo rahoja). Näin ruotsin asema kouluissa vahvistuu ja opettajakunnassa on entistä enemmän niitä, jotka saavat osan leivästään ruotsin opetuksesta.

Kun joka alakoulussa on siis kohta ruotsinopettaja, on luonnollista, että seuraavaksi varhaistetaan ruotsia uudelleen muka kieltenopetuksen lisäämisen nimissä.

Sitten ei puutu enää kuin ruotsin varhaistaminen ykköselle.

Muokkasin vähän tekstiä ja yritän nyt uudestaan.

Jatkoa - no nyt se meni läpi hiukan muunnettuna. Ehkä sensori vaihtui.

[vipunen]

Oma mielipiteeni on, että tämä on kokonaisuuden kannalta pieni oheishaitta, joka tulee olemaan arkipäivää
ruotsinkielisenemmistöisissä kunnissa myös silloin, kun pakkoruotsi on lainsäädännöstä valtakunnallisesti poistettu.

Eli pakkoruotsi jää 1 %:lle suomenkielisistä myös vapaan kielivalinnan oloissa.
Vapaa kielivalinta ei ole mahdollinen ruotsinkielisen enemmistön hallitessa kuntaa.

Suomenruotsalaisuus siis näyttäytyy ahdistavana ja kahlehtivana kulttuurina,
joka ajaa vain omaa etuaan ja tukahduttaa moniarvoisuutta.

Tämä ei olisi mahdottoman huono vaihtokauppa, mutta mitään vaihtokauppoja ei päästä tekemään tässä asiassa, jos RKP on mukana kuvioissa sanelemassa tahtia.

Ikävämpi ja jopa melko todennäköinen vaihtoehto on se että nykyinen hidas lipuminen kohti pakotettua kaksikielisyyttä koko maan tasolla jatkuu edelleen, mutta sen lisäksi Raaseporin kaltaiset suomenkielisiä syrjivät alueelliset ratkaisut arkipäiväistyvät.

Tällaisessa tilanteessa Raaseporin kannattaisi oikeastaan seurata Ruotsin ja Lieksan esimerkkiä alueellemuuttopolitiikassa. Väestönkasvu alueella ei tulisi perustumaan suomenkielisten väestön määrän lisääntymiseen, mutta se voisi perustua maahanmuuttajiin, jotka kielipolitiikka lukitsisi niille sijoilleen. He oppisivat ruotsin jotenkuten, mutta riittävän hyvä suomen kielen taito jäisi saavuttamatta, jotta työllistyminen suomalaisenemmistöisillä alueilla olisi mahdollista.

[NRR]

Nimimerkki Hookkan on asiantuntevasti koonnut pakon puolustajien ajatuksia:

Useimmiten kuulee perustelen, että juuri minä en tarvitse ruotsia mihinkään. Tosi moni, luulisin, ei tarvitse derivointia, epäyhtälön alkeellisimpiakaan ratkaisutaitoja, kivipainotekniikan, banaanikärpäsen risteyttämisen tai orgaanisen kemian perusteita koskaan peruskoulun jälkeen. Mutta silti niitä opetetaan osana jonkinmoista länsimaisen sivistyksen kaanonia, eikä sen koeta olevan väärin, saati riistoa, ja hyvä niin. Historiallisesti ja valtionhallinnon kannalta nykyäänkin, ruotsin kielellä on Suomessa perusteltu asemansa pakollisena kouluaineena. Se on kaksikielisen pienen maamme toinen virallinen kieli, mistä kannattaa pitää kiinni. Skandinaavinen ulottuvuus antaa yhä tärkeän kulman hahmottaa maailmaa.

Kaikki kielenopiskelu on hyvästä ja kannustaa laajempaan kulttuuriseen moniarvoisuuteen. Mutta jos kaikki kommunikaatio kapenee hiljalleen insinöörienglanniksi, eli siihen mitä juuri mun duunissa juuri minä joka päivä tarvitsen, niin kammottavaa... paljon menetetään, eikä juuri mitään saada tilalle. Onhan selvää, että nuoriso valitsee "helpon" englannin (itse ainakin olisin taatusti, sehän nyt on muutenkin läsnä kaikessa) tai joku outo vanhempien pakottamana saksan/ranskan/venäjän, jos siihen annetaan mahdollisuus, esim. 7 tai 13-vuotiaalle. Kielten opiskelu ja osaaminen kaikkinensa tulee kaventumaan entisestään. Sitä ei pidä edistää.

Tätä on nyt luettu uudestaan ja uudestaan. Nämä pakkoruotsin kannattajat todella uskovat, että matematiikan logiikka, genetiikka tai ymmärrys veden kiertokulusta ja hiilivetyjen maailmasta ovat jotakin, mitä "kukaan ei tarvitse", ja kuitenkin niiden avulla juuri rakennetaan tälle ajalle ominaista ymmärrystä maailmasta, ajattelusta, tieteestä sekä yhteiskunnan ja tekniikan haasteista.

Tämä ymmärrys maailmasta koetaan pakkoruotsittajien näkökulmasta yhtä arvokkaaksi tai arvottomaksi kuin mystinen Skandinaavinen ulottuvuus.

Ihminen, joka rohkenee ylvästellä näin, ei osaa erottaa koeteltua ja perusteltua tietoa mutusta ("musta tuntuu että juttu on näin" - ajattelusta).

Pakkoruotsia puolletaan sillä, että "kaikki kieltenopiskelu on hyvästä ja kannustaa laajempaan kulttuuriseen moniarvoisuuteen". No miksei sitten sallita kieltenopiskelua ilman pakkoruotsia, jos muutkin kielet ovat ok? Ja mitä ihmeen kulttuurista moniarvoisuutta voi olla se, että pakotetaan kaikille yksi vähemmistökieli vaikka ihmiset haluaisivat valita muita kieliä?

Ja kun monin tavoin on perusteltu, että tulevaisuudessa nimenomaan hyvä englanti, paljon kouluenglantia vahvempi englanti, on oleellisen tärkeää nuorille, pakon kannattajat heittäytyvät irvailemaan "insinöörienglannilla", joka sitten on jotain vähemmän arvokasta kuin vuosien pakkoruotsi. Onko jotenkin sopimatonta olla insinööri ja osata englantia?

Tämä voisi taas olla jonkun vapaan kielivalinnan kannattajan piirtämä karikatyyri pakkoruotsittajasta.

[Jaska]

Pakkoruotsia puolletaan sillä, että "kaikki kieltenopiskelu on hyvästä ja kannustaa laajempaan kulttuuriseen moniarvoisuuteen". No miksei sitten sallita kieltenopiskelua ilman pakkoruotsia, jos muutkin kielet ovat ok? Ja mitä ihmeen kulttuurista moniarvoisuutta voi olla se, että pakotetaan kaikille yksi vähemmistökieli vaikka ihmiset haluaisivat valita muita kieliä?

Siinä se tuli! Tuollaista sokeaa tekopyhyyttä ei selitä mikään muu kuin herrakieliasenne: kielipakottajien mielestä ruotsi on maailman tärkein ja arvokkain kieli, jota tulee mitata aivan eri asteikolla kuin muita kieliä. Kielistä vain ruotsi on verrattavissa yleissivistäviin oppiaineisiin, ja vain ruotsi pitää automaattisesti sisällään moniarvoisuuden! Minkä tahansa muun kielen pakottaminen olisi yksiarvoistamista.

Ruotsin kohdalla pakkokaan ei ole pakko, vaan se on meidän omaksi parhaaksemme. Siksi kielipakottajat ovat aidosti hämillään: pakkoruotsin vastustaminen on sama kuin rokotteista ja antibiooteista kieltäytyminen.

[NRR]

Pakkoruotsia puolletaan sillä, että "kaikki kieltenopiskelu on hyvästä ja kannustaa laajempaan kulttuuriseen moniarvoisuuteen". No miksei sitten sallita kieltenopiskelua ilman pakkoruotsia, jos muutkin kielet ovat ok? Ja mitä ihmeen kulttuurista moniarvoisuutta voi olla se, että pakotetaan kaikille yksi vähemmistökieli vaikka ihmiset haluaisivat valita muita kieliä?

Siinä se tuli! Tuollaista sokeaa tekopyhyyttä ei selitä mikään muu kuin herrakieliasenne: kielipakottajien mielestä ruotsi on maailman tärkein ja arvokkain kieli, jota tulee mitata aivan eri asteikolla kuin muita kieliä. Kielistä vain ruotsi on verrattavissa yleissivistäviin oppiaineisiin, ja vain ruotsi pitää automaattisesti sisällään moniarvoisuuden! Minkä tahansa muun kielen pakottaminen olisi yksiarvoistamista.

Ruotsin kohdalla pakkokaan ei ole pakko, vaan se on meidän omaksi parhaaksemme. Siksi kielipakottajat ovat aidosti hämillään: pakkoruotsin vastustaminen on sama kuin rokotteista ja antibiooteista kieltäytyminen.

Aivan.

Tässä pakkoruotsin kannattajan historiaselitystä samasta ketjusta:

Jos ruotsinkieli ja ruotsalaiset saapuivat suomeen 1000 - 1200 luvulla, milloin Suomenkieli tänne saapui? Samaan aikaan! Suomen kieli on levinnyt koko maahan 1200-luvulta lähtien. Suomen alkuperä kielenä on sijoitettu Volgan mutkaan. Vaikka itse emme ole siis tulleet Volgan mutkasta, Suomen kielen alkuperä viittaa sinne.

Suomi lainattiin bättre folkilta (ja nyt kära människor, en tarkoita ruotsalaisia). Vaam Itämeren eteläpuolella eläneitä itämerensuomalaisia, jotka kävivät kauppaa germaanien kanssa. ---

Ihmiset kuitenkin osasivat yleensä kolmea–neljää naapurikieltä vähintään sen verran, että pystyivät käymään kauppaa Olisiko tästä jotain myös nykypäivän ihmisille opittavaa?? Kenties... Kieli ei siis ollut esisuomalaisille samalla tavalla osa identiteettiä kuin se on kansallisvaltion ihmisille. Se oli käyttötavaraa.

Siis suomen kieli on tämän (ruotsinkielisten koulujen?) historiatulkinnan mukaan saapunut "Suomeen" ruotsin jälkeen 1200-luvulla. Geneettisesti olemme edelleen muka jonkinlaisia "germaaneja", koska ruotsin puhujat olivat jo täällä ja osa heistä omaksui suomen. Näin siis meillä ei voi olla mitään "suomalaisuutta" ilman "ruotsalaisuutta".

Suomen kieli ei voi olla meille identiteetin kannalta tärkeä, koska esivanhempamme muka osasivat kolmea tai neljää kieltä. Sen sijaan pohjoismainen identiteetti on tärkeä ja siinä taas ruotsi on oleellinen. Näin asiaa kuvasi filosofi ja kansalaisvaikuttaja Wallgren, kun hän Hesarin vaalikoneessa vastusti pakollisen ruotsin muuttamista vapaaehtoiseksi: "Pohjoismainen identiteetti on kaikille suomalaisille merkittävä voimavara. En usko että pohjoismaisuuden heikentämisestä Suomessa on kenellekään mitään etua. Kaikilla suomalaisilla tulee säilytttää yhtälainen oikeus [! - filosofi taatusti tunnistaa sanojen oikeus ja velvollisuus eron] ruotsin kielen oppimiseen."

Siis toisaalta pakkoruotsin perusteeksi nostetaan pohjoismainen identiteetti, joka on muka äärimmäisen arvokas. Toisaalta yritetään vähätellä suomenkielistä identiteettiä väittämällä, ettei suomalaisuus ole muuta kuin kieltään vaihtanutta ruotsalaisuutta, joka on sitten aidon ruotsalaisuuden varjeluksessa elänyt tähän päivään voidakseen edelleen henkisesti ja kiitos pakkoruotsin myös kielellisesti kuulua Nordeniin.

[NRR]

Pakkoruotsin ystäviltä tulee näitä huippuperusteluita:

Raaseporin "ruotsia ekalta" -ratkaisua ei pidä moittia, sillä sen on tehnyt demokraattisesti valittu kunnanhallitus ja kyllä siellä tiedetään suomenkielisiä vanhempia paremmin, mitä kuuluu opiskella - mitä siitä nyt tulisi, jos vanhempia kuultaisiin tällaisissa asioissa.

Joka keskustelussa nousee ruotsinkieliseltä puolelta jokin variaatio tästä argumentista. Mistä ihmeestä tämäkin kertoo?

[Eero Nevalainen]

Suomen kieli ei voi olla meille identiteetin kannalta tärkeä, koska esivanhempamme muka osasivat kolmea tai neljää kieltä.

Onkohan tästä muuten mitään näyttöä? Nimittäin jos näin olisi, väittäisin että suomi näyttäisi ihan eri kieleltä nykyään kuin mitä se on. Samoin jos ruotsinkieliset olisivat osanneet sujuvaa suomea, näin olisi käynyt myös suomenruotsille.

[TMK]

Suomen kieli ei voi olla meille identiteetin kannalta tärkeä, koska esivanhempamme muka osasivat kolmea tai neljää kieltä.

Onkohan tästä muuten mitään näyttöä? Nimittäin jos näin olisi, väittäisin että suomi näyttäisi ihan eri kieleltä nykyään kuin mitä se on. Samoin jos ruotsinkieliset olisivat osanneet sujuvaa suomea, näin olisi käynyt myös suomenruotsille.

Kyllähän historiassa on mainintoja henkilöistä, jotka puhuivat useampia kieliä (tosin vaatimustaso ei ehkä ollut niin korkealla kuin nykyisin...), samoin muualta maailmasta löytyy vieläkin alueita, joissa helpostikin puhutaan 3-4 kieltä eri ihmisten kanssa ja eri tilanteissa. Eli varmasti jotkut rannikon asukkaat tai kauppiaat osasivat ruotsia, saksaa, viroa, venäjää jne., samoin Viipurihan oli monikielinen. Mutta ei todellakaan sisä-Suomen talonpojat osanneet muuta kuin suomea, mistäs he kieliä olisivat oppineet, idemmässä tosin saatettiin osata ehkä venäjän alkeet, varsinkin 1800-luvulla, jos kävivät kauppaa venäläisten kanssa.