Ruotsinkielisten koulujen vaikutus?

[NRR]

Miten keskseisiä vaikuttajia kielipolitiikan ongelmien luomisessa näyttävät olevankaan ruotsinkieliset koulut. Yhä uudestaan käy ilmi, että kestämättömät näkemykset Suomen kielitilanteesta, sen menneisyydestä ja tulevaisuudesta on rakennettu osana koulutyötä ruotsinkielisissä kouluissa.

Identiteettityö on keskeinen osa ruotsinkielistä koulua (tämähän kouluilla myönnetään) ja tämä näyttää oleellisesti muovaavan myös niiden suomenkielisten identiteettiä, jotka tuota koulua käyvät - aivan toisin kuin esim. kielikoulut, joissa kyse on lähinnä opetuskielestä.

Tapasin tuttua vanhempaa pariskuntaa, joiden suomenkielisestä perheestä ruotsinkieliseen kouluun mennyttä lastenlastaan isoisä taannoin kuvasi sanoilla "ne ovat niin aivopestyjä". Olin silloin itsekin aika hämmästynyt tästä pitkän linjan demarin avoimesti ilmaistusta kokemuksesta. Nyt kuulin, että heidän lastenlapsensa oli tyrmistyttänyt heitä ryhtymällä puhumaan siitä, miten väärin on, että kotipaikkakunnan katukylteissä se suomenkielinen nimi on ylinnä, kun ylinnä pitäisi olla se ruotsinkielinen nimi. Tämänkaltaisia asioita siis ryhtyy pohtimaan suomenkielinen lapsi, joka laitetaan ruotsinkieliseen kouluun.

Jotain tällaista lienee tapahtunut myös niille ruotsinkielisille, jotka osallistuvat pakkoruotsikeskusteluihin. On tosi vaikea saada mitään järkevää otetta kielikeskusteluun heidän kanssaan. Riikinruotsalaisten kanssa tällaista ongelmaa ei ole.

[Tapsa]

Aivan. Keskustelemalla ei voida muuttaa ruotsinkielisen järjestelmän sisällä kasvaneita ja siinä eläviä ihmisiä jonkinlaisiksi tosiasioista ja toisten oikeuksista kiinnostuneiksi, suvaitsevaisiksi ihmisiksi. He näet eivät kasva johonkin yleiseen ruotsinkielisyyteen (vrt. Sverige) sinänsä vaan säätyerikoikeuksien ja rotuoppien muovaamaan perinteeseen.

Kansan valtaenemmistö voi vaikuttaa kielipolitiikan vapautumisen suuntaan lähtemällä liikkeelle omista tarpeistaan ja yleisistä oikeuksista, jolloin joudutaan törmäämään tuon edellä mainitun porukan etuoikeuksien ja itsekeskeisyyden rakennelmaan. Se ei käy ilman kriisiä ja konflikteja.