Rostila: Pakkoruotsin kannattaminen on elitististä

[Jan-Erik Andelin]

Harva ruotii täällä missä ammateissa ja millä elämänurilla tarvitaan espanjaa. Mielenkiintoisempaa on miten asioiden ei pitäisi olla.

[Hansa]

Englannin pitäisi olla ainoa pakollinen vieras kieli kaikille. Sitä kaikki kuitenkin haluavat, koska siitä on eniten kaikille hyötyä. Se helpottaa opetusjärjesteluissä ja myös koulunvaihto-tilaneissa.

2. (ja 3., 4.) kieli vapaavalintainen. Lähiopetusta voi järjestää vain, jos riittävä opetusryhmä muodostuu (esim 10 oppilasta).

Kunnille ei pidäi sälyttää velvoitusta järjestää mitään tiettyä valinnaisen kielen opiskelua. Kunnilla ei kertakaikkiaan ole siihen varaa kun ne ovat jo ylivelkaantuneita.
Olen kuitenkin varma, että alueitten sisällä voidaan nähdä järkeväksi tarjota esim venäjän tai ruotsin opetusta. Se on ok.

Pitäisi kuitenkin sallia vapaus valita harvinaisia kieliä, koska netin kautta opiskelu on myös mahdollista. Sitä kautta voidaan tukea yksilöllisiä kielivalintoja ja monikielisten perheiden omia tarpeita, vahvistaa omaa harvinaista äidinkieltä.
Tälllaiset valinnat tarvitsevat täyden tuen koulun puolelta.

Ruotsin pakollisuus jäykistää ja rajoittaa kielenopetusta, siihen sidotaan kohtuuttomasti resursseja joita tarvitaan monien muiden kielten ja tärkeiden oppiaineiden opiskeluun.

[NRR]

Harva ruotii täällä missä ammateissa ja millä elämänurilla tarvitaan espanjaa. Mielenkiintoisempaa on miten asioiden ei pitäisi olla.

Miksi juuri täällä pitäisi ruotsia, missä espanjaa tarvitaan, kun tarkoitus on saada oppilaiden ja näiden perheiden tarpeet kuuluviin?

Meillä ei ole tähän asti juuri rakennettu kulttuurisiltoja espanjankielisille kulttuurialueille. Muutos tähän olisi tervetullut. Tietysti espanjankin (kuten ruotsin) voi opiskella vasta aikuisena - niin teki tuttuni, joka tekniikan opinnoissaan halusi erikoistua latinalaisen Amerikan kestävään kehitykseen. Mutta miksi espanja ei voisi olla tarjolla jo koululla - mitä tekemistä tällä on kielivapauden kanssa?

[NRR]

Helsingin yliopiston nykykielten laitokselta julkaistiin muutama vuosi sitten tilannekatsaus kieltenopiskelusta. Se sisältää mielenkiintoisia trendejä lukion kannalta:
- Englannin kielen taitoa pidetään nykyään itsestäänselvyytenä.
- Espanjan kieli on poikkeuksellisessa asemassa siinä, että sen opiskelijamäärät ovat viime vuosina olleet kasvussa, espanjaa puhuu äidinkielenään yli 300 miljoonaa ihmistä, kertoo iberoromaanisten kielten professori.
- Ranskan opiskelijamäärät ovat laskeneet, vaikka ranskan taito on esimerkiksi EU:ssa välttämätön, jos haluaa hoitaa tehtävänsä hyvin, muistuttaa ranskan kielen professori.
- Myös saksan suosio on laskussa, liike-elämän selvitysten mukaan saksa on kuitenkin se kieli, jota rekrytoijat toivovat hakijoiden osaavan, muistuttaa germaanisen filologian professori.
- Venäjää oli opiskellut noin seitsemän prosenttia lukion tänä vuonna päättäneistä, kehityksen suunta on sinänsä ilahduttava, mutta seitsemän prosenttia lukiosta valmistuneista ei riitä vastaamaan tarpeisiin, joita liike-elämän selvityksissä on toistuvasti tuotu esiin, sanoo venäjän kielen professori.

Täällä voimme vain todeta, ettei tilannetta voi parantaa muiden kielten osalta jatkamalla pakkoruotsia!

Tässä syy kielivarantomme kapeuteen Helsingin yliopiston ranskan kielen professorin mukaan:

"kurssivalikoima on lukiossa laajentunut, ja pakollinen ruotsi syö tilaa muilta kieliltä"!

[TK]

Kielitarjonnassa on suuntauduttava tulevaisuuteen. On kysyttävä, mitä kieliä tulevaisuudessa tarvitaan.
On ihan selvää, että ainakaan pakkoruotsia ei tulevaisuudessa tarvita, kun ruotsin käyttöarvo suomenkielisille on jo tällä hetkellä lähes nolla.

Elinkeinoelämän keskusliitto on tehnyt kartoituksia tulevaisuuden kielitarpeista:

http://www.simplesite.com/Tala/13312245?i=74775225

Elinkeinoelämän keskusliiton edustajan pitäisi ehdottomasti olla kuultavana sivistysvaliokunnan kuulemistilaisuudessa.