Kannanottoja pakkoruotsia vastaan vihreiden kokouksessa

[NRR]

Minä kuulin puheenvuorot hyvin vapaan kielivalinnan kaltaisina. Molemmat olivat huolissaan tasa-arvon toteutumisesta. Jälkimmäinen sanoi pakon heikentävän myös niiden tuloksia jotka haluaisivat opiskella ruotsia. Pakolla tunneilla istuvat häiritsevät opetusta siinä määrin ettei oikeastaan kukaan opi.

Surkeinta antia oli Niinistön Jyrkin kommentit Vihreiden pakkoruotsi-politiikasta.
Hän kommentoi heti toisen pakkoa arvostelleen jälkeen.
Niinistö sanoi Vihreiden linjan olevan sellainen että peruskoulusta voitaisiin ruotsin opintoja vähentää vuodella ja samalla aikaistaa aloitusta.
Hän vain kertoi mikä on puolueen kanta vaikka eiköhän sen kannan määrittele juuri se porukka joka noitakin puheita kuunteli?

Vihreä kenttä:

"Virkamiesruotsille ei sinänsä ole rationaalisia perusteita, vaan se johtuu ainoastaan siitä, että RKP on istunut viimeiset 35 vuotta hallituksessa. Virkamiesruotsi on ollut voimassa vasta vuodesta 1994 ja tosiasiassa sen pakollisuus ei palvele ketään: Joillekin se voi olla tulppa, joka myöhästyttää valmistumista ja samalla aiheuttaa yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia. Ks. esim.

http://yle.fi/uutiset/virkamiesruotsi_o ... origin=rss

Ruotsinkielisten tarpeet voitaisiin turvata paljon maltillisemmallakin panostuksella, joten kyse on ihan valtapolitiikasta. Virkamiesruotsista tulisikin luopua, sillä käytännön kokemukset ovat osoittaneet, ettei se mitenkään takaa virkamiesten ruotsinkielen taitoa. Paljon parempi olisi, että yksiköissä olisi joku, joka ihan oikeasti osaisi ruotsia kuin että kaikki mukamas osaavat, mutta kukaan ei oikeasti osaa.

Virkamiesruotsin älyttömyyttä kuvastaa osaltaan myös se, että samalla kun meillä on pakollinen virkamiesruotsi, niin käytännössä se ei tunnu edes RKP:lle kelpaavan, kuten Keski-Pohjanmaan maakuntakiista hyvin osoittaa:

http://yle.fi/uutiset/ruotsin_kieli_rat ... an/5627214#

Virkamiesruotsin poistaminen ratkaisisi monta ongelmaa: Tällöin ei olisi juridista estettä valita toista vierasta kieltä sen tarpeen mukaan, mikä ajaa parhaiten maan etua. Kielipolitiikassa pitäisi yleensäkin käyttää järkeä ja ymmärtää asia myös maan talouden kannalta. Mikäli esimerkiksi Itä-Suomessa ei ole riittävästi venäjän osaajia, niin käytännössä kaikki työt valuvat venäläisille.

http://vesavirri.puheenvuoro.uusisuomi. ... a-maan-etu

http://www.hare.vn.fi/upload/Asiakirjat ... rkosto.pdf

Täsmälleen näin.

[Jan-Erik Andelin]

Kyse näyttää kuitenkin olevan joistakin kymmenistä viroista.

No, eipä tietenkään ole, vaan arvelisin, että 99 % kunnanhallinnossa työskentelevien ensimmäinen kieli suomen jälkeen on ruotsi. En puolusta virkamiesruotsia nykymuodossa, mutta toteanpa vaan, että koska se on kerran ollut olemassa, se on myös johtanut työn perässä liikkumiseen, joka on ollut hyödyksi niin kaksikieliselle seudulle, kuten varmasti myös johtaville virkamiehille itselleen.

Tuossa listassa yksi kaupunginjohtaja on tullut Huittisista, toinen Oulusta, hallintojohtaja Porista... jne.

[Eero Nevalainen]

Tvåspråkiga skolor ska inte tära på enspråkigheten i svenska skolor

Ja tietysti suomenkielisen koulutuksen yksikielisyyteen puuttuminen olisi helt okej koska mikä ongelma siinä muka on? Vaihdetaan suoraan kieli vaikka ruotsiksi kokonaan! Mikä chans...

[TMK]

Kyse näyttää kuitenkin olevan joistakin kymmenistä viroista.

No, eipä tietenkään ole, vaan arvelisin, että 99 % kunnanhallinnossa työskentelevien ensimmäinen kieli suomen jälkeen on ruotsi. En puolusta virkamiesruotsia nykymuodossa, mutta toteanpa vaan, että koska se on kerran ollut olemassa, se on myös johtanut työn perässä liikkumiseen, joka on ollut hyödyksi niin kaksikieliselle seudulle, kuten varmasti myös johtaville virkamiehille itselleen.

Tuossa listassa yksi kaupunginjohtaja on tullut Huittisista, toinen Oulusta, hallintojohtaja Porista... jne.

Kuinkahan moni noista on käynyt nykytyylisen pakkovirkamiesruotsikurssin yliopistossa? Omalla kurssillani ei ainakaan opiskeltu edes oman alani varsinaista sanastoa (vähän sen toisen, sivuavan alan, tosin sekin oli melkeinpä perussanastoa kaikille). Vaativuudeltaan kurssi oli kokonaisuudessaan ehkä jossain yläasteen ja lukion välimaastossa. Minulle kyllä teetti jo sekin jonkin verran työtä, koska lukiovuosista oli jo vuosikymmen, ylikin. Suoraan (tai melkein) lukiosta tulleet saivat varmaan helpommin hyvän arvosanan, jonka varmaan itsekin olisin saanut heidän ikäisenään. No, tuskinpa heilläkään se taito kovin pitkään säilyy, vaikka näin ilmeisesti kuvitellaan.

[Indigo]

Eipä tuo kielitaito taida kovin pitkään kunnossa pysyä, ellei sitä aktiivisesti käytä. Toki jotain rakenteita ja sanastoa jää pitkäkestoiseen muistiin, vaikkei kieltä vuosikausiin käyttäisikään. Eli ei minunkaan pitänyt ruotsinopiskelua ihan nollasta aloittaa, vaikka kouluruotsista olikin jo ehtinyt kulua yli vuosikymmen. Toki olin jo koulussa keskiverto poikaa motivoituneempi opiskelija. Voin hyvin kuvitella millaista tervanjuontia joku virkamiesruotsi on jollekin kouluruotsin rimaahipoen läpäisseelle. Eipä sillä, että testin läpäisemälläkään olisi mitään takeita ruotsin luistamisesta edes auttavasti.

Kielen kyllä voi oppia suhteellisen nopeastikin, jos siihen on todellista tarvetta tai motivaatiota. Itsekin opin englannin, koska nuorena tarvitsin (ja tarvitsen edelleen) kieltä tietokone -ja peliharrastuksessani. Kielitaito lähti oikein kohisemalla nousemaan, kun sain 14-vuotiaana ensimmäisen oman tietokoneeni. Kieltä oli pakko oppia, jotta pääsi seikkailu- ja roolipeleissä etenemään. Siinä sitä englantia oppi ihan huomaamattaan, ja samoin kävi monelle kaverillenikin. Kyllä kielen kuin kielen oppii, jos sille on aidosti tarvetta.

[TMK]

Eipä tuo kielitaito taida kovin pitkään kunnossa pysyä, ellei sitä aktiivisesti käytä. Toki jotain rakenteita ja sanastoa jää pitkäkestoiseen muistiin, vaikkei kieltä vuosikausiin käyttäisikään. Eli ei minunkaan pitänyt ruotsinopiskelua ihan nollasta aloittaa, vaikka kouluruotsista olikin jo ehtinyt kulua yli vuosikymmen. Toki olin jo koulussa keskiverto poikaa motivoituneempi opiskelija. Voin hyvin kuvitella millaista tervanjuontia joku virkamiesruotsi on jollekin kouluruotsin rimaahipoen läpäisseelle. Eipä sillä, että testin läpäisemälläkään olisi mitään takeita ruotsin luistamisesta edes auttavasti.

Eikös täällä vasta lainattu jostain, että lukion läpäisseen pitäisi pystyä käyttämään ruotsia suunnilleen yksinkertaisissa arkiasioissa. Sanoisin kyllä, että virka-asiat (ja "virkakieli") ovat kaikkea muuta kuin yksinkertaisia tai arkisia.

[NRR]

Kokosin taannoin virkapakkoruotsin ongelmia ketjussa
http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewt ... =13&t=1832

Useimmille homma teettänee vain turhaa työtä, mutta monelle kyse on myös huomattavasta rasituksesta, jopa valmistumisesteestä. Ei ole mitenkään järkevää vaatia kaikilta virkamiesopintoja, koska suurin osa valmistuneista ei kuitenkaan ryhdy virkamiehiksi.

Muutamat ammattijohtajat kuntapuolella ovat luultavasti joutuneet hankkimaan ruotsin taidon osana hallintotieteiden opintoja ja he näkevät sen yhtenä mahdollisuutena laajentaa urakelpoisuuttaan. Kuinka suuri osa heistä todella päätyy Sipoon tai Porvoon kaltaisiin kuntiin jossain vaiheessa?

Suurin osa virkamiehistä ei ole hallinnon erityisasiantuntijoita vaan jotain muuta. Suomessa virkamiehiä/viranhaltijoita on aika paljon: n. 20% työvoimasta on kunnan tai valtion palveluksessa, toki moni ilman virkaa (lieneekö tarkkoja lukuja?). Tästä taitaa tulla lähes puoli miljoonaa työntekijää. Kuinka suuri osa näistä todellisuudessa tarvitsee ruotsia? Eikö tämä tulisi kartoittaa?

[TK]

Arvelisin, että virkamiesten tärkein kieli osattavaksi suomen jälkeen on englanti. Englannin jälkeen suuressa osassa maata kolmanneksi tärkein kieli osatttavaksi on venäjä. Näiden jälkeen tarvittavia kieliä on useita, koska Suomi on monikielinen maa. Ruotsi on tärkeä rantaruotsalaisissa kunnissa.

[Indigo]

Eipä tuo kielitaito taida kovin pitkään kunnossa pysyä, ellei sitä aktiivisesti käytä. Toki jotain rakenteita ja sanastoa jää pitkäkestoiseen muistiin, vaikkei kieltä vuosikausiin käyttäisikään. Eli ei minunkaan pitänyt ruotsinopiskelua ihan nollasta aloittaa, vaikka kouluruotsista olikin jo ehtinyt kulua yli vuosikymmen. Toki olin jo koulussa keskiverto poikaa motivoituneempi opiskelija. Voin hyvin kuvitella millaista tervanjuontia joku virkamiesruotsi on jollekin kouluruotsin rimaahipoen läpäisseelle. Eipä sillä, että testin läpäisemälläkään olisi mitään takeita ruotsin luistamisesta edes auttavasti.

Eikös täällä vasta lainattu jostain, että lukion läpäisseen pitäisi pystyä käyttämään ruotsia suunnilleen yksinkertaisissa arkiasioissa. Sanoisin kyllä, että virka-asiat (ja "virkakieli") ovat kaikkea muuta kuin yksinkertaisia tai arkisia.

Niin, luulen kyllä, että suurinosa virkamiesruotsin suorittaneista ei pysty hoitamaan oman alansa asioita ruotsiksi. Ei todellakaan. Kahvin tilaaminen voi jo joltain jopa luonnistua. Eiköhän se ole niin, että kielikokeeseen vain päntätään hampaat irvessä sen verran, että päästään läpi, sitten unohdetaan koko kieli. Ja kas, meillä on jälleen yksi paperilla kielitaitonen lisää. Mitä ajanhukkaa koko pakkoruotsi!

[Indigo]

Kokosin taannoin virkapakkoruotsin ongelmia ketjussa
http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewt ... =13&t=1832

Useimmille homma teettänee vain turhaa työtä, mutta monelle kyse on myös huomattavasta rasituksesta, jopa valmistumisesteestä. Ei ole mitenkään järkevää vaatia kaikilta virkamiesopintoja, koska suurin osa valmistuneista ei kuitenkaan ryhdy virkamiehiksi.

Muutamat ammattijohtajat kuntapuolella ovat luultavasti joutuneet hankkimaan ruotsin taidon osana hallintotieteiden opintoja ja he näkevät sen yhtenä mahdollisuutena laajentaa urakelpoisuuttaan. Kuinka suuri osa heistä todella päätyy Sipoon tai Porvoon kaltaisiin kuntiin jossain vaiheessa?

Suurin osa virkamiehistä ei ole hallinnon erityisasiantuntijoita vaan jotain muuta. Suomessa virkamiehiä/viranhaltijoita on aika paljon: n. 20% työvoimasta on kunnan tai valtion palveluksessa, toki moni ilman virkaa (lieneekö tarkkoja lukuja?). Tästä taitaa tulla lähes puoli miljoonaa työntekijää. Kuinka suuri osa näistä todellisuudessa tarvitsee ruotsia? Eikö tämä tulisi kartoittaa?

Juu, tuo ruotsin kielen todellinen tarve olisi kyllä mielenkiintoista kartoittaa. Itse en ole koskaan törmännyt ihmiseen, joka olisi aktiivisesti tarvinnut ruotsia työssään. Eiku, hetkinen, kyllä mä yhden ruotsinkielisen pomon alaltani tunnen. Ei siis kuitenkaan ole tullut vielä vastaan yhtään suomenkielistä, joka ruotsia työssään suuremmin tarvitsisi.

Enkä minäkään oleta "urani" lähtevän nousukiitoon, vaikka välillä vähän jotain ruotsin kielioppikirjaa pläräilenkin. Lähinnä kyse on kohdallani vanhoilla päivillä heränneestä kiinnostuksesta kieliin. Toki ruotsin osaamisesta voi olla työssäni jotain hyötyä. Eihän sitä koskaan tiedä, jos vaikka ajautuu hommiin Kauniaisiin! No joo, jos ei kuitenkaan mennä tuon pidemmälle tähän "Eihän sitä koskaan tiedä!" -argumentaatioon.

[jänkäkoira]

Heh, on kyllä tietyllä tapaa hieman ironista, että melkeenpä ainut asia mihin pakolla opiskeltua ruotsiani käytän, on pakkoruotsin vastustaminen, eli koitan tulkita noita hbl:n/svenska ylen aiheeseen liittyviä uutisia. Tosin sanakirjasta joutuu tarkistamaan melkein joka kolmannen sanan.

[Eero Nevalainen]

Heh, on kyllä tietyllä tapaa hieman ironista, että melkeenpä ainut asia mihin pakolla opiskeltua ruotsiani käytän, on pakkoruotsin vastustaminen, eli koitan tulkita noita hbl:n/svenska ylen aiheeseen liittyviä uutisia. Tosin sanakirjasta joutuu tarkistamaan melkein joka kolmannen sanan.

Sama täällä, en ole koskaan käyttänyt ruotsia luokkahuoneen ulkopuolella mihinkään muuhun koko elämäni aikana. Tosin passiivinen kielitaitoni taitaa olla aika hyvä kun ymmärrän varsin sujuvasti miten meitä nyt herjataan ja millaisia kollektiivisia meemejä surut toistensa päähän ovat istuttamassa -- se vahva englanti auttaa, se tukee ruotsia...