Kansalaisaloitekeskustelun linjat

[JV Lehtonen]

Onko tämäkin keskustelu tulkittava siten, että pakkoruotsin yhä ohenevissa selityksissä palveluilla ei ole merkitystä?

On tulkittava, jo vuosikausia asia on ollut näin- poliittisella tasolla.

Mutta esim. VIRKAMIESTEN kansalliskieliselvitys toistaa vanhasta muistista "perustuslain rikkomisesta",
kun palvelijat eivät pakottamisesta huolimatta opi ruotsia.

Virkamiesten retoriikkahan "lagaa" aina suhteessa poliittisen retoriikkaan!

Ainoa poliittinen "peruste" eduskunnassa asti on enää HISTORIA, siis muistiinkirjoitettu menneisyys!

Historiaa pitäisi opettaa historian tunnilla.

Kieliopinnot ovat tulevaisuusopintoja!

Onko tulevaisuusvaliokunta ottanut asiaan kantaa ?

Onko eduskunnassa menneisyys-valiokunta ?
Pakkoruotsi kuuluisi sen toimialaan!

[Jan-Erik Andelin]

Onko tämäkin keskustelu tulkittava siten, että pakkoruotsin yhä ohenevissa selityksissä palveluilla ei ole merkitystä? On tulkittava, jo vuosikausia asia on ollut näin- poliittisella tasolla.

Tämä on mielestäni alue, jossa ollaan, joskin suppeassa dialogissa muutamalla foorumilla päästy eteenpäin. Siitä kiitokset mm. JV:lle, joka nosti tämän asian "projektiksi" blogissaan, ja jossa käytiin aikoinaan hyvät keskustelut. Tätä olenkin sanonut keskusteluissa tuntemani rkp-läisten kanssa, että tämä "ruotsinkieliset palvelut"-asia nimeenomaan on sellainen osa kielipolitiikkaa, jossa tosiasiallinen tarve muuttuu ajan myötä. Ruotsinkieliset ovat tänään vahvemmin kaksikielisiä, muunkieliset ryhmät vaikuttavat kielipalettiin jne.

Eikä tätä palveluargumenttia, varmaan rkp-ideologien neuvosta, käytettykään paljon eduskunnan salissa kun kansalaisaloitetta käsiteltiin (ok, oikeusministeri Henriksson, mutta oliko oikeasti muita?)

[JV Lehtonen]

NRR:

Miten tämän (eduskunta)keskustelun voi ottaa vakavasti?

Ehkä keskustelua ei edes haluta käydä vakavasti..

Usein "läskiksilyömisellä" yritetään mitätöidä aiheen käsittely kokonaan..

Kannattaa sekin vaihtoehto ottaa huomioon..

"Truth passes through three phases: First it is ridiculed. Second it is fiercely and violently opposed. Third, it becomes self-evident"

[JV Lehtonen]

Eikä sitä (palvelu)argumenttia, varmaan rkp-ideologien neuvosta, käytettykään paljon eduskunnan salissa kun kansalaisaloitetta käsiteltiin (ok, oikeusministeri Henriksson, mutta oliko oikeasti muita?)

Toisaalta kokoomuksen retoriikassa (HUOM! tasolla Katainen, Stubb) esiintyy perusteluna "velvollisuus".
Millä tasolla ruotsi on jokaisen suomalaisen velvollisuus, se jää hämäräksi!

Kokoomuksessa tosin on myös holhous-osasto, SDP:ssä ei muuta olekaan kuin holhousta!

[TK]

Kieliopinnot ovat nimenomaan tulevaisuusopintoja. On katsottava tulevaisuuteen, ei menneisyyteen.

Surujen perustelut pakkoruotsille eivät kestä edes nykyisyyden vaatimuksia puhumattakaan tulevaisuuden kielitarpeista. Heijastelevatko surujen pakkoruotsiperustelut enemmän uskonlahkolaisuutta vai tervejärkisyyden puutetta, sillä ei oikeastaankaan ole erityisemmin väliä. Kun pakkoruotsissa ei ole mitään mieltä, niin ei ole mitään mieltä.

http://www.ruotsivapaaehtoiseksi.fi

[rationalisti]

Tytti Tuppurainen / sd, saksan kielen maisteri Oulusta:

Puhui pääosin ruotsiksi --- arvosteli viime vuosien debattia, väitti että kyse on kaksikielisyyden vastustamisesta, muistutti Suomen historiasta, tilitti tuntemastaan kiitollisuudesta länsimaisuuttamme kohtaan, sanoi että olemme kahden kielen kansa, lopuksi hän toisti virheellisen argumentin siitä, ettei kielten kirjoittaminen lisääntynyt vaikka pakko yo-kirjoituksista poistettiin ja väitti, että pakon poistuessa ruotsin lukijoista muodostuisi "svensktalande bättre folk", joka osaisi muitakin kieliä paremmin. Suomeksi vain: "Koulujen kielivalikoimasta voi ja pitää puhua. Tämän aloitteen maalina on kuitenkin kielipolitiikka, ei koulutuspolitiikka. Suomenkielisenä suomalaisena en kannata aloitetta."

Ongelma vaan on se täällä länsimaisuuden ja itämaisuuden rajalla, että emme oikeastaan itse kuulu kumpaankaan ja valitettavasti olemme jopa enemmän kallellaan tuonne idän kuin lännen suunnalle. Sillä mitäpä muutakaan on pakkoruotsi kuin oppivelvollisuuden pakolla suoritettava uskontunnustus, jonka tilalla muissa viitekehyksemme maissa on yleensä ollut häpeilemätöntä Puolueen tai Kansainvälisen Toveruuden ylistystä. Muut itäblokin maat aikalailla vapautuivat jo noista järjettömyyksistään. Olisiko piskuisen Suomen jo aika seurata samalla tiellä 20v myöhemmin?

[Weeku]

Jokainen, joka puolustaa molempien virallisten kielten opiskelun pakollisuutta perustulakiin vedoten, voisi myös vastata seuraaviin kysymyksiin:
- toimittiinko Suomessa perustuslain vastaisesti vuoteen 1970 asti, kun ruotsinkieli ei ollut pakollinen aine?
- miksi perustuslaki ei koske Ahvenanmaata?

[Jan-Erik Andelin]

Jokainen, joka puolustaa molempien virallisten kielten opiskelun pakollisuutta perustulakiin vedoten, voisi myös vastata seuraaviin kysymyksiin:

Saa varmaan vastata vaikka ei puolustaisikaan...?

- toimittiinko Suomessa perustuslain vastaisesti vuoteen 1970 asti, kun ruotsinkieli ei ollut pakollinen aine?

Siinä on argumenttina, että ruotsinkielisen on voitava toimia viranomaisten kanssa omalla kielellään omassa maassaan. 45 vuodessa moni asia on kuitenkin muuttunut – ruotsinkielisten kielitaito parantunut; yhteiskunnan palvelutarjonta laajentunut; muut kieliryhmät kasvaneet ruotsinkielisten rinnalle; hallintoalueet ja kunnat suurentuneet. Mielestäni tuota ei voi arvioida kategorisesti, vaan katsomalla käytännössä toimiiko vai eikö toimi.

- miksi perustuslaki ei koske Ahvenanmaata?

Koska Ahvenanmaan status perustuu kansainväliseen sopimukseen, joka on kompromissi sen jälkeen kun 98 % ahvenanmaalaisista ensimmäisen maailmansodan jälkeen halusi maakunnan liittyvän Ruotsiin. Kauppatavarana sille, että maakunta jäi Suomelle oli ruotsin kielen status saarilla. Eurooppalaisena, hyvinvoivana maakuntana Ahvenanmaa voisi minun mielestäni tästä riippumatta järjestää suomenkielisiä peruspalveluja vähintään siinä laajuudessa, jonka eurooppalaiset vähemmistösäädökset edellyttävät. Monet suomenruotsalaiset ovat tästä samaa mieltä.