Hesarissa:
Markkinointitempaus?
Mainostoimisto tilasi Suomelle uuden kansallisidentiteetin Ruotsista
http://www.hs.fi/kulttuuri/Mainostoimis ... 0838711609
Hanke on mainostoimiston oma, sitä ei siis ole heiltä tilattu: "Mainostoimisto Bob the Robot on tilannut Suomelle uuden visuaalisen kansallisidentiteetin. Yritys julkisti Finland Redesign -nimellä kulkevan hankkeensa tiistaina Ateneumissa. --- Kansallisidentiteettiä on pyydetty suunnittelemaan ruotsalaissuunnittelija ja -luennoitsija Henrik Nygren. Aiemmin Nygren on suunnitellut visuaalisia identiteettejä yrityksille ja kulttuuriorganisaatioille. Hankkeen tulos on määrä julkistaa joulukuun alussa. Aiemmin Bob Helsinkinä tunnettu mainostoimisto on markkinoinut itseään Korkeasaaren paviaanien pelastamisella ja toimistomummolla."
Miksi ruotsalainen, kysyi radion kultakuume:
http://ohjelmaopas.yle.fi/1-2338313
Siinä on kolme selkeetä näkökulmaa, aloitti mainostoimiston tyyppi ja jatkoi, että yksi on se, että yleensä kun identiteettiä suunnitellaan, sitä on hyvä katsoa vähän sivusta... Kaksi muuta jäivät nimeämättä, kun toimittaja tunki väliin, tai ehkä toinen tuli sitten, kun kysyttiin, miksi tällaista tarvitaan. Meiltä on kuulemma kaapattu kansalliset visuaaliset tunnisteet äärioikeiston käyttöön. Uusiin kansallisiin symboleihin voidaan rakentaa myös uudet tarinat. Mainostoimisto haluaa olla ideoijana ja kätilönä moniäänisen tarinan syntymiseksi. Identiteettiä siis suunnitellaan nimenomaan meille suomalaisille, ei Suomen myymiseksi ulkomaille. Tarvitaan jotain, millä osoittaa, että ollaan ylpeitä suomalaisuudesta.
Ohjelmassa muistutettiin, että Suomi täyttää sata vuotta 2017 ja käytiin kuulemassa, miten Stubb lanseerasi äskettäin juhlavuoden teeman:
- on valittu yksi sana "yhdessä"
- mikä on meidän historia, nykypäivä ja tulevaisuus
- sen vuoden pitää olla hauska´, "roligt i Finland" on yksi teemoista, "fun in Finland" (Stubb käyttää näköjään ruotsia ja englantia sujuvasti suomen seassa)
- ei missään nimessä nationalistinen
- haluaisin, että vuonna 2017 ollaan maailman paras maa syntyä, elää ja kuolla --- maa, josta voi olla ylpeä
Keskustelijat arvelivat, ettei Suomi enää mahdu yhden "me" sanan alle, kulttuurit eriytyvät myös maan sisällä. Esille nousi ehdotus, että tehtäisiin avoin kilpailu, jossa jokainen voisi kirjoittaa maan yhteisen tarinan omalla tavallaan ja niistä valitaan sitten parhaat, tehdään moniääninen kansallinen tarina, antologia mahdollisista yhteisyyksistä.
Muuten ohjelmassa oli mielenkiintoista kritiikkiä koko maabrändiajatukselle, varsinkin taiteilija Merja Puustinen puhui aika kovia sanoja maabrändäämisestä: Yrityksen brändäyksessä valitaan kolme attribuuttia, jolla ei ole mitään tekemistä sen yrityksen osaamisen ja tuotannon kanssa. Esimerkiksi siivousfirma SOLin attribuutit ovat keltainen, iloinen ja aurinkoinen. Kun attribuutit on valittu, koulutetaan yrityksen henkilöstö omaksumaan henkeen ja vereen nämä uudet attribuutit. Koko henkilöstö säteilee sitä uutta brändiä. Urputtajat pannaan syrjään. Jos tämä uudelleenkoulutus onnistuu, siitä tulee yrityksen kallein voimavara. Yrityksistä brändäyksen huippuja ovat Google, Apple ja CocaCola. Maabrändiä toteutetaan samalla tavalla. Kansalaiset uudelleenkasvatetaan uskomaan uutta brändiä, joka on kaukana perinteisestä nationalismista. Suomalaiset vanhat arvot ovat agraariin perinteeseen pedattuja: työteliäisyys, sosiaalinen tasa-arvoisuus, ilmainen koulutus... Nämä irrotetaan menneestä, historiallisesta kontekstista ja kiinnitetään johonkin muuhun. Paitsi, että koulutetaan kansalaiset uskomaan uuteen maabrändiin suoritetaan "kansalaisten identiteetin vahvistaminen". Uuden brändin mukainen kansalainen on globalisaatiolle myönteinen, ei sitoudu mihinkään kansakuntaan, katkaisee välinsä kaikkeen nationalismiin, uusi urbaani identiteetti, muutosmyönteinen, kilpailukykyinen,... Ajatellaan, että globalisaatio on muuttanut niin paljon talouden rakenteita, että kaupalliset arvoketjut idean saamisesta tuotantoon ovat maantieteellisesti hajautuneet, ja jos haluaa tehdä hilloa, on oltava arvoketjun loppupäässä, markkinoimassa, mielikuvatuotteiden luomisesta, tuottajat ovat luuseriporukkaa. Maabrändihankkeet ovat ongelmallisia, koska ne ovat kapeita uusliberalistisia hankkeita, jotka houkuttaa vain tiettyä urbaania osaa väestöstä. Ne puetaan muka neutraaliin talouden edistämisen kieleen, ne ovat itse asiassa hyvin poliittisia, ne jakavat ihmisiä luusereihin ja voittajiin...
---
Ehkä tästä syntyy hyvä identiteetti ja hyvä juhlavuosi - mutta toivottavasti jo ilman pakkoruotsia!
