Onko kieltenopettajilla vaihtoehtoja?

[NRR]

Tarkistin:
Suomen ruotsinopettajien yhdistykseen kuuluu 2 000 jäsentä.
Suomen kieltenopettajien yhdistykseen kuuluu 5 300 jäsentä.

Noiden lukujen perusteella voisi arvioida, että lähes 40% kieltenopettajistamme on ruotsinopettajia? Ehkä todellinen luku on jotain muuta, mutta nyt tuntuu hurjalta tämä näkymä.

Ajatelkaa, mikä kulttuurinen painoarvo kieltenopettajilla on, miten heidän kauttaan luodaan siltoja koko maailmaan ja rakennetaan kuvaa suomalaisuudesta osana kulttuurien kirjoa. Ja tässä joukossa lähes 40% on ihmisiä, joiden toimeentulo on kiinni ruotsin opiskelusta. Miten tämä ei vinouttaisi niin alan tutkimusta kuin kehitysilmapiiriä?

Puhumattakaan siitä, mikä merkitys on tällaisella painostusryhmällä niin kieltenopettajajärjestön kuin opettajajärjetön sisällä. Kaikki ns. opettajapuolen lausunnot sävyttyvät tämän ryhmän edunvalvonnalla.

Peruskoulun yläasteella opettajilla on yleensä useita opetettavia kieliä, joten heille kielivapaus ei merkitsisi niin suurta muutosta. Mutta nyt varhaistamalla pakkoruotsi alakouluihin luodaan jokaiseen alakouluun paikka ruotsinopettajalle. Tähän vastataan sekä virkarakennetta muuttamalla että kouluttamalla luokanopettajista ruotsinopettajia. Paitsi että tälle projektille tulee hintaa ja se on suoraan pois kielivalinnan laajentamisesta, luodaan opettajaryhmä, joka tulee pitämään tiukasti kiinni saavutetuista eduistaan. Kuinka paljon ruotsia opettavia opettajia tulee olemaan alakouluilla 2016, kun uusi tuntijako astuu voimaan? Mikä on heidän osuutensa alakoulujen kieltenopettajista?

Monessa lukiossa kieltenopettajat opettavat vain omaa kieltään, koska työmäärä ja vaatimustaso ovat jo niin korkeita? Kuinka paljon on lukioissa opettajia, jotka opettavat vain ruotsia? Kuinka suuri on heidän osuutensa kaikista lukion kieltenopettajista? Miten lukion opettaja voi pätevöityä työn ohessa jonkin toisen kielen opettajaksi? Vuosikymmenien ajan kerätyt materiaalit, kokeiden tuntemus, oppilaiden tyypillisten virheiden ja vaikeuksien tuntemus menettävät merkityksensä. Nyt olisi hyvä aika tehdä muutoksia lukiossa, kun uudet tietokoneavusteiset työtavat ja koemuodot joka tapauksessa mullistavat opettajan työnkuvan ja taustatyön.

Entä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kielikeskukset. Nythän pakkovirkaruotsi vaatii kaikkia korkeakouluopiskelijoita käymään ruotsinkurssinsa. Monen kohdalla tarvitaan kolmekin valmistavaa kurssia ennen varsinaisia kursseja pakkovirkaruotsissa. Tämä sitoo valtavasti opettajaresursseja. Kuinka suuri osa kielikeskusten opettajista on ruotsinopettajia?

Kun pakkoruotsia puretaan, näiden ryhmien taistelu omien etujensa puolesta tulee olemaan kova.

[JV Lehtonen]

Ei ole vaihtoehtoja, joten maalaavat itsensä nurkkaan!
Pakkoruotsi on oltava, ja sen takia on syyllistettävä suomalaiset haluttomiksi opiskelemaan kieliä!
Koko kuvio on täysin umpisolmussa: Alan yhä vahvemmin kallistua
järjestelmän romahtamisskenaarion kannalle!
Tilanne kriisiytyy kiihtyvällä vauhdilla.

"Suomessa käytävä kielitaitokeskustelu kulminoituu tänä päivänä siihen, pitääkö kieliä ylipäätään opiskella.
Keskustelua tulisi pikemminkin käydä siitä, kuinka monia kieliä ja minkätasoista kielitaitoa tulevaisuuden osaajilta edellytetään."


http://www.sukol.fi/toiminta/kannanotot ... ako_2_2014