Jaska kirjoitti:NRR kirjoitti:Hillevi Henanen kirjoitti:
Se täällä on moneen kertaan mainittu, että Suomessa on vaikea tulla toimeen ilman pääkielen osaamista --- Tai ehkä ruotsinkieliset vain valitsevat sen lapsilleen A1-kieleksi silkasta rakkaudesta suomen kieltä kohtaan.
Tästä ei pääse yli eikä ympäri, näin asia on. Maan pääkieli on ett måste missä tahansa maassa, jossa kielivähemmistön koko on n. 5% ja tästä joukosta valtaosa elää maan pääkielisen väestön joukossa ja haluaa olla osa valtavirran arkea. Vain pieni joukko suomenruotsalaisista ohittaa Finlandin ja joko haluaa keskittyä omaan kotikuntaan tai suuntautua suoraan Ruotsiin tai Eurooppaan - mutta tämäkin siis suotakoon.
Pidättekö ruotsinkielisiä jotenkin tyhminä tai oppimisrajoitteisina, vai miten selitätte sen, että huolimatta siitä, että 80 % ruotsinkielisistä aloittaa suomen jo A1-kielenä, heidän kielitaitonsa tässä koko maassa niin äärettömän tärkeässä ja joka kulman takana vastaan tulevassa kielessä on käytännössä yhtä heikko kuin keskimääräisen suomalaisen B1-ruotsin taito?
Siis kyllä, pidän oppimisrajoitteisuutta erityisesti kielten suhteen yleisenä ominaisuutena mutta en pidä sitä tyhmyytenä.
Toisaalta samoin kuin sanoin, että paikallisdemokratiaan on vaikea osallistua ilman kunnan pääkieltä, koko maan demokratiaan on vaikea osallistua ilman maan pääkieltä. Siksi meillä ei ole kuin yksi vain ruotsia puhuva kansanedustaja. Periaatteessa tietenkään maan taso ei ole oleellinen jokaisen yksilön kannalta.
Todelliset kielitaidot muuten ovat juuri niitä asioita, joista soisi olevan täsmällistä tietoa. Myös näistä kokemuksista "elän maassa ruotsiksi enkä tarvitse suomea mihinkään" - olisi ihan hyvä kuulla.
Esimerkiksi taloustutkimuksen jonkun vuoden takaisen gallupin mukaan suomenkielisistä vain 4% ilmoitti mielestään osaavansa hyvää ruotsia - en usko, että tätä voi verrata ruotsinkielisten kielitaitoon. Jopa umpiruotsinkielisiltä alueilta lähdetään paljon opiskelemaan suuriin kotimaisiin kaupunkeihin ja myös jäädään sinne. Maan pääkielen osaamisen merkitys vahvistuu näitä reittejä suunnitellessa ja kulkiessa. Ja sitten mutua: omissa opiskelukavereissa oli useampi ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta lähtenyt, yhdellä oli aluksi tosi heikko kielitaito mutta se karttui nopeasti tosin kohdattiin tekniikan opinnoissa, humanistit ehkä opiskelevat ÅAssa.
JEA kirjoittaa Jaskan blogissa arvion: "Eurobarometrin 2012 mukaan 56 % suomalaisista eivät koe osaavansa ruotsia niin paljon, että voisivat käydä arkista keskustelua tällä kielellä. Jonkun muun tutkimuksen (todennäköisesti joku Kjell Herbertsin barometreistä) 30 % suomenruotsalaisista sanoi osaavansa suomea niin huonosti, että se haittaa 'arkisten asioitten toimittamista ja yhteiskunnalliseen elämään osallistumista' vai miten se nyt sanantarkasti muotoiltiin."
Tuo 30% on mielestäni aika uskottava luku. Lisäksi n. 30% ihmisistä näyttää olevan kielellisesti niin paljon muita hitaampia (oppimisvaikeuksia?), että sen verran jättää ahvenanmaalla peruskoululaisista toisen vieraan kielen kesken ja lukee ysillä siis vain englantia ja sen verran ruotsalaislapsista ei lainkaan valitse toista vierasta kieltä vaan opiskelee lisää kotikieltä, koulukieltä tai englantia.
Jaska kirjoitti:Todellisuus näyttääkin olevan sellainen, ettei sitä suomea oikeasti kauheasti tarvitse käyttää ruotsinkielis-enemmistöisillä alueilla. Jospa pikkuhiljaa te ja muutkin keskustelijat yrittäisitte ottaa tämän asian jakeluun...
Eivät ruotsinkieliset mielestäni otakaan suomea A1-kieleksi siksi, että arki ruotsinkielisellä alueella sitä vaatisi, vaan siksi, että he haluavat taata lapsilleen osallisuuden valtakunnan tason arjesta ja demokratiasta. Tätä valintaa helpottaa se, että suomea kuulee kuitenkin paitsi maan mediassa usein myös sukulaisten kesken ja heti, kun lähdetään naapurikuntiin. Altistuminen suomelle on runsaampaa kuin suomenkielisten kohdalla altistuminen ruotsille. Tosin senkin voi välttää.
Tämän vuoksi ruotsinkielisillä on usein vaikeaa ymmärtää, mikseivät suomenkieliset lue riemulla A1-ruotsia, koska sehän avaa heidän logiikallaan Norden tason. Mutta suomalaiset eivät näe arkeaan Nordenissa samoin kuin ruotsinkieliset vaan tyytyvät elämään Nordenissa englanniksi ja pitävät omaa kieltään ihan hyvänä osana Nordenia.
Tällaisten näkökulmaerojen hyväksyminen ehkä auttaisi ymmärtämään puolin ja toisin.
ja kyllä, arjen taso on se oleellisin, jos puhutaan koulussa opiskeltavan kielen omaksumisesta. Ei tarvita vielä diagnoosia, jos arjesta irrallaan oleva kieli ei tartu.
Jaska kirjoitti:- Se, että suomi valitaan jo A1-kielenä eikä B1-kielenä, kertoo asenteista ja odotuksista suomen kieltä kohtaan.
- Se, ettei suomea silti opita kummoisellekaan tasolle, kertoo ettei suomea käytännössä sitten paljon tarvitse eikä käytetä, koska ruotsi (+englanti?) riittää.
Hyvin tärkeä ero...
Kyllä, tämä käytännön taso on aina tärkein. Ja kyllä, osa suomenruotsalaisista elää varsin kansainvälistä ja paikallisesti toimivaa elämää pelkästään ruotsillaan, näin:
"Miksi kouluissa opiskellaan suomea? Vain viisi miljoonaa ihmistä puhuu sitä. Minä puhun mielummin germaanista kieltä. Siitä on ollut minulle hyötyä. Olen työskennellyt koko Nordenissa ja nykyisen työpaikkani sain, koska puhuin ruotsia, ja ohitin haussa suomenkielisen, joka ei ruotsia osannut. Ehdotankin, että otetaan suomenopetus pois. Tarpeetonta. / Varför ha finska i skolorna? bara 5 miljoner människor talar det. Jag talar hellre ett germanskt språk. Vilket har varit till nytta för mig. Har jobbat i hela norden, på den plats jag nu jobbar så fick jag för att jag talade svenska och kom förbi en finne som inte kunde svenska. Så jag förslår att vi tar bort finska undervisningen. Onödig."
Ymmärrän ja hyväksyn asenteen. Silti näen, että ruotsinkielisten enemmistö pitää suomea tärkeänä ja haluaa, että lapsensa voivat liikkua paitsi kansainvälisesti ja paikallisesti myös valtakunnan tasolla ja suomenkielisillä alueilla, joita riittää. Eikä suomenruotsalaisten suomentaito ole todellakaan samalla tasolla kuin pakkoruotsinsa lukeneiden keskimäärinen ruotsintaito.
Mutta nyt ns. Jaskan mallin kannalta tämä ei ole oleellista - vai onko?
