Lainaus:
"Kansalliskielistrategian toimeenpano käynnistymässä
Julkaistu 7.3.2013 Päivitetty 28.3.2013
Valtioneuvoston joulukuussa hyväksymän Kansalliskielistrategian toimeenpano käynnistyy. Oikeusministeriö aloittaa kansalliskielistrategian koordinoinnin käynnistämällä keskustelun strategian kannalta keskeisten toimijoiden kanssa sekä muodostamalla ministeriöiden yhdyshenkilöverkoston.
Strategian yleinen seurantavastuu on osoitettu oikeusministeriölle, ja tehtävää tullaan toteuttamaan avoimesti ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Vastuu kansalliskielistrategian toimeenpanosta jakaantuu monen toimijan kesken. Tarkoituksena on perustaa valtioneuvoston kieliasioiden yhdyshenkilöverkosto strategian toimenpidesuositusten toteuttamiseksi. Strategiaan sisältyy myös mm. asenneilmapiiriin liittyviä osuuksia, jotka koskevat kansalaisyhteiskuntaa ja järjestöjä laajasti.
Kansalliskielistrategia hyväksyttiin valtioneuvostossa periaatepäätöksen muodossa. Lajissaan strategia on ensimmäinen maassamme. Strategia on kehittämishanke. Se ilmaisee hallituksen tahdon kahden elinvoimaisen kansalliskielen säilyttämiseen pitkälle tulevaisuuteen ja kerää yhteen tarvittavia konkreettisia toimia tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
Valtioneuvosto suosittelee päätöksessään, että etenkin kaksikieliset kunnat ja kuntayhtymät ottaisivat käyttöön strategiaan sisältyvät työvälineet sekä muun muassa nimittävät johdon tueksi kansalliskieliyhdyshenkilön. Tärkeää on myös kansalliskielten näkyvyyden lisääminen ja kielilainsäädännön systemaattinen soveltaminen hallinnon prosesseissa. Myös eri toimijoiden roolia asenteiden muokkauksessa korostetaan. Keskeisenä asiana strategiassa on kielikylpyopetuksen kehittäminen.
Oikeusministeriön lakisääteinen tehtävä on vastata kielilainsäädännön täytäntöönpanon seurannasta, joten valtioneuvoston kansalliskielistrategian seuranta niveltyy luontevasti samaan kokonaisuuteen.
Kansalliskielistrategia on pääministerin saatekirjeellä jaettu laajasti eri viranomaisille ja tuomioistuimille.
Kansalliskielistrategia löytyy valtioneuvoston verkkosivuilta. Julkaisua voi tilata oikeusministeriöstä Karin Hautamäeltä, etunimi.sukunimi@om.fi.
Lisätietoja: JS"
On varmaan muistettava, että kielikylpy on vain yksisuuntainen.
Åsa Palviainen Jyväskylässä tutkii suomenkielisiä lapsia, joille vuoroin puhutaan suomea ja ruotsia!
Kansalliskielistrategia ei ole laki.
Kansalliskielistrategia ei ole laki - vielä
Ei mitään etua kahdesta kansalliskielestä?
-
- Viestit: 1108
- Liittynyt: 02.04.2011 19:32
-
- Viestit: 1108
- Liittynyt: 02.04.2011 19:32
Re: Mitä etua kahdesta kansalliskielestä?
Kansalliskielistrategia ei ole laki - vielä
Oikeusministeriö on valmistelemassa lakia, jossa mainitaan ensi kerran Suomen/suomalaisten kaksikielisyys.
Ehdotus lakiluonnoksesta oikeusministeriön sivuilla.
http://oikeusministerio.fi/sv/index/und ... eudet.html
Oikeusministeriö on valmistelemassa lakia, jossa mainitaan ensi kerran Suomen/suomalaisten kaksikielisyys.
Ehdotus lakiluonnoksesta oikeusministeriön sivuilla.
http://oikeusministerio.fi/sv/index/und ... eudet.html
Re: Mitä etua kahdesta kansalliskielestä?
http://oikeusministerio.fi/fi/index/val ... eudet.html
Nähdäkseni nyt on listalla vain saamelaisuuteen ja viittomakielen käyttöön liittyvät lakihankkeet.
Mutta aika näyttää.
Siellä sanotaan, että "Suomen kansalliskielten, suomen ja ruotsin, osalta on vahvistettu maamme kaksikielisyys"
Joku juristi voisi tarkentaa, miksi meillä käytetään sanaa kaksikielisyys lakiympäristössä, kun kuitenkin perustuslaki puhuu kahdesta kansalliskielestä. Yleensä laissa ollaan tarkkoja sanamuodoista. Onko tämä kaksikielisyys-termin käyttö kuitenkin yleinen käytäntö?
Nähdäkseni nyt on listalla vain saamelaisuuteen ja viittomakielen käyttöön liittyvät lakihankkeet.
Mutta aika näyttää.
Siellä sanotaan, että "Suomen kansalliskielten, suomen ja ruotsin, osalta on vahvistettu maamme kaksikielisyys"
Joku juristi voisi tarkentaa, miksi meillä käytetään sanaa kaksikielisyys lakiympäristössä, kun kuitenkin perustuslaki puhuu kahdesta kansalliskielestä. Yleensä laissa ollaan tarkkoja sanamuodoista. Onko tämä kaksikielisyys-termin käyttö kuitenkin yleinen käytäntö?