Pakkoruotsin purkaminen pitäisi aloittaa virkaruotsista!
Pakkovirkaruotsin poistaminen olisi selkein ja helpoin ensiaskel, joka voidaan toteuttaa vaikka tänään vailla mitään ongelmia ja lisäjärjestelyjä. Se on pelkkä asetus ja voidaan muuttaa kevyesti mihinkään rakenteisiin kajoamatta.
Sen jälkeen poistuu pakkoruotsin ketjuperuste, jossa muka kaikilla täytyy olla pohjana peruskoulun ja ammattikoulun/lukion ruotsinopinnot, jotta he voivat jatkaa ammattikorkeissa ja yliopistoilla.
Muissa maissa ei mitään vastaavaa pakollista vähemmistökieltä kaikille akateemisille ole, ei edes ns. kaksikielisissä maissa. Kaiken kaikkiaan muualla akateemisten alojen kieliopinnot on hoidettu aikaisemmin ja osana tutkintoa ne näyttävät rajautuvan vain oman alan kannalta välttämättömiin opintoihin. Mitään turhaa ei yleensä opiskella, eivätkä kielivaatimukset voi johtaa opintojen katkeamiseen.
Pakkoruotsin aiheuttamat ongelmat amk:ssa ja yliopistossa
Pakkoruotsin aiheuttamat ongelmat amk:ssa ja yliopistossa
Viimeksi muokannut NRR, 22.04.2014 20:08. Yhteensä muokattu 4 kertaa.
Re: Pakkoruotsin aiheuttamat ongelmat amk:ssa ja yliopistoss
Kirjaan vielä tähän ketjuun syyt, miksi puolitoista vuotta sitten torjuttiin ehdotus pakkovirkaruotsin poistamiseksi:
Ministeri Gustafssonin mielestä painetta ruotsin poistamiseen korkeakoulun osaamisvaatimuksista ei ole.
"Kaksikielisyys on Suomen etu, ja se säilyy pitämällä ruotsin kielen opiskelu pakollisena korkeakouluissa."
"Hallituksen tavoitteena on edistää kaksikielisyyttä. Siihen ei ruotsin osaamisvaatimuksesta luopuminen sovi."
Vastauksen niukkuus ja kaksikielisyysilluusioon vetoaminen jo kertovat, ettei mitään perusteita pakkovirkaruotsille löydy!
Virkamiesuran mahdollisuuden ja vaatimusten huomioiminen
on osa sitä korkeakoulututkinnon muovaamista,
jota aikuiset opiskelijat tekevät.
Emmehän vaadi kaikilta opettajaopintojakaan sillä perusteella, että osa korkeakoulutetuista voi myöhemmin päätyä opettajiksi. Opettajaopinnot suoritetaan joko omavalintaisesti osana opintoja tai myöhemmin monimuotoisesti työn ohessa. Nyt pakkoruotsin opinnot rasittavat turhaan opiskelijoita, pitkittävät opintoaikoja ja joustamattomina johtavat jopa opintojen katkeamiseen. Puhumattakaan siitä, että korkeakoulujen kieltenopetus näivettyy ruotsinopiskeluksi tarpeellisempien kielten tarjoamisen sijaan.
Toisaalta on paikallaan pohtia, missä viroissa ruotsin (tai jonkin muun kielen) taito on välttämätön, Mikäli päteviä kielitaitoisia hakijoita ei ole, voidaan tarjota virkaa sillä ehdolla, että toivottu kielitaito hankitaan työuran alussa osana työhön perehtymistä. Mikäli ruotsi on niin helppo kieli kuin on annettu ymmärtää, tässä tuskin on ongelmia.
Muistetaan
- ettei tällaista pakkovirkavähemmistökieltä ole missään, ei edes Sveitsissä, jota yleensä nostetaan Suomelle malliksi (esim. Sveitsissä akateemisiin opintoihin ei tarvita useimmille aloille pakollisia kieliopintoja lainkaan).
- että opiskelijamme valmistuvat monen ulkomaisen yliopiston yhteistyönä rakentamista yleiseurooppalaisista koulutusohjelmista sillä lisävaatimuksella muihin koulutusohjelmien opiskelijoihin nähden, että heillä on pakkovirkaruotsi, kun muut voivat rakentaa tutkintonsa itselleen mielekkäällä tavalla.
Pakkovirkaruotsin poistamisen jälkeen ollaan vapaampia suunnittelemaan kielten opetusta eri tasoilla.
Ministeri Gustafssonin mielestä painetta ruotsin poistamiseen korkeakoulun osaamisvaatimuksista ei ole.
"Kaksikielisyys on Suomen etu, ja se säilyy pitämällä ruotsin kielen opiskelu pakollisena korkeakouluissa."
"Hallituksen tavoitteena on edistää kaksikielisyyttä. Siihen ei ruotsin osaamisvaatimuksesta luopuminen sovi."
Vastauksen niukkuus ja kaksikielisyysilluusioon vetoaminen jo kertovat, ettei mitään perusteita pakkovirkaruotsille löydy!
Virkamiesuran mahdollisuuden ja vaatimusten huomioiminen
on osa sitä korkeakoulututkinnon muovaamista,
jota aikuiset opiskelijat tekevät.
Emmehän vaadi kaikilta opettajaopintojakaan sillä perusteella, että osa korkeakoulutetuista voi myöhemmin päätyä opettajiksi. Opettajaopinnot suoritetaan joko omavalintaisesti osana opintoja tai myöhemmin monimuotoisesti työn ohessa. Nyt pakkoruotsin opinnot rasittavat turhaan opiskelijoita, pitkittävät opintoaikoja ja joustamattomina johtavat jopa opintojen katkeamiseen. Puhumattakaan siitä, että korkeakoulujen kieltenopetus näivettyy ruotsinopiskeluksi tarpeellisempien kielten tarjoamisen sijaan.
Toisaalta on paikallaan pohtia, missä viroissa ruotsin (tai jonkin muun kielen) taito on välttämätön, Mikäli päteviä kielitaitoisia hakijoita ei ole, voidaan tarjota virkaa sillä ehdolla, että toivottu kielitaito hankitaan työuran alussa osana työhön perehtymistä. Mikäli ruotsi on niin helppo kieli kuin on annettu ymmärtää, tässä tuskin on ongelmia.
Muistetaan
- ettei tällaista pakkovirkavähemmistökieltä ole missään, ei edes Sveitsissä, jota yleensä nostetaan Suomelle malliksi (esim. Sveitsissä akateemisiin opintoihin ei tarvita useimmille aloille pakollisia kieliopintoja lainkaan).
- että opiskelijamme valmistuvat monen ulkomaisen yliopiston yhteistyönä rakentamista yleiseurooppalaisista koulutusohjelmista sillä lisävaatimuksella muihin koulutusohjelmien opiskelijoihin nähden, että heillä on pakkovirkaruotsi, kun muut voivat rakentaa tutkintonsa itselleen mielekkäällä tavalla.
Pakkovirkaruotsin poistamisen jälkeen ollaan vapaampia suunnittelemaan kielten opetusta eri tasoilla.
Viimeksi muokannut NRR, 22.04.2014 20:10. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Re: Pakkoruotsin aiheuttamat ongelmat amk:ssa ja yliopistoss
Laskettaessa kieltenopetuksen hintaa, tulee huomioida myös, mitä pakkoruotsi maksaa menetettyinä mahdollisuuksina?
Rovaniemen ammattikorkeakoulussa tehtiin syksyllä 2013 matkailun opinnäytetyö, joka kertoo, että kielitaito rovaniemeläisissä matkailualan yrityksissä on hyvä, mutta suppea. Englantia osataan, mutta matkailun kannalta tärkeintä kieltä venäjää ei osata juuri lainkaan. Ranskan, italian ja espanjan osaajia löytyy niukasti ja huomattavasti paremmin osataan ruotsia sekä saksaa, jälkimmäistä etenkin vanhemmissa ikäpolvissa. Venäläisturistit muodostavat kuitenkin huomattavasti muita ryhmiä suuremman osuuden alueen matkailijoista ympäri vuoden.
http://www.lapinkansa.fi/Lappi/11948671 ... osata.html
Lukijan kommentti:
Kertoo siitä, että vieraiden kielten opetus on Suomessa reilusti aikaansa jäljessä.
Perussyy heikkoon kielten osaamiseen on se, että kouluihin on, ihan oikeutetusti, tullut paljon lisätarjontaa erilaisten oppiaineiden muodossa. Tämä on heikentänyt kielten suhteellista asemaa muihin aineisiin nähden jonkin verran. Kuitenkaan ruotsin kielen opetuksesta ei ole nipistetty yhtään mitään, vaan sitä luetaan edelleen pakollisena koko kouluputken ajan. Samalla englanti on noussut ERITTÄIN tärkeäksi, se on ottanut paikkansa vieraiden kielten ykkösenä ihan omilla ansioillaan. Tästä ei jää juuri mitään jäljelle muille kielille, koska suurimmalla osalla ihmisiä ei yksinkertaisesti kapasiteetti riitä kolmen vieraan kielen opiskeluun. Seurauksena juurikin venäjä, saksa, ranska ja espanja jäävät aliedustetuiksi opetuksessa jo siitä syystä, että kieliryhmiä ei synny.
Tilanteeseen olisi helppo ratkaisu vapauttaa pakkoruotsi. Tuo luultavasti normalisoisi tilanteen varsin nopeasti, kun kielten opetus perustuisi kysyntään ja tarjontaan nykyisen lahjonnan ja kähminnän sijasta.
Miten suuri satsaus kielitaitoon olisikaan se, että pakkovirkaruotsiin tuhlatut summat saataisiin siirrettyä laajan kielivarannon rakentamiseen. Se olisi sekä opiskelijoiden tarpeita että taloutemme tulevaisuutta kunnioittava ratkaisu. Kieltenopetukselle tulisi raivata tilaa erityisesti niillä aloilla, joilla kielitaito on erityisen tarpeellinen. Mitään muodon vuoksi pakollista kieltenopetusta kaikille ei tarvita.
Rovaniemen ammattikorkeakoulussa tehtiin syksyllä 2013 matkailun opinnäytetyö, joka kertoo, että kielitaito rovaniemeläisissä matkailualan yrityksissä on hyvä, mutta suppea. Englantia osataan, mutta matkailun kannalta tärkeintä kieltä venäjää ei osata juuri lainkaan. Ranskan, italian ja espanjan osaajia löytyy niukasti ja huomattavasti paremmin osataan ruotsia sekä saksaa, jälkimmäistä etenkin vanhemmissa ikäpolvissa. Venäläisturistit muodostavat kuitenkin huomattavasti muita ryhmiä suuremman osuuden alueen matkailijoista ympäri vuoden.
http://www.lapinkansa.fi/Lappi/11948671 ... osata.html
Lukijan kommentti:
Kertoo siitä, että vieraiden kielten opetus on Suomessa reilusti aikaansa jäljessä.
Perussyy heikkoon kielten osaamiseen on se, että kouluihin on, ihan oikeutetusti, tullut paljon lisätarjontaa erilaisten oppiaineiden muodossa. Tämä on heikentänyt kielten suhteellista asemaa muihin aineisiin nähden jonkin verran. Kuitenkaan ruotsin kielen opetuksesta ei ole nipistetty yhtään mitään, vaan sitä luetaan edelleen pakollisena koko kouluputken ajan. Samalla englanti on noussut ERITTÄIN tärkeäksi, se on ottanut paikkansa vieraiden kielten ykkösenä ihan omilla ansioillaan. Tästä ei jää juuri mitään jäljelle muille kielille, koska suurimmalla osalla ihmisiä ei yksinkertaisesti kapasiteetti riitä kolmen vieraan kielen opiskeluun. Seurauksena juurikin venäjä, saksa, ranska ja espanja jäävät aliedustetuiksi opetuksessa jo siitä syystä, että kieliryhmiä ei synny.
Tilanteeseen olisi helppo ratkaisu vapauttaa pakkoruotsi. Tuo luultavasti normalisoisi tilanteen varsin nopeasti, kun kielten opetus perustuisi kysyntään ja tarjontaan nykyisen lahjonnan ja kähminnän sijasta.
Miten suuri satsaus kielitaitoon olisikaan se, että pakkovirkaruotsiin tuhlatut summat saataisiin siirrettyä laajan kielivarannon rakentamiseen. Se olisi sekä opiskelijoiden tarpeita että taloutemme tulevaisuutta kunnioittava ratkaisu. Kieltenopetukselle tulisi raivata tilaa erityisesti niillä aloilla, joilla kielitaito on erityisen tarpeellinen. Mitään muodon vuoksi pakollista kieltenopetusta kaikille ei tarvita.
Re: Pakkoruotsin aiheuttamat ongelmat amk:ssa ja yliopistoss
Pakkoruotsi ylsi ammattikorkeisiin ja yliopistoihin vasta viimeiseksi. Yliopistojen pakkovirkaruotsi säädettiin 1979 tutkinnonuudistuksessa, mutta se tuli voimaan pikkuhiljaa. Kyse on asetuksesta, jonka siis hallitus voisi uudella asetuksella helposti muuttaa.
Kaikilla korkeakoulutuksen aloilla on pakkovirkaruotsi, jota ilman ei siis kukaan suomalaisen koulun käynyt voi valmistua miltään korkeakoulutuksen alueelta.
Ammattikorkean tilanteesta on lehdissä kertonut alan henkilökunta: "opiskelijoista vain murto-osa selviytyy ruotsin kielen opinnoista ilman tukiopetusta. Heikon lähtötason omaaville opiskelijoille ruotsin kurssi aiheuttaa runsaasti lisätöitä ja vaikeuttaa usein myös valmistumista. Valmentavat kurssit lisäävät myös ammattikorkeakoulujen opetuskustannuksia. --- Erityisen hankala tilanne on tekniikan alalla, jossa opiskeleville insinöörin aluille on pakko järjestää jopa kolme valmentavaa opintojaksoa ennen varsinaiselle kurssille osallistumista --- tukiopetusjaksoilla käydään läpi koko lukion oppimäärä, eli työmäärä on suuri."
Myös Suomen yliopistojen kielikeskusten verkosto (FINELC) on toivonut, että pakkovirkaruotsista luovuttaisiin, koska opiskelijat nyt eivät kertakaikkiaan osaa ruotsia: "--- Opetuksen lisääminen esimerkiksi täydentävien opintokurssien muodossa olisi lisärahoituksen turvin mahdollista, mutta lisäopintojen edellyttäminen opiskelijoilta luo jossain määrin ristiriitaisen tilanteen suhteessa tavoitteisiin tutkintojen suoritusaikojen lyhentämiseksi." Niinpä verkostossa katsotaan, että jollei ruotsin taitotasoa saada paremmaksi peruskoulussa ja lukiossa (missä opiskelijat nytkin haluavat pakkoruotsinsa vapaaehtoiseksi) niin edessä on "lainsäädännön muuttaminen siten, että kytkös korkeakoulututkinnon suorittamisen ja toisen kotimaisen kielen taidon osoittamisen välillä puretaan. --- Jos korkeakoulutasolla noudatettaisiin samaa logiikkaa kuin ylioppilaskirjoituksissa, korkeakouluopiskelijalla olisi subjektiivinen oikeus opiskella toista kotimaista kieltä ja osoittaa sen taito korkeakoulututkintoon johtavien opintojensa yhteydessä, mutta korkeakoulututkinnon saaminen olisi mahdollista myös ilman ruotsin taidon osoittamista. --- valinta olla osoittamatta ruotsin kielen taitoa yliopistotutkinnossaan ei olisi peruuttamaton, koska toisen kotimaisen taidon osoittamiseen erikseen on olemassa kaksikin toimivaa järjestelmää, valtionhallinnon kielikoe ja yleiset kielitutkinnot."
Koska kyse on aikuisista ihmisistä, lienee ilman muuta selvää, että he osaavat tehdä tämänkaltaisia päätöksiä itse. Miksi käyttää yhteisiä varoja ja opiskelijoiden aikaa sellaisiin kieliopintoihin, jotka eivät tulevan ammattin kannalta ole merkityksellisiä ja jotka saattavat hidastaa oleellisesti opintoja tai katkaista koko opiskelu-uran?
Kaikilla korkeakoulutuksen aloilla on pakkovirkaruotsi, jota ilman ei siis kukaan suomalaisen koulun käynyt voi valmistua miltään korkeakoulutuksen alueelta.
Ammattikorkean tilanteesta on lehdissä kertonut alan henkilökunta: "opiskelijoista vain murto-osa selviytyy ruotsin kielen opinnoista ilman tukiopetusta. Heikon lähtötason omaaville opiskelijoille ruotsin kurssi aiheuttaa runsaasti lisätöitä ja vaikeuttaa usein myös valmistumista. Valmentavat kurssit lisäävät myös ammattikorkeakoulujen opetuskustannuksia. --- Erityisen hankala tilanne on tekniikan alalla, jossa opiskeleville insinöörin aluille on pakko järjestää jopa kolme valmentavaa opintojaksoa ennen varsinaiselle kurssille osallistumista --- tukiopetusjaksoilla käydään läpi koko lukion oppimäärä, eli työmäärä on suuri."
Myös Suomen yliopistojen kielikeskusten verkosto (FINELC) on toivonut, että pakkovirkaruotsista luovuttaisiin, koska opiskelijat nyt eivät kertakaikkiaan osaa ruotsia: "--- Opetuksen lisääminen esimerkiksi täydentävien opintokurssien muodossa olisi lisärahoituksen turvin mahdollista, mutta lisäopintojen edellyttäminen opiskelijoilta luo jossain määrin ristiriitaisen tilanteen suhteessa tavoitteisiin tutkintojen suoritusaikojen lyhentämiseksi." Niinpä verkostossa katsotaan, että jollei ruotsin taitotasoa saada paremmaksi peruskoulussa ja lukiossa (missä opiskelijat nytkin haluavat pakkoruotsinsa vapaaehtoiseksi) niin edessä on "lainsäädännön muuttaminen siten, että kytkös korkeakoulututkinnon suorittamisen ja toisen kotimaisen kielen taidon osoittamisen välillä puretaan. --- Jos korkeakoulutasolla noudatettaisiin samaa logiikkaa kuin ylioppilaskirjoituksissa, korkeakouluopiskelijalla olisi subjektiivinen oikeus opiskella toista kotimaista kieltä ja osoittaa sen taito korkeakoulututkintoon johtavien opintojensa yhteydessä, mutta korkeakoulututkinnon saaminen olisi mahdollista myös ilman ruotsin taidon osoittamista. --- valinta olla osoittamatta ruotsin kielen taitoa yliopistotutkinnossaan ei olisi peruuttamaton, koska toisen kotimaisen taidon osoittamiseen erikseen on olemassa kaksikin toimivaa järjestelmää, valtionhallinnon kielikoe ja yleiset kielitutkinnot."
Koska kyse on aikuisista ihmisistä, lienee ilman muuta selvää, että he osaavat tehdä tämänkaltaisia päätöksiä itse. Miksi käyttää yhteisiä varoja ja opiskelijoiden aikaa sellaisiin kieliopintoihin, jotka eivät tulevan ammattin kannalta ole merkityksellisiä ja jotka saattavat hidastaa oleellisesti opintoja tai katkaista koko opiskelu-uran?
Re: Pakkoruotsin aiheuttamat ongelmat amk:ssa ja yliopistoss
Miten pakkovirkaruotsista päästään nykyisin läpi?
Pari vuotta sitten tehdyn kartoituksen mukaan esimerkiksi Lappeenrannan ja Tampereen teknillisten yliopistojen uusista opiskelijoista oli jättänyt ruotsin kirjoittamatta 2010 n. 33% mutta 2012 jo n. 42% - tuolla kasvuvauhdilla oltaisiin nyt 50%:ssa.
Ammattikorkeissa ruotsin kirjoittamatta jättäneiden osuuksien täytyy olla vielä suuremmat.
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/han ... sequence=1
Miten löytyisi tilastoja?
Pari vuotta sitten tehdyn kartoituksen mukaan esimerkiksi Lappeenrannan ja Tampereen teknillisten yliopistojen uusista opiskelijoista oli jättänyt ruotsin kirjoittamatta 2010 n. 33% mutta 2012 jo n. 42% - tuolla kasvuvauhdilla oltaisiin nyt 50%:ssa.
Ammattikorkeissa ruotsin kirjoittamatta jättäneiden osuuksien täytyy olla vielä suuremmat.
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/han ... sequence=1
Miten löytyisi tilastoja?
-
Noustenmaa
- Viestit: 280
- Liittynyt: 30.01.2013 09:36
Re: Pakkoruotsin aiheuttamat ongelmat amk:ssa ja yliopistoss
En enää muista kuka ja missä kirjoitti että silloin kun ruotsinkielen opettaja on sinut reaalimaailman kanssa niin virkaruotsin läpäisyyn riittää kaksi lausetta:
Jag talar inte svenska.
Jag hämtar Gunilla.
Näillä tiedoilla sitten haetaan niitä tehtäviä joissa on virkaruotsin vaatimus.
Kukaan ei kuitenkaan ole huomannut puutteita kielitaidossa jota ei oikeasti tarvita.
Jag talar inte svenska.
Jag hämtar Gunilla.
Näillä tiedoilla sitten haetaan niitä tehtäviä joissa on virkaruotsin vaatimus.
Kukaan ei kuitenkaan ole huomannut puutteita kielitaidossa jota ei oikeasti tarvita.
Re: Pakkoruotsin aiheuttamat ongelmat amk:ssa ja yliopistoss
Loistava täsmennys!Noustenmaa kirjoitti:En enää muista kuka ja missä kirjoitti että silloin kun ruotsinkielen opettaja on sinut reaalimaailman kanssa niin virkaruotsin läpäisyyn riittää kaksi lausetta:
Jag talar inte svenska.
Jag hämtar Gunilla.
Näillä tiedoilla sitten haetaan niitä tehtäviä joissa on virkaruotsin vaatimus.
Kukaan ei kuitenkaan ole huomannut puutteita kielitaidossa jota ei oikeasti tarvita.
Paitsi, että meillä on melkoinen pakkovirkaruotsia opettavien opettajien leegio korkeakouluissa (vakituiset virat, ei velvoitetta opettaa mitään muuta) - mitä syitä olisi olla purkamatta tätä maailmanlaajuisesti uniikkia ja kaikkia haittaavaa pakkovirkaruotsia?