Mistä malli Suomen kielipolitiikalle?
Re: Mistä malli Suomen kielipolitiikalle?
"Kuten tämän ketjun syntykirjoituksessani perustelin, eurooppalaisessa kielipolitiikassa tasavertaisuus on vahvasti läsnä: jopa suomenruotsia paljon pienemmillä valtakunnallisilla kieliosuuksilla (baski 2 %, belgiansaksa 1 %, retoromaani alle 1 %) on suurta alueellista kieliautonomiaa."
On mahdoton hyväksyä sitä, että Suomessa suomenkieliset joutuvat opiskelemaan pakollista ruotsia, kun Ahvenanmaalla ja Ruotsissa ei vastaavilla perusteilla ole pakollista suomen opiskeluvaatimusta koko väestölle!
Se on raskas loukkaus suomenkielisyyttä kohtaan, se alistaa suomenkieliset vähempiarvoiseksi väestöksi, se polkee suomenkielisten oikeutta oman kielemme ja kultturimme vahvistamiseen, kun meiltä viedään resursseja naapurimaan isomman kielen aseman "turvaamiseen"
Siksi en alkuukaan ymmärrä vaatimustasi: "Oikeudenmukaisuutta ja tasavertaisuutta ei voi ohittaa!"
Enkä ymmärrä tätä: "Vaikutat nyt käsittämättömän ahneelta ja itsekeskeiseltä, kun haluat pakottaa koko maan toimimaan yksinomaan sinun kielelläsi, täysin riippumatta alueiden todellisesta kielitilanteesta. Ymmärrät varmaan, että näiden viestiesi perusteella täytät kaikki kriteerit siihen, että sinua voidaan kutsua kielifasistiksi ja kielirasistiksi?"
Noilla lauseilla sinä pilkkaat suomenkielistä väestöä, jotka satoja vuosia joutui kestämään sitä kun ruotsinkielinen eliitti kaikin voimin yritti tukahduttaa suomen kielen nousemista tässä maassa, kun suomenkielisiä kouluja ja yliopistoja suostuttuiin perustamaan vasta taistelun jälkeen jne jne
Miksi sinä Jaska et kysy Ahvenanmaalta tai Ruotsilta, miksi he eivät "voi hyväksyä alueellista mallia, jos se ei mitenkään heikennä - ruotsinkielisten tilannetta-?
Kysy heiltä, miksi he haluavat "kyykyttää vähemmistöjä ja pakottaa heidät toimimaan- ruotsiksi? Miten he voivat olla niin ahdasmielisiä ja rasistisia veljeskansaansa, suomenkielisiä kohtaan, että eivät suostu muuttamaan maatansa virallisesti kaksikieliseksi?
On mahdoton hyväksyä sitä, että Suomessa suomenkieliset joutuvat opiskelemaan pakollista ruotsia, kun Ahvenanmaalla ja Ruotsissa ei vastaavilla perusteilla ole pakollista suomen opiskeluvaatimusta koko väestölle!
Se on raskas loukkaus suomenkielisyyttä kohtaan, se alistaa suomenkieliset vähempiarvoiseksi väestöksi, se polkee suomenkielisten oikeutta oman kielemme ja kultturimme vahvistamiseen, kun meiltä viedään resursseja naapurimaan isomman kielen aseman "turvaamiseen"
Siksi en alkuukaan ymmärrä vaatimustasi: "Oikeudenmukaisuutta ja tasavertaisuutta ei voi ohittaa!"
Enkä ymmärrä tätä: "Vaikutat nyt käsittämättömän ahneelta ja itsekeskeiseltä, kun haluat pakottaa koko maan toimimaan yksinomaan sinun kielelläsi, täysin riippumatta alueiden todellisesta kielitilanteesta. Ymmärrät varmaan, että näiden viestiesi perusteella täytät kaikki kriteerit siihen, että sinua voidaan kutsua kielifasistiksi ja kielirasistiksi?"
Noilla lauseilla sinä pilkkaat suomenkielistä väestöä, jotka satoja vuosia joutui kestämään sitä kun ruotsinkielinen eliitti kaikin voimin yritti tukahduttaa suomen kielen nousemista tässä maassa, kun suomenkielisiä kouluja ja yliopistoja suostuttuiin perustamaan vasta taistelun jälkeen jne jne
Miksi sinä Jaska et kysy Ahvenanmaalta tai Ruotsilta, miksi he eivät "voi hyväksyä alueellista mallia, jos se ei mitenkään heikennä - ruotsinkielisten tilannetta-?
Kysy heiltä, miksi he haluavat "kyykyttää vähemmistöjä ja pakottaa heidät toimimaan- ruotsiksi? Miten he voivat olla niin ahdasmielisiä ja rasistisia veljeskansaansa, suomenkielisiä kohtaan, että eivät suostu muuttamaan maatansa virallisesti kaksikieliseksi?
-
- Viestit: 1108
- Liittynyt: 02.04.2011 19:32
Re: Mistä malli Suomen kielipolitiikalle?
Puhut historiallisesta svenskfinlandista määrittelemättä alueita. Jos ymmärsin oikein, olet puhunut paljon juuri Raaseporin alueesta.
Alue ei ole historiallisesti ruotsinkielinen - päin vastoin.
Minusta on mukava katsella myös sitä "ruotsinkielistä" Pohjanmaata, joka oikeastaan on noussut vedestä vain muutamia satoja vuosia sitten.
Niin silloin, esim. 1700-luvulla Ruotsin kuninkaan käskystä, Suomi tuli tyhjentää asukkaistaan ja jättää Venäläisille. Käsky tuli tietenkin ruotsinkielisille Turkuun ja Porvooseen. Mökin mummot jäivät paikalleen.
Milloin tuo historiallinen svenskfinland on alkanut? Suomen ollessa Venäjän suuriruhtinaskunta?
Alue ei ole historiallisesti ruotsinkielinen - päin vastoin.
Minusta on mukava katsella myös sitä "ruotsinkielistä" Pohjanmaata, joka oikeastaan on noussut vedestä vain muutamia satoja vuosia sitten.
Niin silloin, esim. 1700-luvulla Ruotsin kuninkaan käskystä, Suomi tuli tyhjentää asukkaistaan ja jättää Venäläisille. Käsky tuli tietenkin ruotsinkielisille Turkuun ja Porvooseen. Mökin mummot jäivät paikalleen.
Milloin tuo historiallinen svenskfinland on alkanut? Suomen ollessa Venäjän suuriruhtinaskunta?
Re: Mistä malli Suomen kielipolitiikalle?
Etkö ole seurannut keskustelua? Pakkoruotsistahan tässä juuri yritetään eroon.Hansa kirjoitti: On mahdoton hyväksyä sitä, että Suomessa suomenkieliset joutuvat opiskelemaan pakollista ruotsia, kun Ahvenanmaalla ja Ruotsissa ei vastaavilla perusteilla ole pakollista suomen opiskeluvaatimusta koko väestölle!
Mikset ymmärrä? Etkö tiedä, mitä nuo sanat merkitsevät, vai?Hansa kirjoitti:Siksi en alkuukaan ymmärrä vaatimustasi: "Oikeudenmukaisuutta ja tasavertaisuutta ei voi ohittaa!"
Miten niin muka pilkkaan suomenkielistä väestöä?Hansa kirjoitti: Enkä ymmärrä tätä: "Vaikutat nyt käsittämättömän ahneelta ja itsekeskeiseltä, kun haluat pakottaa koko maan toimimaan yksinomaan sinun kielelläsi, täysin riippumatta alueiden todellisesta kielitilanteesta. Ymmärrät varmaan, että näiden viestiesi perusteella täytät kaikki kriteerit siihen, että sinua voidaan kutsua kielifasistiksi ja kielirasistiksi?"
Noilla lauseilla sinä pilkkaat suomenkielistä väestöä, jotka satoja vuosia joutui kestämään sitä kun ruotsinkielinen eliitti kaikin voimin yritti tukahduttaa suomen kielen nousemista tässä maassa, kun suomenkielisiä kouluja ja yliopistoja suostuttuiin perustamaan vasta taistelun jälkeen jne jne
Tarkoitatko, että on hyväksyttyä olla kielirasisti ja -fasisti, jos oma kieli on ensin ollut syrjitty?
Tarkoitatko siis, että jos joku raiskaa ja tappaa sinun tyttäresi, on hyväksyttävää, että sinä kostoksi raiskaat ja tapat hänen tyttärensä?
Sinä näytät kannattavan Hammurabin lakia. Vai mitähän ihmettä oikein yrität sanoa?
Kuten sinun pitäisi tietää, Ruotsissa ja Ahvenanmaalla ei ole alueita, joissa enemmistö olisi suomenkielinen. Suomessa sen sijaan on alueita, joilla enemmistö on ruotsinkielinen.Hansa kirjoitti: Miksi sinä Jaska et kysy Ahvenanmaalta tai Ruotsilta, miksi he eivät "voi hyväksyä alueellista mallia, jos se ei mitenkään heikennä - ruotsinkielisten tilannetta-?
Kysy heiltä, miksi he haluavat "kyykyttää vähemmistöjä ja pakottaa heidät toimimaan- ruotsiksi? Miten he voivat olla niin ahdasmielisiä ja rasistisia veljeskansaansa, suomenkielisiä kohtaan, että eivät suostu muuttamaan maatansa virallisesti kaksikieliseksi?
Ymmärrät kai, etteivät tilanteet siksi ole vertailukelpoisia? Suomen tilanteelle lähin vastine ei ole Ruotsi, kuten blogikirjoituksestani näet.
Re: Mistä malli Suomen kielipolitiikalle?
Kyllä alue on todellakin historiallisesti ruotsinkielinen! Vai kuvitteletko, että ruotsinkieliset ovat vasta äsken sinne muuttaneet? Metsään menee.Hannu Jussi kirjoitti:Puhut historiallisesta svenskfinlandista määrittelemättä alueita. Jos ymmärsin oikein, olet puhunut paljon juuri Raaseporin alueesta.
Alue ei ole historiallisesti ruotsinkielinen - päin vastoin.
Pohjanmaa on kasvanut meren kustannuksella, ei suinkaan noussut vasta merestä. Sinulla taisi olla jossain ketjussa täällä väärin ymmärretty luku: puhuit maankohoamisesta kymmeninä metreinä, vaikka ilmeisesti oli kyse rannansiirtymisestä. Eli se menee niin, että kun maa kohoaa sadassa vuodessa metrin, niin ranta siirtyy kymmeniä metrejä kauemmas. Ruotsalaisten tulon jälkeen maa on kohonnut Pohjanmaalla korkeintaan seitsemisen metriä.Hannu Jussi kirjoitti: Minusta on mukava katsella myös sitä "ruotsinkielistä" Pohjanmaata, joka oikeastaan on noussut vedestä vain muutamia satoja vuosia sitten.
Sen juuret ovat 1100- ja 1200-lukujen ruotsalaismuutossa. Aluksi heidän keskuudessaan eli suomenkielisiäkin, mutta nämä ruotsalaistuivat sukupolvien saatossa enemmistöpaineessa. Ja tällä hetkellä kielenvaihtoa tapahtuu toiseen suuntaan.Hannu Jussi kirjoitti: Niin silloin, esim. 1700-luvulla Ruotsin kuninkaan käskystä, Suomi tuli tyhjentää asukkaistaan ja jättää Venäläisille. Käsky tuli tietenkin ruotsinkielisille Turkuun ja Porvooseen. Mökin mummot jäivät paikalleen.
Milloin tuo historiallinen svenskfinland on alkanut? Suomen ollessa Venäjän suuriruhtinaskunta?
Silti geneettisesti ruotsinkieliset pohjalaiset sijoittuvat ruotsalaisten ja länsisuomalaisten väliin. He ovat siis sekoittuneet suomenkielisten kanssa, mutteivät ole pelkästään kieltään vaihtaneita entisiä suomenkielisiä.
-
- Viestit: 1108
- Liittynyt: 02.04.2011 19:32
Re: Mistä malli Suomen kielipolitiikalle?
Jaska
Mikä on ruotsalainen?
Tarkoitatko, että Pohjanmaan asukkaat ovat sukua esim. Gävlen asukkaiden kanssa, vai mahdollisesti Skoonessa asuvien kanssa.
Sehän me tiedetään, että Ruotsissa asuu historiallisesti suomalaisia.
Mikä on ruotsalainen?
Tarkoitatko, että Pohjanmaan asukkaat ovat sukua esim. Gävlen asukkaiden kanssa, vai mahdollisesti Skoonessa asuvien kanssa.
Sehän me tiedetään, että Ruotsissa asuu historiallisesti suomalaisia.
Re: Mistä malli Suomen kielipolitiikalle?
"Miten niin muka pilkkaan suomenkielistä väestöä?
Tarkoitatko, että on hyväksyttyä olla kielirasisti ja -fasisti, jos oma kieli on ensin ollut syrjitty?"
Vaadin että suomenkielinen väestö saa olla rauhassa, eikä sitä enää pakoteta ja raiskata ruotsinkieliseksi eikä edes suomi-ruotsi -kaksikieliseksi.
"Kuten sinun pitäisi tietää, Ruotsissa ja Ahvenanmaalla ei ole alueita, joissa enemmistö olisi suomenkielinen. Suomessa sen sijaan on alueita, joilla enemmistö on ruotsinkielinen.. "
Tuo pienten alueiden nimeäminen ruotsinkielisiksi on joutavaa sairvartelua, kun on kyse 95% suomenkielisestä maasta.
Se on väärin, koska nuo suomenkieliset kuitenkin ensisijaisesti asuvat suomenkielisessä maassa. Meillä ei ole varaa jakaa ylimääräisiä resursseja siihen että heille opetetaan pakollisesti lisäkursseja naapurimaan kieltä, joka ei ole edes mitenkään uhanalainen kieli. Eivätkä he täysimääräisesti voi opiskella niitä taitoja, joilla tämän maan talous saataisiin kilpailukykyiseksi. Verovarat menevät täysin vääriin kohteisiin, kun ne uhrataan vain naapurimaan kielen vahvistamiseen Suomessa, eikä tarpeellisten substanssiaineiden opiskeluun, jotta tähän maahan saataisiin uutta korkeaa osaamista, innovaatioita, uusia yrityksiä ja korkean teknologian tuotteita.
Ruotsinkielisillä on tietysti täysi oikeus puhua kieltään, käydä koulunsa ruotsiksi jne mutta mikään laki ei voi antaa heille oikeutta pakottaa suomenkielisiä opettelemaan heidän kielensä, jotta he voivat vaatia meiltä palvelua heidän kielellään. Sellainen laki ja oikeus on apartheidia.
Tarkoitatko, että on hyväksyttyä olla kielirasisti ja -fasisti, jos oma kieli on ensin ollut syrjitty?"
Vaadin että suomenkielinen väestö saa olla rauhassa, eikä sitä enää pakoteta ja raiskata ruotsinkieliseksi eikä edes suomi-ruotsi -kaksikieliseksi.
"Kuten sinun pitäisi tietää, Ruotsissa ja Ahvenanmaalla ei ole alueita, joissa enemmistö olisi suomenkielinen. Suomessa sen sijaan on alueita, joilla enemmistö on ruotsinkielinen.. "
Tuo pienten alueiden nimeäminen ruotsinkielisiksi on joutavaa sairvartelua, kun on kyse 95% suomenkielisestä maasta.
Se on väärin, koska nuo suomenkieliset kuitenkin ensisijaisesti asuvat suomenkielisessä maassa. Meillä ei ole varaa jakaa ylimääräisiä resursseja siihen että heille opetetaan pakollisesti lisäkursseja naapurimaan kieltä, joka ei ole edes mitenkään uhanalainen kieli. Eivätkä he täysimääräisesti voi opiskella niitä taitoja, joilla tämän maan talous saataisiin kilpailukykyiseksi. Verovarat menevät täysin vääriin kohteisiin, kun ne uhrataan vain naapurimaan kielen vahvistamiseen Suomessa, eikä tarpeellisten substanssiaineiden opiskeluun, jotta tähän maahan saataisiin uutta korkeaa osaamista, innovaatioita, uusia yrityksiä ja korkean teknologian tuotteita.
Ruotsinkielisillä on tietysti täysi oikeus puhua kieltään, käydä koulunsa ruotsiksi jne mutta mikään laki ei voi antaa heille oikeutta pakottaa suomenkielisiä opettelemaan heidän kielensä, jotta he voivat vaatia meiltä palvelua heidän kielellään. Sellainen laki ja oikeus on apartheidia.
Re: Mistä malli Suomen kielipolitiikalle?
Katso täältä Figure 2B:Hannu Jussi kirjoitti:Jaska
Mikä on ruotsalainen?
Tarkoitatko, että Pohjanmaan asukkaat ovat sukua esim. Gävlen asukkaiden kanssa, vai mahdollisesti Skoonessa asuvien kanssa.
http://www.plosone.org/article/fetchObj ... tation=PDF
Sinulla on omituisen vaihteleva määritelmä "historiallinen"-sanalle, jos Raaseporissa ei ole historiallisesti ruotsinkielisiä mutta Ruotsissa on historiallisesti suomalaisia!Hannu Jussi kirjoitti:Sehän me tiedetään, että Ruotsissa asuu historiallisesti suomalaisia.
Meänkielisten esivanhemmista: vuoden 1000 jKr. tienoilla länsisuomalaisia asettui Perämeren rannoille, ja seuraavien vuosisatojen aikana myös muinaiskarjalaisia; näiden sekoittuessa syntyi peräpohjalaismurteisto. Ruotsalaisia ehti pohjoiseen 1300-luvulla.
Muualla Ruotsissa suomalaisia on ollut keskiajalta alkaen, mutta he eivät ole muodostaneet pysyvää alueellista kieliyhteisöä, vaan nykyiset ruotsinsuomalaiset ovat viimeisten kolmen sukupolven aikana sinne muuttaneita. 1500-luvun metsäsuomalaisia ei enää ole, he ovat jo sulautuneet ruotsalaisiin.
Suomeen ruotsalaisasutus saapui 1100- ja 1200-luvuilta alkaen.
Siinä sinulle historiallinen katsaus.
Re: Mistä malli Suomen kielipolitiikalle?
Niinhän me muutkin vaadimme.Hansa kirjoitti: Vaadin että suomenkielinen väestö saa olla rauhassa, eikä sitä enää pakoteta ja raiskata ruotsinkieliseksi eikä edes suomi-ruotsi -kaksikieliseksi.
Ei se ole saivartelua. Ei ole mitään merkitystä sillä, mikä on maan enemmistökieli: jos haluat saada kaikkia palveluja Korsnäsissä, sinun pitää osata ruotsia. Miksi enemmistöllä olisi oikeus jyrätä vähemmistöt? Ei Suomi ole yksin suomenkielisten maa.Hansa kirjoitti: Tuo pienten alueiden nimeäminen ruotsinkielisiksi on joutavaa sairvartelua, kun on kyse 95% suomenkielisestä maasta.
Et ilmeisesti ole lukenut kirjoitustani etkä tätä ketjua? Mitenkään muuten en voi ymmärtää sitä, että meuhkaat minulle pakkoruotsista ikään kuin kannattaisin sitä. Joten toistan:Hansa kirjoitti: Se on väärin, koska nuo suomenkieliset kuitenkin ensisijaisesti asuvat suomenkielisessä maassa. Meillä ei ole varaa jakaa ylimääräisiä resursseja siihen että heille opetetaan pakollisesti lisäkursseja naapurimaan kieltä, joka ei ole edes mitenkään uhanalainen kieli.
Kuntien ja siten myös Svenskfinlandin kaksikielisyys tarkoittaa viranomaisia ja muita palveluja. Se tarkoittaisi, että alueella voisi ja saisi elää suomeksi TAI ruotsiksi, ketään ei velvoitettaisi elämään suomeksi JA ruotsiksi. Eli edes yhteiskunnallista pakkokieltä ei olisi suomen- eikä ruotsinkielisillä.
1. Ruotsi on tässä maassa puhuttava kieli, ei pelkästään naapurimaan kieli.Hansa kirjoitti: Eivätkä he täysimääräisesti voi opiskella niitä taitoja, joilla tämän maan talous saataisiin kilpailukykyiseksi. Verovarat menevät täysin vääriin kohteisiin, kun ne uhrataan vain naapurimaan kielen vahvistamiseen Suomessa, eikä tarpeellisten substanssiaineiden opiskeluun, jotta tähän maahan saataisiin uutta korkeaa osaamista, innovaatioita, uusia yrityksiä ja korkean teknologian tuotteita.
2. Haluatko pakottaa kaikki opiskelemaan laajaa matematiikka ja laajaa fysiikkaa, että osaamisemme paranisi? Haluatko pakottaa kaikki opiskelemaan taloustiedettä? Vai mitähän oikein ajat tässä takaa?
Sitähän tässä yritetään muuttaa.Hansa kirjoitti: Ruotsinkielisillä on tietysti täysi oikeus puhua kieltään, käydä koulunsa ruotsiksi jne mutta mikään laki ei voi antaa heille oikeutta pakottaa suomenkielisiä opettelemaan heidän kielensä, jotta he voivat vaatia meiltä palvelua heidän kielellään. Sellainen laki ja oikeus on apartheidia.
Re: Mistä malli Suomen kielipolitiikalle?
Jaska :
"1. Ruotsi on tässä maassa puhuttava kieli, ei pelkästään naapurimaan kieli.
2. Haluatko pakottaa kaikki opiskelemaan laajaa matematiikka ja laajaa fysiikkaa, että osaamisemme paranisi? Haluatko pakottaa kaikki opiskelemaan taloustiedettä? Vai mitähän oikein ajat tässä takaa?"
1 Ruotsi on yksi Suomen vähemmistökielistä. Meillä ei ole mitään erityistä velvollisuutta tukea ruotsia enemmän kuin esim saamea, itse asiassa saame tarvitsee tukea koska se on uhanalainen kieli, ruotsi ei ole. Historialliset syyt eivät voi meitä velvoittaa yhtään enempää kuin ne velvoittavat Ruotsia suomen kielen tukemiseen.
2. Tietenkään en halua pakottaa ketään opiskelemaan lisäkursseja esim matematiikkaa, fysiikkaa, biologiaa, taito- ja taideaineita tms. Mutta noiden aineiden opiskelua pitäisi voimakkaasti tukea, houkutella mahdollisimman monia niitä opiskelemaan. Kaikki mahdolliset keinot pitäisi ottaa käyttöön, jotta noiden aineiden osaaminen kasvaisi. Niiden merkitys on ylivoimainen verrattuna ruotsin opiskeluun. Silti ruotsiin uhrataan lukiossa vähintään viisi kurssia, mutta noiden aineiden opiskelu voi jäädä minimaaliseksi. Se on suuri vahinko. Ruotsin tilalle pitäisi ainakin sallia jonkun ison maailmankielen opiskelu.
"1. Ruotsi on tässä maassa puhuttava kieli, ei pelkästään naapurimaan kieli.
2. Haluatko pakottaa kaikki opiskelemaan laajaa matematiikka ja laajaa fysiikkaa, että osaamisemme paranisi? Haluatko pakottaa kaikki opiskelemaan taloustiedettä? Vai mitähän oikein ajat tässä takaa?"
1 Ruotsi on yksi Suomen vähemmistökielistä. Meillä ei ole mitään erityistä velvollisuutta tukea ruotsia enemmän kuin esim saamea, itse asiassa saame tarvitsee tukea koska se on uhanalainen kieli, ruotsi ei ole. Historialliset syyt eivät voi meitä velvoittaa yhtään enempää kuin ne velvoittavat Ruotsia suomen kielen tukemiseen.
2. Tietenkään en halua pakottaa ketään opiskelemaan lisäkursseja esim matematiikkaa, fysiikkaa, biologiaa, taito- ja taideaineita tms. Mutta noiden aineiden opiskelua pitäisi voimakkaasti tukea, houkutella mahdollisimman monia niitä opiskelemaan. Kaikki mahdolliset keinot pitäisi ottaa käyttöön, jotta noiden aineiden osaaminen kasvaisi. Niiden merkitys on ylivoimainen verrattuna ruotsin opiskeluun. Silti ruotsiin uhrataan lukiossa vähintään viisi kurssia, mutta noiden aineiden opiskelu voi jäädä minimaaliseksi. Se on suuri vahinko. Ruotsin tilalle pitäisi ainakin sallia jonkun ison maailmankielen opiskelu.
Re: Mistä malli Suomen kielipolitiikalle?
Ihan totta, ymmärrän nyt ihan kaikkia
Nyt voitte vaihteeksi kritisoida minun näkemyksiäni, niin päästään eteenpäin:
Ruotsin ja Suomen yhteisen historian aikana on molempien maiden nykyisten rajojen sisällä elänyt merkittävä määrä toisen maan pääkieltä puhuvia ja saamelaisia. Kummassakaan maassa saamelaisten tilanne ei ole käsittääkseni ollut kehuttava.
Koska suomalaiset saivat historijoitsijan mukaan ruotsalaisista mukavamman herrakansan kuin mitä balttiansaksalaiset tai venäläiset olisivat olleet, voivat suomalaiset olla tyytyväisiä. Vaihtoehtoja suurempaan yksikköön sulautumiselle ristiretkiajalla ei ollut.
Toisaalta suomen kielen asema ei ollut erityisen hyvä maiden yhteisen historian aikana, kun taas ruotsin asema oli maan rahvaan pääkielenä vahvempi ja vahvistui erityisesti 1700-luvulla, jolloin jo esiintyi selkeää ruotsalaistamista, mikä sitten jatkui suomen(meän)kielisillä alueilla Itämaan/Suomen siirryttyä Venäjän alaisuuteen.
Toisaalta ruotsin kieli jatkoi Suomessa eliitin kielenä samaan aikaan kun Ruotsissa rahvaan suomea kitkettiin. On hyvä, ettei suomenruotsille käynyt samoin kuin ruotsin(meän)suomelle, ja että täällä ruotsinkielisestä rahvaastakin on edelleen jotain jäljellä maanviljelyksen ja kalastuksen piirissä. Kyllä, Suomessa tulee nyt pitää huolta myös ruotsinkielisistä ja toimia tämän ajan oikeusperiaatteiden mukaan.
Ihan vaiti ei kuitenkaan tarvitse olla siitä, miten kävi erilaisten suomen(meän)kielisten ryhmien Ruotsissa. Kyse on varmaan tavanomaisesta kehityskulusta tuon ajan Euroopassa, mutta silti.
Ruotsi ehti siis assimiloida vähemmistökielisensä, ja kun sodan köyhdyttämä Suomi ei pystynytkään tarjoamaan omilleen elinmahdollisuuksia viitisenkymmentä vuotta sitten, siirtyivät monet sodan säästämään ja työvoimaa kaipaavaan entiseen emämaahan, eikä heillä enää ollut oikeutta olla kansallinen vähemmistö, he olivat muinaisen kansallisen vähemmistön jälkeläisistä muodostunut siirtolaisjoukko.
Alueen laajempi yhteisö, Nordeniksi kutsuttu, oli selkeästi skandikielten aluetta eikä suomalaisilla näyttänyt olevan oikeutta pitää suomen kieltä edes pohjoismaisena kielenä (nordiska språk) - sana varattiin fornnordiskan perillisille. Suomen tai saamien asema Nordenissa ei oikeastaan kuvasta sitä, että ne ovat alueen vanhoja kieliä fornnordiskan perillisten rinnalla.
Kiviä ei kuitenkaan kukaan pääse heittelemään, koska saamea on taas kitketty sekä Ruotsissa että Suomessa. Tätä taustaa vasten ajankohtainen kysymys on, mitä pitäisi tehdä saamenkielisten hyväksi tässä ja nyt.
Ja sitten näihin malleihin. Suomen tilanne ON uniikki. Maan pääkieli (n. 90%) suomi on pieni kieli, eri kieliryhmää kuin useimmat Euroopan kielet. Emme pärjää omalla kielellämme tai sen lähikielillä maailmalla. Ruotsi taas on paitsi vähemmistökieli myös entisen eliitin kieli ja naapurimaan kieli ja Norden-kieli, jolla on hyvät eväät säilyä Nordenin kainalossa.
On todella hyvä, välttämätöntäkin, että käydään läpi eurooppalaisia vähemmistökieliä ja niiden asemaa ja käytänteitä niiden puhujien oikeuksien varmistamiseksi - ne antavat perspektiiviä sille, miten kielet elävät rinnan ja miten kieliä säilytetään. Kovin suoria rinnastuksia ei vain voi tehdä.

Ruotsin ja Suomen yhteisen historian aikana on molempien maiden nykyisten rajojen sisällä elänyt merkittävä määrä toisen maan pääkieltä puhuvia ja saamelaisia. Kummassakaan maassa saamelaisten tilanne ei ole käsittääkseni ollut kehuttava.
Koska suomalaiset saivat historijoitsijan mukaan ruotsalaisista mukavamman herrakansan kuin mitä balttiansaksalaiset tai venäläiset olisivat olleet, voivat suomalaiset olla tyytyväisiä. Vaihtoehtoja suurempaan yksikköön sulautumiselle ristiretkiajalla ei ollut.
Toisaalta suomen kielen asema ei ollut erityisen hyvä maiden yhteisen historian aikana, kun taas ruotsin asema oli maan rahvaan pääkielenä vahvempi ja vahvistui erityisesti 1700-luvulla, jolloin jo esiintyi selkeää ruotsalaistamista, mikä sitten jatkui suomen(meän)kielisillä alueilla Itämaan/Suomen siirryttyä Venäjän alaisuuteen.
Toisaalta ruotsin kieli jatkoi Suomessa eliitin kielenä samaan aikaan kun Ruotsissa rahvaan suomea kitkettiin. On hyvä, ettei suomenruotsille käynyt samoin kuin ruotsin(meän)suomelle, ja että täällä ruotsinkielisestä rahvaastakin on edelleen jotain jäljellä maanviljelyksen ja kalastuksen piirissä. Kyllä, Suomessa tulee nyt pitää huolta myös ruotsinkielisistä ja toimia tämän ajan oikeusperiaatteiden mukaan.
Ihan vaiti ei kuitenkaan tarvitse olla siitä, miten kävi erilaisten suomen(meän)kielisten ryhmien Ruotsissa. Kyse on varmaan tavanomaisesta kehityskulusta tuon ajan Euroopassa, mutta silti.
Ruotsi ehti siis assimiloida vähemmistökielisensä, ja kun sodan köyhdyttämä Suomi ei pystynytkään tarjoamaan omilleen elinmahdollisuuksia viitisenkymmentä vuotta sitten, siirtyivät monet sodan säästämään ja työvoimaa kaipaavaan entiseen emämaahan, eikä heillä enää ollut oikeutta olla kansallinen vähemmistö, he olivat muinaisen kansallisen vähemmistön jälkeläisistä muodostunut siirtolaisjoukko.
Alueen laajempi yhteisö, Nordeniksi kutsuttu, oli selkeästi skandikielten aluetta eikä suomalaisilla näyttänyt olevan oikeutta pitää suomen kieltä edes pohjoismaisena kielenä (nordiska språk) - sana varattiin fornnordiskan perillisille. Suomen tai saamien asema Nordenissa ei oikeastaan kuvasta sitä, että ne ovat alueen vanhoja kieliä fornnordiskan perillisten rinnalla.
Kiviä ei kuitenkaan kukaan pääse heittelemään, koska saamea on taas kitketty sekä Ruotsissa että Suomessa. Tätä taustaa vasten ajankohtainen kysymys on, mitä pitäisi tehdä saamenkielisten hyväksi tässä ja nyt.
Ja sitten näihin malleihin. Suomen tilanne ON uniikki. Maan pääkieli (n. 90%) suomi on pieni kieli, eri kieliryhmää kuin useimmat Euroopan kielet. Emme pärjää omalla kielellämme tai sen lähikielillä maailmalla. Ruotsi taas on paitsi vähemmistökieli myös entisen eliitin kieli ja naapurimaan kieli ja Norden-kieli, jolla on hyvät eväät säilyä Nordenin kainalossa.
On todella hyvä, välttämätöntäkin, että käydään läpi eurooppalaisia vähemmistökieliä ja niiden asemaa ja käytänteitä niiden puhujien oikeuksien varmistamiseksi - ne antavat perspektiiviä sille, miten kielet elävät rinnan ja miten kieliä säilytetään. Kovin suoria rinnastuksia ei vain voi tehdä.
Re: Mistä malli Suomen kielipolitiikalle?
Totta on, että saamen asema tulisi turvata myös käytännössä, ei vain paperilla. Paperillahan saamen- ja ruotsinkielisillä on yhtäläiset oikeudet sekä keskenään että suomenkielisten kanssa:Hansa kirjoitti: 1 Ruotsi on yksi Suomen vähemmistökielistä. Meillä ei ole mitään erityistä velvollisuutta tukea ruotsia enemmän kuin esim saamea, itse asiassa saame tarvitsee tukea koska se on uhanalainen kieli, ruotsi ei ole.
- kaikilla näillä on oikeus asioida kunnallisissa viranomaisissa omalla alueellaan
- kaikilla näillä on oikeus asioida valtiollisissa viranomaisissa koko maassa
Alueellinen malli ei perustukaan historiaan vaan todelliseen nykytilanteeseen: Suomessa on ruotsinkielis-enemmistöisiä kuntia, Ruotsissa ei ole suomenkielis-enemmistöisiä kuntia. Siksi et voi olettaa, että Suomen ja Ruotsin kielipolitiikka olisi samanlaista!Hansa kirjoitti: Historialliset syyt eivät voi meitä velvoittaa yhtään enempää kuin ne velvoittavat Ruotsia suomen kielen tukemiseen.
Eurooppalaisessa kielipolitiikassa tasavertaisuus on lähtökohta, ja alueellisilla kielivähemmistöillä (alueellaan toki enemmistönäkin) on eri maissa suuri kieliautonomia.