Ruotsinkielisten alueunelma - pakkoruotsia Stubbin tapaan?

[NRR]

Tässä lukijoiden hahmottelema aluemalli Svenska Ylen keskustelusta:

Varför inte sträva till en strukturell förändring där man i enspråkig kommun läser kommunens språk obligatoriskt från första klass. Alla andra språk är frivilliga. I tvåspråkiga kommuner läser man majoritetsspråket från första klass och det andra inhemska från tredje klass, eller som nu blir i Raseborg att man läser bägge språken från första klass.
---
Vad tycker ni läsare om en språkundervisningsmodell som baserar sig på kommunens status som en eller tvåspråkig?
Enspråkigt finsk = finska obligatoriskt
Enspråkigt svensk = svenska obligatoriskt
Tvåspråkig finsk majoritet, finska och svenska obligatoriskt
Tvåspråkig svensk majoritet, svenska och finska obligatoriskt

http://svenska.yle.fi/artikel/2014/10/0 ... teras-igen

Siis ehdotuksena on, että
- suomenkielisessä kunnassa suomi on pakollinen
- ruotsinkielisessä kunnassa ruotsi on pakkollinen
- kaksikielisessä kunnassa, jossa suomi on enemmistö, suomi on pakollinen alemmilta luokilta ja ruotsi ylemmiltä
- kaksikielisessä kunnassa, jossa ruotsi on enemmistö, ruotsi on pakollinen alemmilta luokilta ja suomi ylemmiltä

Ehdotuksen toisessa osassa kaksikielisessä kunnassa enemmistökieli alkaisi ykköseltä ja toinen kielikolmoselta - tai sitten molemmat ykköseltä.

Tässä kovasti asetellaan Stubbin mallia koko väkirikkaan ja monikielisen etelärannikon kouluihin.

[Noustenmaa]

Se on merkillistä miten näinkin yksinkertaisesta asiasta saadaan veivattua vaikka minkälaisia himmeleitä.

Ei pitäisi olla mitään "pakkoruotsi aloitetaan ykköseltä jos jokin ehto täyttyy. Pakkoruotsi alkaa sitten myöhemmin jos ei täyty." , "pakkoruotsia luetaan siellä ja siellä koska asukkaista niin ja niin paljon...", .

Kielivapaus on hyvin simppeli saavuttaa.


Peruskoulussa tulee lukea kahta itselle vierasta kieltä jotka voi valita paletista: ruotsi, englanti, espanja, venäjä, ranska, saksa,....

Paletti voisi sitten vaihdella resurssien mukaan mutta siinä tulisi aina olla tarjolla englanti ja ruotsinkielisissä kouluissa myös suomi.

Ylemmillä asteilla yliopistossa ja ammattikorkeassa voisi sitten lukea myös muita kun tutkinnon edellyttämiä kieliä jos intoa riittää.
Sanomattakin selvää on että virkapakkoruotsi poistetaan kaikista tutkinnoista. Ruotsia tulisi pakolla lukea vain jos sen opiskelu on perusteltua tavoitteena olevan tutkinnon kannalta.
Jos vaikka haluaa valmistua ruotsinkielen opettajaksi niin ruotsin opiskelu olisi silloin pakollista. Toisaalta jos tavoite on biologi, kemisti, lääkäri, lakimies, jne niin pakkoruotsia ei sitten olisi. Jos haluaisi ja tarjolla olisi ruotsin kursseja niin toki niitä silloin voisi suorittaa. Sehän se on vapaan kielivalinnan tavoitekin.

[JV Lehtonen]

Utopistinen ehdotus

http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julk ... _Vuori.pdf

[NRR]

Kaikissa ruotsinkielisten ehdottamissa "malleissa" kyse on pakon vahvistamisesta:
- näissä aluemalleissa ns. Svenskfinlandin ja reuna-alueiden kohdalla pakkoruotsi alkaisi vain varhemmin, koska ruotsinkielisetkin ovat halunneet lukea suomea varhemmmin - ikään kuin asiat olisivat verrannollisia - ja vastineeksi Pohjois-Karjala ja osa Keski-Suomea jäisi ilman pakkoa
- Stubbin mallissa pakkoruotsi alkaisi jopa ekalta englannin rinnalla, mutta sen voisi jättää yläkouluun mennessä kesken - ajatuksena, että monen vuoden jälkeen jo opitun kielen hylkäisivät vain ne muutenkin surkeimmat
- "pelastakaa akateeminen Suomi ruotsille" -mallissa peruskoulussa voisi ruotsi olla vaihtoehto jollekin vaativammalle kielelle (venäjä, saksa) mutta lukiossa olisi jokaisen luettava ruotsia ja sitten myös kirjoitettava ruotsi, jotta virkamiesruotsi voi jatkaa ja lukiolaisethan ovat "teoreettisia" mikä mielletään synonyymiksi kielilahjakkuudelle
- folktingetin malleissa ruotsi alkaa varhemmin ja lukioruotsia lisätään ja yo-kokeisiin tulee kolme pakollista kielikoetta (äi, A1 ja A2/B1), jolloin useimmat kuitenkin joutuvat kirjoittamaan ruotsin, vaikkei tätä tarvitse erikseen edes sanoa
- sitten on tämä "pakko valita ruotsi tai venäjä ja myös kirjoittaa valinta", ikään kuin tässä oleellisesti vapautettaisiin mitään
- koko pakkaa sekoittaa "lisää kieliä" -huuto, jolloin "kielet ovat tärkeintä" ja "muusta voi tinkiä"...

Näille malleille on ominaista se, ettei suomenkielisen tai maahanmuuttajataustaisen tai monikielisen kodin lasten yksilöllisiä tarpeita tarvitse kuunnella - kunhan pakkoruotsi tavalla tai toisella pysyy ja lujittuu.

Osa suomenkielisistä, jotka ensi kertaa tulevat keskusteluun, alkavat pohtia "kompromissia": mitä tarjota vastineeksi pienistä vapautuksista.

Jotkut ovat niin kärsineet peruskouluruotsista, että ovat valmiit myymään jopa yo-kokeiden valinnaisuuden ja palaamaan siellä pakkoruotsiin saadakseen hiukan vapautta alemmille tasoille, maahanmuuttajille ja erityisoppilaille, jotka olisivat olleet oikeutettuja vapautuksiin, joita taas ei ole saanut.

Nämä vasta asiaan heränneet eivät huomaa kysyä, kenelle he oikeastaan tarjoavat kompromissiaan ja mikä on tuon tahon todellinen syy ylläpitää pakkoruotsia - ja miten pakon vahvistaminen toisaalla tekee entistä vaikeammaksi sen purkamisen ja tuo enemmän ongelmia uusille ryhmille. Mikä on meillä se ryhmä, joka on pakkoruotsin takana, mitä he oikeasti haluavat? Mitä pakkoruotsilla tuotetaan - kielitaitoa ja menestystä se ei ole.

Kieltenopetusta on päästävä jo kehittämään meillä kuten muuallakin oppilaiden omista tarpeista käsin, osana heidän kokonaiskoulutustaa. Kieltenopetusta ei voi suunnitella siten, että siinä on ratkaistava ruotsinkieliset palvelut (kokeiltu on, ei hyvä) tai että siinä olisi hyviteltävä ruotsinkielisiä ajan tuomista muutoksista ruotsin asemassa.

[Jan-Erik Andelin]

koko pakkaa sekoittaa "lisää kieliä" -huuto, jolloin "kielet ovat tärkeintä"

Niin, alussahan tämä huuto olisi VKV-läisten oma slogaani, mutta se sekoitti pakkaa sen verran, että nyt sitä on kritisoitava ns. pakottajien argumenttina.

[NRR]

koko pakkaa sekoittaa "lisää kieliä" -huuto, jolloin "kielet ovat tärkeintä"

Niin, alussahan tämä huuto olisi VKV-läisten oma slogaani, mutta se sekoitti pakkaa sen verran, että nyt sitä on kritisoitava ns. pakottajien argumenttina.

Vapaan kielivalinnan toive on aina sisältänyt toiveen laajasta kielivarannosta - mutta toteutettuna eri yksilöiden erilaisina valintoina, ei kunkin yksilön pakkona lukea kolmea vierasta kieltä.

[NRR]

- koko pakkaa sekoittaa "lisää kieliä" -huuto, jolloin "kielet ovat tärkeintä" ja "muusta voi tinkiä"...

Lukion tulisi olla laajasti maailmankuvaa ja ajattelun taitoja kehittävä opinahjo.

Keskustellessa oppilaiden kanssa näkyy taas miten oleellisia kielet ovat jaettaessa inhimillistä osaamista "lukiosivistykseen" ja "ammattikoulusivistykseen". Kun ysin poikaoppilaalla on matikassa yksi ja fysiikassa kymppi mutta kielet seiskoja, hän tietää, ettei lukio ole häntä varten ja suunnistaa ammattikouluun. Kun tytöllä on matikka ja fysiikka nippanappa seiskoja mutta kielet kiitettäviä, niin hän suuntaa ilman muuta lukioon. Tietysti ns. hyvätuloisia ammatteja on niukemmin tarjolla amispohjalta tyttöjen suosimilla aloilla kuin poikien suosimilla aloilla, mutta myös lukion tunnettu kielivaltaisuus vaikuttaa. Kielet ovat avain lukiomenestykseen - matikka ja fysiikka eivät. Koska sukupuoliero on näin päin, tätä ei erityisemmin kyseenalaisteta.