Etelä-Saimaan toimittaja: pakkoruotsi on lehmänkauppa

[Jan-Erik Andelin]

Vai uskotte Te Villen kanssa, että suomenkieliset ja uussuomalaiset tarvitsevat ruotsia työelämässä. Tarvitsevatko todella?

Ville Niinistöstä poiketen minähän en kannata valtakunnallista pakollista kouluruotsia tai ammattiruotsia. Mutta olen periaatteessa sitä mieltä, että koululaitoksen tulee vastata työelämän tarpeisiin.

Näin todennäköisesti tapahtui kun koulufysiikka varhaistettiin pakollisena 5. luokalta alkaen. Fysiikan osaaminen luo varsinkin maamme teknisille aloille paremman osaamisreservin eri teknologisille aloille, joilla Suomi on kunnostautunut, kuten esim. tieto- tai ympäristöteknologian aloilla. Tiedän hyvinkin, että fysiikka on universaalitietoa, kun taas jollakin kielellä kuten esim. ruotsilla on vain rajallista käyttöä maailmalla. Kuitenkin työelämän tarpeet todennäköisesti johtivat tähän uuteen "pakollisuuteen".

Joten samalla logiikalla: jos todettaisiin jollakin seudulla kroonista pulaa ruotsintaitoisesta työvoimasta, niin mielestäni ei olisi mahdotonta, tai periaatteen vastaista opettaa seudulla pakollista ruotsia kouluissa.

Ja tietysti olen myös käänteisesti sitä mieltä, että jollei nyky-yhteiskunnassa tai työelämässä ole, edes kansallisella tasolla, kysyntää ruotsille, niin ei sitä pidä pakolla opettaakaan.

[NRR]

Vai uskotte Te Villen kanssa, että suomenkieliset ja uussuomalaiset tarvitsevat ruotsia työelämässä. Tarvitsevatko todella?

Ville Niinistöstä poiketen minähän en kannata valtakunnallista pakollista kouluruotsia tai ammattiruotsia. Mutta olen periaatteessa sitä mieltä, että koululaitoksen tulee vastata työelämän tarpeisiin.

Näin todennäköisesti tapahtui kun koulufysiikka varhaistettiin pakollisena 5. luokalta alkaen. Fysiikan osaaminen luo varsinkin maamme teknisille aloille paremman osaamisreservin eri teknologisille aloille, joilla Suomi on kunnostautunut, kuten esim. tieto- tai ympäristöteknologian aloilla. Tiedän hyvinkin, että fysiikka on universaalitietoa, kun taas jollakin kielellä kuten esim. ruotsilla on vain rajallista käyttöä maailmalla. Kuitenkin työelämän tarpeet todennäköisesti johtivat tähän uuteen "pakollisuuteen".

Joten samalla logiikalla: jos todettaisiin jollakin seudulla kroonista pulaa ruotsintaitoisesta työvoimasta, niin mielestäni ei olisi mahdotonta, tai periaatteen vastaista opettaa seudulla pakollista ruotsia kouluissa.

Ja tietysti olen myös käänteisesti sitä mieltä, että jollei nyky-yhteiskunnassa tai työelämässä ole, edes kansallisella tasolla, kysyntää ruotsille, niin ei sitä pidä pakolla opettaakaan.

Peruskoulun ja lukion pakkoruotsi sekä pakkovirkaruotsi ovat ongelma. Niillä ei ole ollut päivääkään kansalaisten enemmistön kannatusta, ne haittaavat sekä kieliopintoja että muita opintoja eikä niillä ole järjellisiä perusteita. Mutta tässä me vatkaamme ja sinä olet kehittänyt uuden nimikejärjestelmän piilottamaan pakkoruotsin ikävää todellisuutta - kouluruotsia ja ammattiruotsia.

Fysiikka ja kemia ovat aina kuuluneet koulun opetusohjelmaan. Sisällöt kuuluivat aiemmin alakoulussa aineeseen nimeltä ympäristö- ja luonnontieto. Luonnontieteiden ja teknologian opetusta haluttiin kehittää ja edellinen tuntijako muutti ympäristötiedon viidennellä ja kuudennella fysiikaksi ja kemiaksi. Seuraava tuntijako näyttää palauttavan tilanteen ennalleen. Tässä ei ole mitään rinnakkaisuutta pakkoruotsille - samat sisällöt jatkavat ja opettajina alakoulussa toimivat kaiken aikaa yleisimmin luokanopettajat.

Luonnontieteellinen maailmankuva on osa tämän ajan yleissivistystä, aineet joiden sisällä sitä opetetaan voivat vaihdella - sitä ei voi verrata pakkoruotsiin.

Mikä missio sinulla nyt on puolustaa pakkoruotsia, kehitellä sille kaunokielisiä ilmaisuja ja puolustella sen olemattomia perusteita?

[Jan-Erik Andelin]

Niinpä niin.

[Jan-Erik Andelin]

Tai noh, kaikki perustelut pakollisen ruotsin puolesta ovat aika hyviä, koska moni päämäärä on puolustettavissa. Ne eivät vain ole yhtä painavia kuin vapaata valintaa puoltavat argumentit, joiden joukossa on myös minun mielestäni muutama huono argumentti.

[NRR]

Tai noh, kaikki perustelut pakollisen ruotsin puolesta ovat aika hyviä, koska moni päämäärä on puolustettavissa.

Nuo luettelemasi perusteet

Lipponen-argumentti on, että ruotsi on ollut osa Suomen muovautumista kansakunnaksi
Ahtisaari-argumentti on, että ruotsi on ollut osa Suomen muovautumista yhdeksi Pohjoismaista.
Ville Niinistö-argumentti on, että ruotsia tarvitaan työelämässä
---
Ulkomaankauppa-argumenttia, että ruotsia puhuva Ruotsi on vientimaa nro 1?
Turvallisuus-argumenttia, että olemme kriisitilanteiden varalta lähentymässä Ruotsia puolustusyhteistyön kautta?

ovat ok perusteita vapaaehtoiselle ruotsille - vaan ei pakkoruotsille.

Pakollisuus edellyttäisi englannin kaltaista hyötyä - tai vähintäänkin pienilukuisen islantilaisjoukon riippuvuutta entisen emämaan tai muun Skandinavian koulutustarjonnasta ja asiantuntijaverkostoista.

[NRR]

--- laajat suomenkieliset piirit Suomessa edelleen pitävät ruotsin kielen sellaisessa arvossa, ja katsovat tärkeäksi, että ruotsin kielen opiskelu edelleen olisi Suomessa pakollista. Mikä heidän perimmäinen argumentointinsa on, on siis näköjään vielä osin kartoittamatta.

Kartoittamatta? Kyllä niitä on kyselty ja on saatu niin ala-arvoisia vastauksia, että oksat pois.

Kyse on joka tapauksessa vähemmistöstä. Olemme uudestaan ja uudestaan käyneet läpi sitä, miten demokratia ei tässä asiassa toimi ja miten pakkoruotsikriittisestä poliitikosta tulee pakon kannattaja hänen kohotessaan puoluehierarkiassa. Olemme käyneet läpi sitä, miten pakkoruotsi ostettiin yhdellä lehmänkaupalla ja vahvistettiin jossain nimettömien toimijoiden verkostossa, jota on vaikea hahmottaa - paitsi että RKP ja folktinget ovat oleellisia osia tuossa verkostossa.

Minusta on uskomatonta, että edelleen yrität asettaa sanasi siten, että pakon taustalla on suomalaisten enemmistö ja hyvällä syyllä, joskaan sitä syytä ei nyt sitten olekaan "kartoitettu".

Kuinka vaikeaa voi olla pakkoruotsin perusteiden esittäminen nyt kerralla niin, että asia voitaisiin käydä läpi yhteisesti. Miksi perusteiden täytyy olla salaisia? Mitä tämä tilanne kertoo koko kuviosta: sen ettei pakon pitkittäjillä ole puhtaita jauhoja pussissa eli järjellisiä perusteluja...

Tässä vielä "kartoitus" kevään eduskuntakeskustelun ajalta, jolloin täällä kävimme läpi näitä pakon pitkittäjien näkemyksiä (http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewt ... =13&t=1923):

- ruotsinkielisellä alueella ruotsin kielikylpyyn erikoistuneen koulun rehtori puhuu ruotsin kielikylpyjen puolesta ja haikailee aikaa, jolloin muka "oli normaalia, että kansalaiset osasivat neljää viittä eri kieltä"

- kokoomusedustaja muistuttaa uudesta perustuslain tulkinnasta, että "virallisten kielten osaaminen kuuluu yleissivistykseen ja koulujärjestelmämme tehtävä on nimenomaan varmistaa yleissivistys"

- Ruotsin radiossa työskennellyt toimittaja tunnelmoi oman kaksikielisen identiteettinsä ja pohjoismaalaisuutensa kanssa katsoen sen velvoittavan muitakin

- kielten maisteri puhuu pelkkää ruotsia ja syyttää kansalaisaloitetta kaksikielisyyden vastustamisesta ja tilittää tuntemastaan kiitollisuudesta länsimaisuuttamme kohtaan, joka liittyy ilmeisesti ruotsinopintoihin

- Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan tuore varapuheenjohtaja puhuu ylipäätään pakollisuuden puolesta, muistuttaa virkaurien edellyttävän ruotsia ja lyttää erityisoppilaiden mahdollisuudet heille paremmin sopiviin kieliopintoihin, koska tämä yksityiskohta ei löydy aloitteesta

- useampi edustaja toistaa ruotsinkielisten lanseeraaman virheellisen argumentin siitä, että pakkoruotsin poistaminen yo-kokeesta ei lisännyt muiden kielten opintoja - miljoonannen kerran, tarkoitus oli vähentää kielipainotusta, sama pakkoruotsi jäi pakolliseksi kuin ennenkin

- Ruotsissa syntynyt kansanedustaja puhuu vain ruotsiksi siitä, miten laajat mahdollisuudet on ruotsinkielisten koulujen oppilailla (päästä Nordeniin opiskelemaan ja töihin) ja miten ne samat mahdollisuudet pitää pakkoruotsin myötä saada muillekin - oli se realistista tai ei, nuorten omien toiveiden mukaista tai ei

- yksi jos toinen asetti toivonsa pohjoismaisille työmarkkinoille ja muistutti virkojen pakkoruotsista sekä toivoi, että uudet opetusmenetelmät pyyhkivät kaikki ruotsin oppimisen ongelmat historiaan...

- useat nostivat palveluvelvoitteen esiin, kuten Sasi/ kok "on vaikea tarjota palveluita [ruotsiksi]" ja Puumala /kesk "aidosti voitaisiin palvella kaikkia mahdollisimman hyvin kahdella kielellä" ja Mäkelä /kok "molemmilla kielillä pitää saada palveluita"


Monella tässä pakon pitkittäjien joukossa näyttää olevan vahva kytkentä ruotsiin joko siten, että ruotsi on jonkun läheisen kieli (vanhemmat, puoliso, lapset) tai että ruotsi on heillä oleellinen osa ammattia (entinen työkieli, kielet ovat työnä jne.) tai omaa henkilöhistoriaa (asuminen Ruotsissa).

PS. Pakkoruotsin ns. perusteita on käyty läpi tosiaankin lukemattomissa ketjuissa ja blogeissa. Tässä linkit esim. Sampo Terhon blogiin "Pakkoruotsin kumotut perustelut"
http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi ... perustelut
ja tämän keskustelualueen ketjuun, jossa käykään läpi kansalliskielistrategiassa kehiteltyjä yrityksiä perustella pakkoa "Tiivistelmä kielistrategian noloista väitteistä"
http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewt ... =13&t=1742

[JV Lehtonen]

Otetaanpa arkielämän esimerkki:

Avioerossa suurin osa pareista kertoo, että "kyseessä oli yhteinen päätös".

Kuitenkin tarkemmin asiaa selvitettäessä avioeroissa on aina aloitteentekijä!
Mikään avioliitto ei niin vain ala luhistua "yhteisellä päätöksellä".
"Yhteinen päätös" on sanahelinää!

Sama pätee politiikkaan: On kyseessä sitten Guggenheim, sote-uudistus tai kielipolitiikka.
Kyllä jokin taho on aloitteentekijä!

Ja Suomen pakkoruotsissa aloitteentekijä oli RKP.
Sama tilanne muissa puolueissa - ruotsinkieliset vaativat äänekkäästi pakkoruotsia-
onhan se täälläkin dokumentoitu useaan otteeeseen!

Eli silloin ongelman lähtökohta on ruotsinkielinen edunvalvontakoneisto.

Olen samaa mieltä JEAn kanssa vuoden 2010 ratkaisun vedenjakajaominaisuudesta.

Eli 2010 ratkaisu tunnusti koko kaksikielisyysjärjestelmän kriisiytymisen, kun ratkaisun perusteena
oli korostetusti alueellisen kielen asema!

Sen jälkeen kuitenkin palattiin 2011 kaksikielisyysmytologiaan ja herrakansa-identiteettiin-
ja sitä kautta kovennettuun pakkoruotsiin!

Kaksoisstandardit, ylimielinen asenne, ylhäältä alas pakkoruotsittaminen!

Miksi minun pitäisi ymmärtää saati hyväksyä tällainen poukkoileva päällepäsmäri-identiteetti ?
Sitähän HBL valitti, että fennot eivät noteeraa suomenruotsalaista identiteettiä ?

Mitä muita vahingollisia identiteettejä minun pitäisi ymmärtää ?

[Jan-Erik Andelin]

NRR: mielestäni eduskuntakäsittelyssä 15. toukokuuta keskustelun hyvän puoli oli se, että se kaiken kaikkiaan pysytteli koulutuspolitiikassa. Hyvää oli myös, että pakon vastustajat esittivät periaatteellisia argumentteja, ja huonoa se, että pakon puolustajat esittivät paljon henkilökohtaista diibadaabaa.

Toisaaltahan on niin, että näitä viimeksimainittuja ei ole äänestetty eduskuntaan pelkästään heidän poliittisten periaatteittensa vuoksi. Heidät on myös äänestetty sinne henkilökohtaisilla ominaisuuksiensa ja taustojensa vuoksi. Jos joku henkilö on "kielitaitoinen", totta kai tämä myös vetää ääniä.

- ruotsinkielisellä alueella ruotsin kielikylpyyn erikoistuneen koulun rehtori puhuu
- Ruotsin radiossa työskennellyt toimittaja
- Ruotsissa syntynyt kansanedustaja

Tämä argumentointi edellyttää siis, että olisi jotain pahaa siinä, että ihminen on asunut Ruotsissa tai toimii ruotsin kielen parissa ammatikseen. Tai että he puhuvat "omassa asiassaan" kun puhuvat ruotsin kielen puolesta? Näin olisi jos he puhuisivat yksityishenkilöinä; nyt he puhuvat kansanedustajina eli heidän "ruotsinmielisyytensä" on hyvin todennäköisesti ollut äänestäjien tiedossa.

Kyseistä argumentointivirhettä sanotaan petitio principii-ksi, eli oletetaan, ja oletit, kaikkien keskustelijoiden olevan samaa mieltä siitä, että kaikki Ruotsiin/ruotsiin liittyvä on kielteistä.

[NRR]

NRR: mielestäni eduskuntakäsittelyssä 15. toukokuuta keskustelun hyvän puoli oli se, että se kaiken kaikkiaan pysytteli koulutuspolitiikassa. Hyvää oli myös, että pakon vastustajat esittivät periaatteellisia argumentteja, ja huonoa se, että pakon puolustajat esittivät paljon henkilökohtaista diibadaabaa.

Toisaaltahan on niin, että näitä viimeksimainittuja ei ole äänestetty eduskuntaan pelkästään heidän poliittisten periaatteittensa vuoksi. Heidät on myös äänestetty sinne henkilökohtaisilla ominaisuuksiensa ja taustojensa vuoksi. Jos joku henkilö on "kielitaitoinen", totta kai tämä myös vetää ääniä.

Tässä on periaatteellinen logiikkaongelma: Henkilökohtaisia kokemuksia voi esittää silloin, kun perustelee sitä, miksi pakko ei toimi jokaisen kohdalla. Sen sijaan henkilökohtaisia kokemuksia ei voi käyttää muiden pakon perustelemiseen.

- ruotsinkielisellä alueella ruotsin kielikylpyyn erikoistuneen koulun rehtori puhuu
- Ruotsin radiossa työskennellyt toimittaja
- Ruotsissa syntynyt kansanedustaja

Tämä argumentointi edellyttää siis, että olisi jotain pahaa siinä, että ihminen on asunut Ruotsissa tai toimii ruotsin kielen parissa ammatikseen. Tai että he puhuvat "omassa asiassaan" kun puhuvat ruotsin kielen puolesta? Näin olisi jos he puhuisivat yksityishenkilöinä; nyt he puhuvat kansanedustajina eli heidän "ruotsinmielisyytensä" on hyvin todennäköisesti ollut äänestäjien tiedossa.

Kyseistä argumentointivirhettä sanotaan petitio principii-ksi, eli oletetaan, ja oletit, kaikkien keskustelijoiden olevan samaa mieltä siitä, että kaikki Ruotsiin/ruotsiin liittyvä on kielteistä.

Kansanedustajien "ruotsinmielisyys" on ollut tiedossa vain niille, jotka ovat lukeneet tarkoin esim. hesarin vaalikonetta - pro-pakkoruotsi tarraa ei yleensä näy ehdokkaan vaalilehtisessä.

Kyse on edelleenkin samasta logiikkaongelmasta kuin yllä: ihmiset, jotka elävät lähellä ruotsin kieltä kuvittelevat, että heidän kokemuksensa ruotsista on jotain yleispätevää ja siksi sen pohjalta voidaan muita kuuntelematta sanella muiden lapsille tätä "siunauksellista" pakkoruotsia.

On oleellista huomata se, milloin tulisi antaa muiden tehdä valintoja omalla kohdallaan, vaikka omat valinnat tuntuvat itsestä avanneen sen parhaimman, arvokkaimman ja rikkaimman olemassaolon.

Koko keskustelun merkityksen kannalta on oleellista se, että muiden pakkoa nousivat nimenomaan kannattamaan joko ruotsinkieliset tai heihin läheisesti liittyneet - jollei tämä ole puolueellinen lähtökohta, niin ei mikään.

Ja oleellista oleellisinta on, että muita koskevaa pakkoa perustellaan niin selkeästi muotoilluilla argumenteilla, että keskustelu voidaan käydä näiden argumenttien pohjalta. Nythän kaikissa keskusteluissa pyydetään pakon perusteita - ja saadaan sitä diipadaapaa. Pitäisikö uskoa, että pätevät perustelut ovat jossain, mutta niitä ei nyt ole vielä haluttu ottaa esille?

Erityisesti minua harmittaa väite, ettei pro-pakko selityksiä ole vielä "kartoitettu". Viimeiset viisi vuotta olen niin netissä kuin livenä ja erilaisia virallisia lähteitä samoten hakenut perusteita ja kantanut tänne joka murun.

[Ohramies]

Kansanedustajien "ruotsinmielisyys" on ollut tiedossa vain niille, jotka ovat lukeneet tarkoin esim. hesarin vaalikonetta - pro-pakkoruotsi tarraa ei yleensä näy ehdokkaan vaalilehtisessä..

No eipä niiden vaalikoneidenkaan puheisiin voi luottaa, vrt tilasto moniko valehteli vastustavansa pakkoa vaikka oikeasti kannattaa sitä. Tai ehkä he tarkoittivat tällaista pakkoruotsin "vastustamista" mitä Andelin meille on esitellyt. En tiedä onko sanojen merkityksien muuttaminen sen rehellisempää..

[Jan-Erik Andelin]

Pitikin toteuttaa jo 1. heinäkuuta mielessäni voimaan astunut muutos. Jatkan tästä lähtien keskusteluja vain jos ne jotenkin liittyvät säikeen ensimmäiseen postaukseen.

Keskustelut täällä rönsyilevät liikaa ja toistavat itseään. Enkä varmaan ole syytön itsekään.

[NRR]

Pitikin toteuttaa jo 1. heinäkuuta mielessäni voimaan astunut muutos. Jatkan tästä lähtien keskusteluja vain jos ne jotenkin liittyvät säikeen ensimmäiseen postaukseen.

Keskustelut täällä rönsyilevät liikaa ja toistavat itseään. Enkä varmaan ole syytön itsekään.

Tehty uusi ketju.