Suomen kuvalehden artikkeli pakkoruotsin vapaaehtoisuudesta

[Weeku]

Uusimmassa Suomen kuvalehdessä on asiallinen artikkeli: Pakkoruotsi pois – ruotsin opiskelu vähenisi ”jonkin verran”.

Artikkeli on asiallinen, ainoastaan opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparran vastaus ihmetytti kysymykseen: Kuinka nopeasti voitaisiin kouluttaa lisää päteviä muiden kielten opettajia? ”Ei kovin nopeasti, ei edes toisen kielen opettajasta. Kyllä se monen vuoden opinnot vaatii. Oppimistulosten kannalta on tärkeää, että opettaja pystyy käyttämään kieltä monipuolisesti ja toimimaan mallina.”
 
Herää kysymys, eikö ruotsin osaaminen olekkaan oikotie muiden kielten osaamiseksi?

[TMK]

Uusimmassa Suomen kuvalehdessä on asiallinen artikkeli: Pakkoruotsi pois – ruotsin opiskelu vähenisi ”jonkin verran”.

Artikkeli on asiallinen, ainoastaan opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparran vastaus ihmetytti kysymykseen: Kuinka nopeasti voitaisiin kouluttaa lisää päteviä muiden kielten opettajia? ”Ei kovin nopeasti, ei edes toisen kielen opettajasta. Kyllä se monen vuoden opinnot vaatii. Oppimistulosten kannalta on tärkeää, että opettaja pystyy käyttämään kieltä monipuolisesti ja toimimaan mallina.”
 
Herää kysymys, eikö ruotsin osaaminen olekkaan oikotie muiden kielten osaamiseksi?

Mehän tiedetään jo vastaus tähän: alle kolme vuotta. Siinä ajassa luokanopettajista ilmeisesti tehdään ruotsin(kin)opettajia. Mutta kuinka monella kieltenopettajalla on oikeasti vain englanti-ruotsi-yhdistelmä? Kai nyt yliopistoissakin tiedetään suositella muitakin kieliä.

[Hillevi Henanen]

Uusimmassa Suomen kuvalehdessä on asiallinen artikkeli: Pakkoruotsi pois – ruotsin opiskelu vähenisi ”jonkin verran”.

Artikkeli on asiallinen, ainoastaan opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparran vastaus ihmetytti kysymykseen: Kuinka nopeasti voitaisiin kouluttaa lisää päteviä muiden kielten opettajia? ”Ei kovin nopeasti, ei edes toisen kielen opettajasta. Kyllä se monen vuoden opinnot vaatii. Oppimistulosten kannalta on tärkeää, että opettaja pystyy käyttämään kieltä monipuolisesti ja toimimaan mallina.”
 
Herää kysymys, eikö ruotsin osaaminen olekkaan oikotie muiden kielten osaamiseksi?

Minulla taas herää kysymys, että mikä voisi olla huonompaa kuin nykyinen systeemi? Uudessa systeemissä varmasti olisi alkuun korjattavia heikkouksia, mutta silti asiat menisivät ETEENPÄIN.

[Indigo]

Lukaisin tänään Hesarin jutun eduskuntakeskustelusta. Tökkäsi oikein silmään, kun toimittaja kuvasi rakentaviksi niiden ehdokkaiden puheenvuoroja, joissa pakkoruotsista luopumisen sijaan ehdottiin opetuksen kehittämistä ja aikaistamista. No joo, kyseisen aviisin tuntien, eipä paljon yllättänyt. Tässä on siis kyse kahden ääripään meuhkaamisesta, joiden välissä on sitten tuo "rakentava" keskitie...

[NRR]

Lukaisin tänään Hesarin jutun eduskuntakeskustelusta. Tökkäsi oikein silmään, kun toimittaja kuvasi rakentaviksi niiden ehdokkaiden puheenvuoroja, joissa pakkoruotsista luopumisen sijaan ehdottiin opetuksen kehittämistä ja aikaistamista. No joo, kyseisen aviisin tuntien, eipä paljon yllättänyt. Tässä on siis kyse kahden ääripään meuhkaamisesta, joiden välissä on sitten tuo "rakentava" keskitie...

Aivan. Ja niin kauan kuin muistan, on juuri ollut kehitteillä se pedagoginen uudistus, joka tekee ruotsin opiskelusta mielekästä ja tehokasta ja palkitsevaa. Ei tule tapahtumaan.

Eivät ole tainneet olla muuten kansanedustajat aikoihin missään tekemisissä peruskoulun kanssa. On sen verran haasteita nykyopiskelussakin, että kahden kielen varhaistaminen vain huonontaa suurimmalla osalla muita perustaitoja (äidinkieli ja matematiikka) ja joudutaan ojasta allikkoon.

Kuulostaahan se kaikki mukavalta: enemmän kieliä, enemmän ajattelun taitoja, enemmän matematiikkaa, enemmän kaikkea ja samassa ajassa ja samaan hintaan ja vielä kaikki oppivat. Älkää unta nähkö hyvät kansanedustajat!