Vieraskielisten määrä ohittaa ruotsinkielisten määrän

[NRR]

Syyksi muihin ammatteihin siirtymiselle sanotaan olevan pääkaupunkiseudun korkea hintataso. laskeeko se, jos lisäopettajat koulutetaankin Helsingissä? Yhdeksi ratkaisuksi noissa keskusteluissa nähdään opettajien palkkojen korottaminen pääkaupunkiseudulla, mutta sitä ei oikein voi toteuttaa vain yhdelle kieliryhmälle.

Syyhän ei ole hintataso vaan se, että muita töitä on tarjolla, erityisesti ruotsinkielisille, joilla on omat verkostonsa. Lähtöpalkka ei ole niin oleellinen kuin se, ettei opettajan työssä ole vastaavia etenemismahdollisuuksia kuin muissa töissä.

Nähdäkseni ruotsinkielisten koulujen opettajiksi tulisi hakea sopivia ja auttaa sitten heitä pätevöitymään. Siis sopivilla tarkoitan jonkin tutkinnon suorittaneita, jotka näyttävät pärjäävän oppilaiden kanssa ja haluavan jäädä opetusalalle ja mielellään vielä sille kulmakunnalle, jossa koulu sattuu sijaitsemaan. Kyse olisi siis täydennyskoulutusoperaatiosta.

[Hillevi Henanen]

Käsittääkseni luokanopettajien koulutusta on tällä hetkellä vain Vaasassa, eikä niillä nurkilla ole pulaa pätevistä opettajista.

http://svenska.yle.fi/artikel/2014/04/0 ... uderandena. Tässä eräs kommentti.

Det är ju helt sjukt att det till en lärartjänst i Österbotten finns 50-60 behöriga sökanden samtidigt som huvudstadsregionens skolor med ljus och lykta tvingas söka efter kompetenta lärare.
Onhan se ihan sairasta, että yhteen opettajan virkaan Pohjanmaalla on 50-60 pätevää hakijaa, kun samaan aikaan pääkaupunkiseudun koulut pakotetaan kissojen ja koirien kanssa etsimään osaavaa opettajaa.

Jonkinasteista nurkkakuntaisuutta havaittavissa myös ruotsinkielisten ryhmän sisällä.

[NRR]

Käsittääkseni luokanopettajien koulutusta on tällä hetkellä vain Vaasassa, eikä niillä nurkilla ole pulaa pätevistä opettajista.

http://svenska.yle.fi/artikel/2014/04/0 ... uderandena. Tässä eräs kommentti.

Det är ju helt sjukt att det till en lärartjänst i Österbotten finns 50-60 behöriga sökanden samtidigt som huvudstadsregionens skolor med ljus och lykta tvingas söka efter kompetenta lärare.
Onhan se ihan sairasta, että yhteen opettajan virkaan Pohjanmaalla on 50-60 pätevää hakijaa, kun samaan aikaan pääkaupunkiseudun koulut pakotetaan kissojen ja koirien kanssa etsimään osaavaa opettajaa.

Jonkinasteista nurkkakuntaisuutta havaittavissa myös ruotsinkielisten ryhmän sisällä.

Ruotsinkielisellä puolella ongelma voi olla myös aito kaksikielisyys. Päivi Storgård on äidin roolissa antanut varsin järkeviä kommentteja (Slaget efter tolv - dagens debatt: 15.09.10 Tvåspråkig identitet?). Hän on kuvannut aitoa kaksikielisyyttä, jonka hän koki valinneensa lastensa syntyessä. Yllättäen Storgård nosti esiin ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta kotoisin olevien opettajien vaikeuden ymmärtää kaksikielisten lasten kielen kehitystä, heidän kapeampaa sanavarastoaan, sen vaatimaa kehittämistä, kielivirheitä ja kirjoitusvirheitä lapsen tehtävissä jne. Hän toivoi tutkimusta nimenomaan kaksikielisyyden ohjaamisessa! Keskustelussa hän sivusi myös ruotsinkielisten sisäistä arvohierarkiaa – on tilanteita, joissa kaksikieliset lapset ovat ”andra klassens svenskspråkiga eller halvfinnar”. Ymmärsin, että tähän liittyy tunteita, jotka meiltä suomenkielisiltä pidetään piilossa. Jopa kaksikielisen lapsen oikeus käyttää suomea ei olekaan itsestään selvä monissa tilanteissa.

[Hillevi Henanen]

Näikin varmaan on, mutta jos nyt Pohjanmaalla on jo opettajia pilvin pimein (Sorry! Nyt tulee vihapuhetta), niin eikö sieltä sitten voitaisi siirtää koulutuskiintiötä Helsinkiin?

[rationalisti]

Toisaalta taas ylimitoitetuista kiintiöistä huolimatta esim. ruotsinkielisiä lääkäreitä ja opettajia ei kuulu olevan tarpeeksi, elikkä Suomen korkeasti kouluttamaa porukkaa valuu koko ajan Ruotsiin. Samoilla syntyvyysluvuilla toinen porukka kasvaa ja toinen on kutistunut 30 vuotta. Jossain vuotaa.

Ainakin lääkäreiden osalta tähän on mielestäni yksinkertainen ratkaisu. Minun mielestäni ruotsinkielisten kiintiö lääkärikoulutukseen tulisi olla erikoiskoulutusta, joka pätevöittää toimimaan lääkärinä ainoastaan kaksikielisten kuntien palveluksessa. Jos on hinkua yleispäteväksi lääkäriksi, saa sitten myös lukea yleispätevään pääsykokeeseen. Nykyinen tilanne, jossa huomattava osa julkisen talouden parhaiten palkattuihin virkoihin on läänitetty ylemmälle kastille, on sietämätön.