Millä mallilla kielivapaus toteutuu ?

[Hannu Jussi]

Vuosittain kirjoittaa 30-33´000 ylioppilaaksi. Ammattikorkean luvut eivät nyt ole tässä.

Virkamiehiä Suomessa on 85´000. Tietääkseni eivät ole kaikki menossa eläkkeelle, ainakaan samaan aikaan.

[NRR]

Iirin osalta esiin nousi "valtion rahoitus".

Tuleeko Suomen valtiolle todella halvemmaksi pakko-opettaa virallinen ruotsi jokaikiselle,
vaikka suurin osa ei mene valtion palvelukseen ?
Siitä voisi lähteä tätä vyyhteä purkamaan..
Vaikuttaa suoraan sanoen järjettömältä tuhlaukselta,
joka vie rahat kaikkien muiden kielten opetukselta!

Hyvä pointti.

Tosin arvaamme, kuinka käy, jos pakkoruotsin hinnasta ryhdytään puhumaan.

Viimeksi 2012 kävi näin

Ruotsinkielinen eduskuntaryhmä on sitä mieltä, että perussuomalaiset kunnallisvaaleja kohti mentäessä paljastavat pimeämmän puolensa. Varjobudjetissaan perussuomalaiset nimittäin haluavat selvittää, mitä ruotsi kansalliskielenä maksaa maalle.

Varjobudjettinsa yhteydessä puolueelle näyttää sopivan suunnata hyökkäys ruotsia, toista kansalliskieltä kohtaan, kirjoittaa ruotsinkielinen eduskuntaryhmä lausunnossaan.
Ruotsinkielinen eduskuntaryhmä katsoo ehdotuksen olevan syvästi loukkaava Suomen ruotsinkielistä väestöä kohtaan.

Ryhmä katsoo, että kunnioitusta perustuslaissa annettuja oikeuksia kohtaan ei voida mitata rahassa ja yhteiskunnallinen hyöty maan kaksikielisyydestä on kiistaton.

alkuperäinen teksti:
Svenska riksdagsgruppen anser att Sannfinländarna lagom till kommunalvalet avslöjar sina mörkare sidor. I sin skuggbudget vill Sannfinländarna nämligen utreda vad svenskan som nationalspråk kostar landet.
I samband med sin ”skuggbudget” passar partiet på att rikta ett frontalangrepp mot det ena nationalspråket, svenskan, skriver Svenska riksdagsgruppen i ett uttalande.
Svenska riksdagsgruppen finner förslaget djupt sårande för den svenska befolkningen i Finland.
Gruppen anser att respekt för grundläggande rättigheter kan inte mätas i pengar och den samhälleliga nyttan av landets tvåspråkighet är obestridlig.
http://svenska.yle.fi/artikel/2012/10/1 ... arna-sarar

Tässä muutamia poimintoja uutisen kommenttiosuudesta:
- Pitäisi selvittää, mitä maksaa se, ettei Suomesta ole onnistuttu tekemään täysin kaksikielistä. Jos olisi, olisimme paljon lähempänä taloudellista tasa-arvoa Ruotsin kanssa, jopa menneet ohi.
- Pitäisi selvittää, miten maa tulisi toimeen ilman 300 000 suomenruotsalaista.
- Voisi kysyä, mitä suomi maksaa...
- Suomenkieliset (finnarna) ovat innokkaampia imemään kunnan rintaa kuin suomenruotsalaiset. Me suomenruotsalaiset ruokimma monta suomenkielistä, sillä työskentelemme keskimäärin kolmesta yhdeksään vuotta suomenkielisiä pitempään alueesta riippumatta, käytämme vähemmän sosiaalipalveluja, emme juokse käsi ojossa luukulta luukulle kerjäämässä tukea. Olemme ylipäätään parempia kansalaisia, finländareita, kuin finnarit. Presidenttimme teki saman huomion puheessaan, kun hän sanoi, että suomenruotsalaiset ovat hyviä finländereitä.
- Asun Espoossa, opiskelen ja teen työtä ruotsiksi, lapset ovat ruotsinkielisessä päiväkodissa. Kaikki paperit valtiolta ja kunnalta saan ruotsiksi eikä kaupoissakaan tarvita suomea. Ehkä suomen osaaminen vähän helpottaa, mutta ruotsilla pärjää hyvin osaamatta suomea. Pärjäsin jopa Tampereella vuoden ruotsilla ja englannilla.

Mutta pakkohan tätä on yrittää laskea.

Tosin niiden virkamiesten määrää, jotka todellisuudessa tarvitsevat pakkoruotsiaan, emme tiedä.

[JV Lehtonen]

"ne oppilaat jotka eivät opiskele ruotsia,
eivät joudu jatko-opintojen ja työuran suhteen epätasa-arvoiseen asemaan suhteessa ruotsia opiskeleviin."

Tuo on kieltämättä pulmallinen lause, mutta eihän aloite ole lakialoite, joka pitää hyväksyä sananmukaisesti,
vaan kyseessä on toimenpidealoite, joka siis ehdottaa toimenpiteitä tilanteen järkeistämiseksi.

Kysymykseni on edelleen se sama:
Miksi kielitaidon varmistaminen ylipäätään on ulkoistettu joka ikiselle korkeakoululle,
opintosuunnasta ja työllistymisnäkymistä (julkinen, yksityinen) riippumatta!

Miksi virkamiehen kielitaidon testausta ei voi ulkoistaa vaikka kilpailutuksella
alan ammattilaisille eli ulkopuolisille kielikouluille ?

[NRR]

"ne oppilaat jotka eivät opiskele ruotsia,
eivät joudu jatko-opintojen ja työuran suhteen epätasa-arvoiseen asemaan suhteessa ruotsia opiskeleviin."

Tuo on kieltämättä pulmallinen lause

---

Miksi virkamiehen kielitaidon testausta ei voi ulkoistaa vaikka kilpailutuksella
alan ammattilaisille eli ulkopuolisille kielikouluille ?

Eikö järkevintä olisi määritellä, että virkoihin valitaan pätevin ja mikäli viran kannalta oleellinen kielitaito (suomi, ruotsi) puuttuu, se on mahdollista opiskella osana perehdytysvaihetta työnantajan kustannuksella. Eikö tämä saisi pohtimaan tarkoin, milloin mikin kielitaito on tarpeellinen ja mistä ostetaan kustannustehokkain opetus.

[JV Lehtonen]

Tosin arvaamme, kuinka käy, jos pakkoruotsin hinnasta ryhdytään puhumaan."

Mutta mehän puhumme yliopistojen ydintehtävistä ja sen rahoituksesta..
Ruotsin kielen tenttaaminen ei voi olla jokaikisen yliopiston ydinosaamista.
Se voi olla jonkin asiaan erikoistuvan tahon ydintoimintaa.
Ehdotan valtion virkojen virkamiesruotsin taitovaatimusten kontrollin hoitamista kustannustehokkaammin!
Yliopistoissa toiminta ei ole tehokasta eikä tarkoituksenmukaista!
Yliopistoilla on tärkeämpääkin, oman alansa tekemistä ja tutkimista!

[JV Lehtonen]

"ne oppilaat jotka eivät opiskele ruotsia,
eivät joudu jatko-opintojen ja työuran suhteen epätasa-arvoiseen asemaan suhteessa ruotsia opiskeleviin."

Tuo on kieltämättä pulmallinen lause

---

Miksi virkamiehen kielitaidon testausta ei voi ulkoistaa vaikka kilpailutuksella
alan ammattilaisille eli ulkopuolisille kielikouluille ?

Eikö järkevintä olisi määritellä, että virkoihin valitaan pätevin ja mikäli viran kannalta oleellinen kielitaito (suomi, ruotsi) puuttuu, se on mahdollista opiskella osana perehdytysvaihetta työnantajan kustannuksella. Eikö tämä saisi pohtimaan tarkoin, milloin mikin kielitaito on tarpeellinen ja mistä ostetaan kustannustehokkain opetus.

Tämähän puhkaisee virkaruotsikuplan.. kun ei haluta käyttää viraston tai laitoksen rahaa turhuuteen..
Siksi toiminta on ulkoistettu yliopistoille...yliopistot hoitavat kielipoliittisen turhuuden, koska muuten valtion rahoitus katkeaa.
Eli yliopistoja kiristetään aivan kuten meitä tavallisia kansalaisiakin!
Kielipoliittinen tarkoitus ajaa taloudellisuuden edelle!

Korkeakoulut tinkivät sitten kaikista muista kielistä, jotta rahat riittäisivät..

[JV Lehtonen]

Sinänsä noiden 2003 ja 2004 asetusten muuttaminen on teknisesti helppoa, mutta poliittisesti mahdotonta.
Ei onnistu RKP-hallitusten aikakaudella.

Mutta ulkoistamisen siirtäminen pois yliopistoilta olisi ratkaisu, joka ei puutu kielilakiin tai kielitaitolakiin!
Siihen voidaan miettiä erilaisia vaihtoehtoja.. pitää vain todistaa, että nykyinen vaihtoehto
on epäkäytännöllinen, epätarkoituksenmukainen ja suomenkielisiä suomalaisia syrjivä! (EU-maiden kansalaiset)

[TK]

Ihan loogisesti ajatellen virkamiespakkoruotsia ei voi vaatia muilta kuin virkamiehiltä! Vai mitä? Virkamiespakkoruotsin todistusta voitaisiin näin ollen vaatia vain niiltä, jotka HAKEVAT SELLAISIIN virkoihin, joissa TODELLA JA OIKEASTI tarvitaan ruotsin osaamista. Näinhän ennen toimittiin.

Ennen virkamieheksi hakeutuva hankki itse tarvittavan ruotsin osaamisen jotenkin ja kävi ruotsin osaamistodistuksia antavan henkilön luona, joka suullisesti (yleensä kai suullinen riitti ainakin tyydyttävällä tasolla) keskustellen totesi henkilön ruotsin taidon ja kirjoitti todistuksen osaamisen tasosta. Yhtäkkiä tämä ei sitten enää riittänytkään. Rkp:n ministerit saivat lehmänkauppojensa avulla virkamiespakkoruotsin pakolliseksi osaksi opintoja.

Miten opiskelijoilta voidaan perusopinnoissa vaatia virkamieskelpoisuuteen liittyviä suorituksia? Tässä on ristiriita, johon vedoten virkamiespakkoruotsista luopumista voitaisiin perustella ja vaatia. Hyvin looginen vaatimus, johon kansanedustajien luulisi olevan helppo suostua.

Mitä virkamiespakkoruotsin tilalle? Entinen systeemi? Kunnille ja valtiolle velvollisuus järjestää ruotsin opetusta virkamiehilleen TARVITTAESSA, tarvittavissa määrin - kannattaisin tätä vaihtoehtoa.

Kielilaki on sitten oma, irvokas kokonaisuutensa. Salaisesti tehty rkp:n ja Lipposen sopimuksella, tuotu eduskunnan käsittelyyn juuri ennen lomia, jolloin kansanedustajille ei jäänyt aikaa paneutua tekstiin, tekstiä mainostettiin sanomalla, että "oikeastaan mikään ei muutu".

[JV Lehtonen]

[quote="TK"]
Mitä virkamiespakkoruotsin tilalle? Entinen systeemi? Kunnille ja valtiolle velvollisuus järjestää ruotsin opetusta virkamiehilleen TARVITTAESSA, tarvittavissa määrin - kannattaisin tätä vaihtoehtoa.

Kontrollisysteemi jo olemassa, joten yliopistojen pakkoruotsi on turha järjestely!

"Valtionhallinnon kielitutkintojärjestelmä on tarkoitettu julkishallinnon henkilöstön toisen kotimaisen kielen hallinnan osoittamiseen.
Vuoden 2003 kesäkuusta lähtien järjestelmän todistuksilla on voinut osoittaa myös Suomen kansalaisuuden saamiseksi edellytettävää suomen ja ruotsin kielen taitoa.

Kielilain mukaan viranomaisten on turvattava kaikkien kielelliset oikeudet ja toimittava sekä suomeksi että ruotsiksi. Jokaisella on oikeus käyttää viranomaisen kanssa asioidessaan suomea tai ruotsia. Vuoden 2004 alussa uudistuneessa kielilaissa (423/2004) säädetään, miten näiden oikeuksien tulee toteutua käytännössä. Laki säätää vähimmäistason, jolla kielellistä palvelua on julkisessa hallinnossa annettava. Kielilaista, siihen liittyvistä kielellisistä oikeuksista ja viranomaisista, joita laki koskee, kerrotaan lisää oikeusministeriön kielilakisivuilla.

Valtionhallinnon kielitutkinnoilla voidaan osoittaa sellaista suomen ja ruotsin kielen taitoa, jota vaaditaan julkishallinnon tehtävissä. Tutkintojen tehtävät liittyvät siten erilaisiin julkishallinnon työ- ja kielenkäyttötilanteisiin, kuten asiakaspalveluun, työhön liittyvien asiakirjojen käsittelyyn, julkishallinnolliseen valmistelutyöhön, neuvotteluihin sekä erilaisiin julkisiin kielenkäyttötilanteisiin, esimerkiksi esiintymiseen tiedotusvälineissä. Tutkinnoissa arvioidaan osallistujan kykyä viestiä suullisesti ja/tai kirjallisesti suomen tai ruotsin kielellä sekä ymmärtää kyseisiä kieliä.

http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot ... itutkinnot

[TK]

Kielitutkinnot ovat olemassa. Valtiolle ja kunnille tulisi määrätä velvoite järjestää TARVITTAVASSA MÄÄRIN kielikoulutusta, jotta ruotsin kieltä tarvitsevat virkailijat läpäisevät kokeet. Koulussa valinnaisen ruotsin valinneet osaisivat todennäköisesti ruotsia jo tarpeeksi hyvin ilman erilliskurssejakin.

Kansalaisaloite http://www.ruotsivapaaehtoiseksi.fi antaa suuntaviivat lakitekstin muokkaamiselle, jossa ruotsi valinnaisaineena luo riittävän reservin ruotsin kielen osaajia ruotsinkielisten palvelutarpeen toteuttamiseksi. Lisäksi on aina mahdollisuus käyttää tulkkipalveluja. Palvelutulkkien kouluttaminen onkin uusi koulutusmuoto, johon pitäisi panostaa. Palvelutulkit yhdessä nykyisen tekniikan kanssa takaavat kaikkialle ulottuvan kielipalvelun.