Ruotsinkielisten pakon pitkittäjien näkökulmaa blogissa
Ruotsinkielisten pakon pitkittäjien näkökulmaa blogissa
Tässä eräs Raaseporin tilannetta ruotiva ruotsinkielinen blogi, jossa näkyy hyvin se, miten ruotsinkielinen kirjoittaja ei lainkaan ymmärrä, mistä kielivapaudessa on kysymys. Hän on "surullinen" siitä, että suomenkieliset jaksavat panna "negatiivista energiaa" kielikeskusteluun, ja taivastelee, eivätkö toiset tajua, miten koko Norden ymmärtää ruotsia ja sitten kielet ovat rikkaus, tarpeesta viis. Ensimmäinen kommentoija jo kutsuu ymmärtämättömiä "skogsfolkiksi".
https://ninafotograf.wordpress.com/2014 ... gsspraken/
https://ninafotograf.wordpress.com/2014 ... gsspraken/
-
- Viestit: 1150
- Liittynyt: 30.01.2013 21:45
Re: Ruotsinkielisten pakon pitkittäjien näkökulmaa blogissa
Kuten jo aikaisemmin kirjoitin, sinulla pettää luetun ymmärtäminen tämä tekstin kohdalla.
Re: Ruotsinkielisten pakon pitkittäjien näkökulmaa blogissa
Nimimerkki Sandra kirjoittaa pitkästi siitä, mikä hänestä on ongelmana suomalaisessa kieltenopetuksessa, tässä kohdittain käännöksiä:
- Kuinka paljon vikaa on ruotsissa oppiaineena ja kuinka paljon vikaa ylipäätään kieltenopetuksessa?
Kun ottaa huomioon, että sama opettaja saa ihan hyviä tuloksia englannissa muttei ruotsissa, on ehkä turha syyttää vain kieltenopetusta yleensä - toki sitäkin tulee jatkuvasti kehittää.
- Suomenmaalaisen peruskoulun tulee olla yleissivistävä. Suomi on valtio Nordenissa ja jos todella on niin, että eräät eivät koskaan pääse kontaktiin ruotsin kanssa todellisessa elämässä, sitä suuremmalla syyllä ruotsia on luettava koulussa.
- Ruotsin opetukseen tulisi kuulua yleistietoa Ruotsista ja muista pohjoismaista. Kaikki kunnia englannille, mutta mikään ei vedä vertoja sille, että omataan tietoa maasta sen omalla kielellä ja voidaan kommunikoida yksilöiden äidinkielellä. Kielen kautta opitaan myös kulttuuria. On vahvuus --- että englannin ohella osaa myös ruotsia, jolla tulee toimeen ihan toisella tavoin kuin pelkällä englannilla paitsi Ruotsissa myös aika lailla Norjassa ja Tanskassa... Meillä suomenmaalaisilla voisi olla yliote Nordenissa, josa vain haluaisimme sitä. Nordenin maat tekevät yhteistyötä monella tasolla ja meillä olisi paljon voitettavaa yhteistyön syventämisessä ollaksemme edelläkävijöitä hyvinvointiyhteiskuntamme ja ihmisoikeuksien kohdalla kansainvälisestikin katsoen.
- Lopettakaa nyt vihdoin puhe PAKKOruotsista.
Sluta nu en gång för alla kalla det för PAKKOruotsi. Det är befängt att ett skolämne ska få stigmatiseras på det vis som det gjorts de senaste åren. Att påstå att det inte finns någon nytta med det för att man aldrig har användning för det och att det därför är berättigat att kalla det pakko är ett dåligt argument som inte håller: ganska snabbt skulle alla människor vilja plocka bort ganska många fler skolämnen i skolan som passar just dem, deras livssituation och deras intressen.
- Mikä kuva annetaan
Vilken bild ger man egentligen språkliga minoritetsbefolkningar i Finland överlag om man inte ens vill hjälpa till med att integrera den svenska minoriteten? Finlandssvenskarna är en språkgrupp vars modersmål faktiskt är lagstadgat i grundlagen som ett av landets nationalspråk. Svenskspråkiga är lika mycket finländare som finskspråkiga. Ökade språkkunskaper ger ökad förståelse för olika grupper av människor överlag.
- Nimenomaan suomenkielisille olisi hiton paljon hyötyä siitä, että saisivat opiskella ruotsia.
Det är finskspråkiga som skulle ha en sån jäkla nytta av att få lära sig bra svenska. Och om fallet är det att man inte lär sig det andra inhemska är det språkundervisningen som sådan som bör diskuteras, inte slopandet av skolämnet i sig. Ute i världen ses Finland som en föregångare för att man inkluderar en språkminoritet på det vis som man gör. Andra minoriteter vill ha samma rättigheter som vi. Det är inte klokt att ha andra länder som måttstock var situationen är sämre för språkminoriteter, istället borde vi stärka bilden av att vilja profilera oss som ett nordiskt och internationellt sinnat Finland. Våra lagstadgade rättigheter är bra, vad vi måste bli bättre på är att tillämpa dem i praktiken. Detta görs enligt mig genom att förbättra språkundervisningen, ge mer utrymme för flera språk och helt omstrukturera språkundervisningen så att det viktigaste kommer först: dvs. att kunna förstå och gör sig förstådd när det kommer till tal samt att få utveckla sitt ordförråd. Grammatiken kan man ta sen. Jag tycker själv att undervisningen i finska var totalt skit och ett enda grammatikflum, men jag tror ändå inte finska måste vara ett svårt språk; jag tror bara man undervisar det på ett väldigt svårt sätt som riskerar ge traumor för livet ifall man inte stålsätter sig.
- Totuus on että voin sanoa, etten halua elää Finlandissa, jossa
Om sanningen sen är den att man skiter i internationellt samarbete eller åtminstone nordiskt samarbete så kan jag färdigt säga att ett sådant Finland vill jag inte leva i. Och då blir förstås utgångspunkten för diskussionen helt olika.
- Kaikille, jotka haluavat poistaa toisen kotimaisen [pakollisuuden], haluan sanoa
1) Ei kielessä itsessään ole mitään vikaa, miettikää sen sijaan, miten voisimme parantaa kieltenopetusta ylipäätään. ---
2) Ajatelkaa mikä hyöty juuri sinulle voisi olla toisen kotimaisen osaaminen. Se voisi toimia siltana muuhun Nordeniin, helpottaa työmahdollisuuksiasi Finlandissa tai tukea muiden kielten oppimistasi. Oppisit tuntemaan ihmisiä muista kieliryhmistä ja oppisit heidän kulttuuristaan aivan toisella tavalla. Potentiaaliset hyödyt ovat niin monet vaikuttaa aivan absurdilta poistaa [pakollinen] toinen kotimainen. --- Työskentele sen puolesta, että päättäjät parantaisivat sitä, mitä jo on.
3) Jos haluat Finlandin, joka on suljettu, jossa ei satsata kieliin tai Finlandin, jossa satsataan vain englantiin ja muihin kieliin kuin ruotsi: mieti millaisen signaalin sinä henkilökohtaisesti lähetät muille kieliryhmille. Ei tunnu kovin tervetulleeksi toivottavalta. Kaikki tässä elämässä ei liity siihen, mitä yhteiskunta ja muut voivat antaa meille, on kyse myös siitä, mitä me voimme antaa yhteiskunnalle ja muille ihmisille. Miksei voida tajuta, että kielen opiskelu koulussa on sitä, että saa jotakin, se ei ole sitä, että joutuu antamaan jotakin. --- Finlandissa olisi potentiaalia sekä antaa että saada paljon toisiltamme. Suomenkieliset voisivat oppia oikein hyvää ruotsia ja ruotsinkieliset voisivat (mutta usein myös heidän olisi pakko) oppia oikein hyvää suomea. Kaikki voittaisivat tässä.
- Uskon, että kannanotot kysymykseen kuvastavat sitä, millaisessa Finlandissa itse kukin haluaa elää. Itse toivon, että Raaseporissa, jossa on tähän kaikki edellytykset, uskalletaan ja haluaan olla edelläkävijöitä monikielisen ja avoimen Finlandin rakentamisessa.
- Kuinka paljon vikaa on ruotsissa oppiaineena ja kuinka paljon vikaa ylipäätään kieltenopetuksessa?
Kun ottaa huomioon, että sama opettaja saa ihan hyviä tuloksia englannissa muttei ruotsissa, on ehkä turha syyttää vain kieltenopetusta yleensä - toki sitäkin tulee jatkuvasti kehittää.
- Suomenmaalaisen peruskoulun tulee olla yleissivistävä. Suomi on valtio Nordenissa ja jos todella on niin, että eräät eivät koskaan pääse kontaktiin ruotsin kanssa todellisessa elämässä, sitä suuremmalla syyllä ruotsia on luettava koulussa.
- Ruotsin opetukseen tulisi kuulua yleistietoa Ruotsista ja muista pohjoismaista. Kaikki kunnia englannille, mutta mikään ei vedä vertoja sille, että omataan tietoa maasta sen omalla kielellä ja voidaan kommunikoida yksilöiden äidinkielellä. Kielen kautta opitaan myös kulttuuria. On vahvuus --- että englannin ohella osaa myös ruotsia, jolla tulee toimeen ihan toisella tavoin kuin pelkällä englannilla paitsi Ruotsissa myös aika lailla Norjassa ja Tanskassa... Meillä suomenmaalaisilla voisi olla yliote Nordenissa, josa vain haluaisimme sitä. Nordenin maat tekevät yhteistyötä monella tasolla ja meillä olisi paljon voitettavaa yhteistyön syventämisessä ollaksemme edelläkävijöitä hyvinvointiyhteiskuntamme ja ihmisoikeuksien kohdalla kansainvälisestikin katsoen.
- Lopettakaa nyt vihdoin puhe PAKKOruotsista.
Sluta nu en gång för alla kalla det för PAKKOruotsi. Det är befängt att ett skolämne ska få stigmatiseras på det vis som det gjorts de senaste åren. Att påstå att det inte finns någon nytta med det för att man aldrig har användning för det och att det därför är berättigat att kalla det pakko är ett dåligt argument som inte håller: ganska snabbt skulle alla människor vilja plocka bort ganska många fler skolämnen i skolan som passar just dem, deras livssituation och deras intressen.
- Mikä kuva annetaan
Vilken bild ger man egentligen språkliga minoritetsbefolkningar i Finland överlag om man inte ens vill hjälpa till med att integrera den svenska minoriteten? Finlandssvenskarna är en språkgrupp vars modersmål faktiskt är lagstadgat i grundlagen som ett av landets nationalspråk. Svenskspråkiga är lika mycket finländare som finskspråkiga. Ökade språkkunskaper ger ökad förståelse för olika grupper av människor överlag.
- Nimenomaan suomenkielisille olisi hiton paljon hyötyä siitä, että saisivat opiskella ruotsia.
Det är finskspråkiga som skulle ha en sån jäkla nytta av att få lära sig bra svenska. Och om fallet är det att man inte lär sig det andra inhemska är det språkundervisningen som sådan som bör diskuteras, inte slopandet av skolämnet i sig. Ute i världen ses Finland som en föregångare för att man inkluderar en språkminoritet på det vis som man gör. Andra minoriteter vill ha samma rättigheter som vi. Det är inte klokt att ha andra länder som måttstock var situationen är sämre för språkminoriteter, istället borde vi stärka bilden av att vilja profilera oss som ett nordiskt och internationellt sinnat Finland. Våra lagstadgade rättigheter är bra, vad vi måste bli bättre på är att tillämpa dem i praktiken. Detta görs enligt mig genom att förbättra språkundervisningen, ge mer utrymme för flera språk och helt omstrukturera språkundervisningen så att det viktigaste kommer först: dvs. att kunna förstå och gör sig förstådd när det kommer till tal samt att få utveckla sitt ordförråd. Grammatiken kan man ta sen. Jag tycker själv att undervisningen i finska var totalt skit och ett enda grammatikflum, men jag tror ändå inte finska måste vara ett svårt språk; jag tror bara man undervisar det på ett väldigt svårt sätt som riskerar ge traumor för livet ifall man inte stålsätter sig.
- Totuus on että voin sanoa, etten halua elää Finlandissa, jossa
Om sanningen sen är den att man skiter i internationellt samarbete eller åtminstone nordiskt samarbete så kan jag färdigt säga att ett sådant Finland vill jag inte leva i. Och då blir förstås utgångspunkten för diskussionen helt olika.
- Kaikille, jotka haluavat poistaa toisen kotimaisen [pakollisuuden], haluan sanoa
1) Ei kielessä itsessään ole mitään vikaa, miettikää sen sijaan, miten voisimme parantaa kieltenopetusta ylipäätään. ---
2) Ajatelkaa mikä hyöty juuri sinulle voisi olla toisen kotimaisen osaaminen. Se voisi toimia siltana muuhun Nordeniin, helpottaa työmahdollisuuksiasi Finlandissa tai tukea muiden kielten oppimistasi. Oppisit tuntemaan ihmisiä muista kieliryhmistä ja oppisit heidän kulttuuristaan aivan toisella tavalla. Potentiaaliset hyödyt ovat niin monet vaikuttaa aivan absurdilta poistaa [pakollinen] toinen kotimainen. --- Työskentele sen puolesta, että päättäjät parantaisivat sitä, mitä jo on.
3) Jos haluat Finlandin, joka on suljettu, jossa ei satsata kieliin tai Finlandin, jossa satsataan vain englantiin ja muihin kieliin kuin ruotsi: mieti millaisen signaalin sinä henkilökohtaisesti lähetät muille kieliryhmille. Ei tunnu kovin tervetulleeksi toivottavalta. Kaikki tässä elämässä ei liity siihen, mitä yhteiskunta ja muut voivat antaa meille, on kyse myös siitä, mitä me voimme antaa yhteiskunnalle ja muille ihmisille. Miksei voida tajuta, että kielen opiskelu koulussa on sitä, että saa jotakin, se ei ole sitä, että joutuu antamaan jotakin. --- Finlandissa olisi potentiaalia sekä antaa että saada paljon toisiltamme. Suomenkieliset voisivat oppia oikein hyvää ruotsia ja ruotsinkieliset voisivat (mutta usein myös heidän olisi pakko) oppia oikein hyvää suomea. Kaikki voittaisivat tässä.
- Uskon, että kannanotot kysymykseen kuvastavat sitä, millaisessa Finlandissa itse kukin haluaa elää. Itse toivon, että Raaseporissa, jossa on tähän kaikki edellytykset, uskalletaan ja haluaan olla edelläkävijöitä monikielisen ja avoimen Finlandin rakentamisessa.
Viimeksi muokannut NRR, 19.06.2014 18:46. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
-
- Viestit: 280
- Liittynyt: 30.01.2013 09:36
Re: Ruotsinkielisten pakon pitkittäjien näkökulmaa blogissa
Voisit vähän valottaa meitä 'metsäsuomalaisiakin' miten tuo sitten ihan sivistyneesti tulisi ymmärtää.Jan-Erik Andelin kirjoitti:Kuten jo aikaisemmin kirjoitin, sinulla pettää luetun ymmärtäminen tämä tekstin kohdalla.
NNR:n tulkinta oli ettei kirjoittaja ymmärrä pakon vastustajien motiiveja saati koko kielivapauden ideaa.
Juttu siis ei ollut näin?
-
- Viestit: 1150
- Liittynyt: 30.01.2013 21:45
Re: Ruotsinkielisten pakon pitkittäjien näkökulmaa blogissa
Ei, vaan blogisti Nina Ahtolaa harmitti se, että molempiin A1-kieliratkaisuihin (pakollinen suomi ja pakollinen suomi) haaskataan "negatiivista energiaa". Hänen kirjoituksensa kohdistui lähinnä niihin, jotka kritisoivat pakollisen suomen aloittamista 1. luokalta ruotsinkielisissä kouluissa. Hän harmitteli myös sitä, ettei itse nuorena oppinut paikkakunnalla suomea ajoissa. Se oli siis aikalailla pro-finska-teksti.
Noh, toisaalta hän tölväisi molempien kieliryhmien pakonvastustajia. Tietysti voi ajatellaa niinkin, että kielivapaus koskee yhtä lailla ruotsinkielisiä raaseporilaislapsia, ja että heidänkin on tärkeämpää oppia ensin englantia, saksaa ja ranskaa kuin eurooppalaisittain marginaalista suomea, jos haluavat...
Noh, toisaalta hän tölväisi molempien kieliryhmien pakonvastustajia. Tietysti voi ajatellaa niinkin, että kielivapaus koskee yhtä lailla ruotsinkielisiä raaseporilaislapsia, ja että heidänkin on tärkeämpää oppia ensin englantia, saksaa ja ranskaa kuin eurooppalaisittain marginaalista suomea, jos haluavat...

Re: Ruotsinkielisten pakon pitkittäjien näkökulmaa blogissa
Me taisimme kaikki täällä ymmärtää tekstin ihan oikein.Jan-Erik Andelin kirjoitti:Ei, vaan blogisti Nina Ahtolaa harmitti se, että molempiin A1-kieliratkaisuihin (pakollinen suomi ja pakollinen suomi) haaskataan "negatiivista energiaa". Hänen kirjoituksensa kohdistui lähinnä niihin, jotka kritisoivat pakollisen suomen aloittamista 1. luokalta ruotsinkielisissä kouluissa. Hän harmitteli myös sitä, ettei itse nuorena oppinut paikkakunnalla suomea ajoissa. Se oli siis aikalailla pro-finska-teksti.
Noh, toisaalta hän tölväisi molempien kieliryhmien pakonvastustajia. Tietysti voi ajatellaa niinkin, että kielivapaus koskee yhtä lailla ruotsinkielisiä raaseporilaislapsia, ja että heidänkin on tärkeämpää oppia ensin englantia, saksaa ja ranskaa kuin eurooppalaisittain marginaalista suomea, jos haluavat...
Sitä paitsi "suomea ekalta" on ollut ruotsinkielisten ikioma valinta ja toki sen ymmärrämme, niin tärkeä kieli on suomi ruotsinkielisille ja onhan englanti samaa kieliryhmää ruotsin kanssa, joten kenties kotoaan ruotsinkielisille sen oppiminen on jonkin verran helpompaa kuin ugreille.
Haluan vain ymmärtää, miten ruotsinkieliset pakon pitkittäjät näkevät tilanteen ja perustelevat keskenään sen, miksi meidän suomenkielisten ja uussuomalaisten pakon kriitikkojen ei voida sallia päättää lastemme kieliopinnoista.
-
- Viestit: 1868
- Liittynyt: 22.04.2013 09:55
Re: Ruotsinkielisten pakon pitkittäjien näkökulmaa blogissa
Minustakin olisi mukavampi käyttää energiaa vaikka tämän maan nostamiseen,
mutta niin kauan kuin meillä on järjestelmässä sisäänrakennettuna epäoikeudenmukaisuus,
epätarkoituksenmukaisuus ja epäjohdonmukaisuus, en näe mitään syytä käyttää energiaani
pönkittääkseni vallitsevaa järjestelmää, vaan käytän energiani järjestelmän uudistamiseen.
Blogistin logiikalla Saharovin olisi pitänyt rakentaa innokkaammin ydinpommeja ja Mandelan
olisi pitänyt rohkaista mustia yrittämään kovemmin valkoisten timanttikaivoksilla!
"Negatiivista energiaa"
mutta niin kauan kuin meillä on järjestelmässä sisäänrakennettuna epäoikeudenmukaisuus,
epätarkoituksenmukaisuus ja epäjohdonmukaisuus, en näe mitään syytä käyttää energiaani
pönkittääkseni vallitsevaa järjestelmää, vaan käytän energiani järjestelmän uudistamiseen.
Blogistin logiikalla Saharovin olisi pitänyt rakentaa innokkaammin ydinpommeja ja Mandelan
olisi pitänyt rohkaista mustia yrittämään kovemmin valkoisten timanttikaivoksilla!
"Negatiivista energiaa"

-
- Viestit: 1388
- Liittynyt: 17.11.2008 23:14
- Paikkakunta: Nurmijärvi
- Viesti:
Re: Ruotsinkielisten pakon pitkittäjien näkökulmaa blogissa
Olisihan se kiva, mutta kun minä en enää halua nostaa tällaista maata.JV Lehtonen kirjoitti:Minustakin olisi mukavampi käyttää energiaa vaikka tämän maan nostamiseen
Maailma on suuri ja se on henkinen kotini, ei joku Ruotsin provinssi...
