Lasketaanko Kanadassa kaksikielisyyden hintaa?

[NRR]

Sanotaan aina, että "ruotsi on rikkaus". Tähän lienee jonkinlainen laskutapa?

Miten kaksikielisyyden hintaa on selvitetty muualla ja mihin suuntaan kaksikielisyyden valinneet maat ovat menossa?

Muutaman vuoden takainen kirjoitus kanadalaisessa lehdessä (linkki löytyi Jaskan blogin kommenttiosasta):

"--- The Official Languages Act of 1969 creating Official Bilingualism is an excellent example of a failed government policy that in 40 years has cost Canadian Taxpayers and Consumers hundreds of billions of dollars annually with no benefits for the majority of English speaking Canadians. The immediate end to this failed policy will reduce both government and consumer costs, with no negative affects to the unity of the Country because Quebec has one Official Language of French. The percentage of Bilingual Canadians outside of Quebec has remained virtually unchanged at less than five per cent in the past 40 years. ---"
http://www.swbooster.com/Business/2009- ... the-cost/1

[NRR]

Viime syksynä perussuomalaiset halusivat selvittää, mitä ruotsi kansalliskielenä maksaa maalle. Ruotsinkielinen eduskuntaryhmä katsoi ehdotuksen olevan syvästi loukkaava Suomen ruotsinkielistä väestöä kohtaan. Ryhmä katsoi, että kunnioitusta perustuslaissa annettuja oikeuksia kohtaan ei voida mitata rahassa ja yhteiskunnallinen hyöty maan kaksikielisyydestä on kiistaton.

alkuperäinen teksti:
Svenska riksdagsgruppen anser att Sannfinländarna lagom till kommunalvalet avslöjar sina mörkare sidor. I sin skuggbudget vill Sannfinländarna nämligen utreda vad svenskan som nationalspråk kostar landet.
I samband med sin ”skuggbudget” passar partiet på att rikta ett frontalangrepp mot det ena nationalspråket, svenskan, skriver Svenska riksdagsgruppen i ett uttalande.
Svenska riksdagsgruppen finner förslaget djupt sårande för den svenska befolkningen i Finland.
Gruppen anser att respekt för grundläggande rättigheter kan inte mätas i pengar och den samhälleliga nyttan av landets tvåspråkighet är obestridlig.
http://svenska.yle.fi/artikel/2012/10/1 ... arna-sarar

Tässä muutamia poimintoja uutisen kommenttiosuudesta:
- Pitäisi selvittää, mitä maksaa se, ettei Suomesta ole onnistuttu tekemään täysin kaksikielistä. Jos olisi, olisimme paljon lähempänä taloudellista tasa-arvoa Ruotsin kanssa, jopa menneet ohi.
- Pitäisi selvittää, miten maa tulisi toimeen ilman 300 000 suomenruotsalaista.
- Voisi kysyä, mitä suomi maksaa...
- Suomenkieliset (finnarna) ovat innokkaampia imemään kunnan rintaa kuin suomenruotsalaiset. Me suomenruotsalaiset ruokimma monta suomenkielistä, sillä työskentelemme keskimäärin kolmesta yhdeksään vuotta suomenkielisiä pitempään alueesta riippumatta, käytämme vähemmän sosiaalipalveluja, emme juokse käsi ojossa luukulta luukulle kerjäämässä tukea. Olemme ylipäätään parempia kansalaisia, finländareita, kuin finnarit. Presidenttimme teki saman huomion puheessaan, kun hän sanoi, että suomenruotsalaiset ovat hyviä finländereitä.
- Asun Espoossa, opiskelen ja teen työtä ruotsiksi, lapset ovat ruotsinkielisessä päiväkodissa. Kaikki paperit valtiolta ja kunnalta saan ruotsiksi eikä kaupoissakaan tarvita suomea. Ehkä suomen osaaminen vähän helpottaa, mutta ruotsilla pärjää hyvin osaamatta suomea. Pärjäsin jopa Tampereella vuoden ruotsilla ja englannilla.

[NRR]

Aiheesta on keskusteltu myös toisella palstalla.

Eräs X kirjoitti näin:

"Käsittääkseni Magma olisi kustantanut tutkimuksen, jossa kaksikielisyyden kustannuksiksi olisi arvioitu korkeintaan noin 245 miljoonaa euroa vuodessa, Toisaalta Suomalaisuuden Liiton arvioinnissa on päädytty hieman yli kahden miljardin euron vuosikusatannuksiin. Kustannushaarukka on siis hyvin suuri ja lienee selvää, että todellisten kustannusten määrä asettunee johonkin noiden kahden luvun väliin. --- Aivan tarkkaa lukua olisi varmaan hyvinkin vaikea todellisuudessa laskea, koska ensin pitäisi päättää, mitkä kustannukset kuuluvat nimenoman kaksikielisyyden aiheuttamiin ja mitkä eivät. Melkoinen taloudellinen taakka tuo virallisen kaksikielisyyden ylläpitäminen taatusti on."

Saatuaan vastineita, tämä X kirjoitti uudelleen:

Hyötysuhde parempi kirjoitti: "Miten X voi olla noin yksinkertainen puolueellinen päätelmissään. Eli hän väittää, että ruotsinkieliset ovat taloudellinen taakka."

Maamme ruotsinkieliset eivät suinkaan ole taloudellinen taakka. Sitä en ole koskaan väittänyt. Mutta virallisen kaksikielisyyden ylläpitäminen väkisin niillä seuduilla, joilla ei asu juuri lainkaan ruotsinkielisiä, maksaa paljon. Siitä, kuinka paljon se maksaa, ollaan varsin erimielisiä.

Hyötysuhde parempi: "Tosiasia kuitenkin on, että ruotsinkielisyyden hyötysuhde on parempi kuin suomenkielisyyden. Parempi työllisyys, korkeampi tulotaso, parempi kielitaito, parempi hyödynnettävyys työelämässä, parempi terveys, vähemmän avioeroja ovat plussia hyötysuhteelle. Satsaus ruotsinkielisiin on parempi satsaus kuin suomenkielisiin, jos pelkkiä euroja lasketaan."

Oletetaanpa tilanteeksi se, että kaikki suomenkieliset opiskelisivat antaumuksellisesti ruotsia. Kaikki tässä maassa olisivat pian aidosti kaksikielisiä. Olisiko äidinkieleltään suomenkielisten asema tuolloin parempi kuin mitä mitä se nyt on? Väitän, ettei se olisi. Joihinkin valtion ja kuntien virkoihin olisi suomenkielisellä enemmistöllä tosin nykyistä paremmat mahdollisuudet rekrytoitua, mutta yksityisellä puolella tilanne ei muuttuisi lainkaan.

Juju on siinä, että tällä hetkellä ruotsinkielinen vähemmistömme on ollut ja on vieläkin etuoikeutetussa asemassa ja se heijastuu sen jäseniin valtaväestöä pienempänä stressinä ja vahvempana yhteisöllisyyden tunteena.

Ruotsinkielistä koululaista ja opiskelijaa tuetaan voimallisemmin kuin suomenkielistä, tässä ruotsin kieltä ja kulttuuria tukevat säätiöt ovat avainasemassa. Ruotsinkielisellä on eritysesti tieteen ja taiteen alueella suhteessa helpommin kuljettava polku kuin suomenkielisellä.

Ruotsinkieliset verkostot ovat vahvoja, eivätkä ne jätä omiaan heitteille. Suomenkielisellä puolella ei ole verkostoja vastaavassa mitassa, ja siksi syrjäytymisvaara suomenkielisellä puolella on ruotsinkielistä suurempi.

Ruotsinkielisten suomenkielistä parempi terveystilanne johtunee osittain kalapitoisemmasta ravinnosta. On myös nähtävissä geneettisiä ongelmia Itä-Suomesa asuvilla, mikä rasittaa suomenkielisiä suhteessa enemmän kuin ruotsinkielisiä.

Ruotsinkieliset eroavat harvemmin kuin suomenkieliset. Uskon, että tämä johtuu osittain ruotsinkielisten suhteessa suuremmasta yhteisöllisyydestä, ja osittain siitä, että uutta aiempaa ehompaa partneria olisi vaikeampi löytää kuin suomenkielisellä puolella. Joukko, josta valita, olisi nimittäin aika rajallinen.

On myös otettava huomioon se, että ruotsinkielinen väestömme aivan aidosti pitää itseään koulutetumpana, sivistyneempänä, älykkäämäpänä, kielitaitoisempana ja yhteiskunnalle arvokkaampana kuin suomenkielistä keskivertokansalaista. Niitä suomenkielisiä, joilla olisi vastaaava ylemmyydentuntoinen asenne ruotsinkielisiin nähden, on aika harvassa --- yksilön henkisen terveyden kannalta tuo [ylemmyydentunne] lienee hänelle parempi.

[masa]

Eräs mittari kaksikielisyyden Suomelle aiheuttamista kustannuksista olisi laskea yhteen kaksikielisille kunnille kaksikielisyyden kustannusten kompensoimiseksi maksettava erityinen valtionosuus. Yksistään Lohja saa tälläistä tukea vuosittain n. 2mio€

Loviisan sanomissa Loviisan kaksikielisyyyden kustannuksista

Loviisa saa kaksikielisyyteen reilut puoli miljoonaa vuodessa. Ylitarkastaja Ville Salonen valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osastolta kertoo Loviisan saavan tänä vuonna kaksikielisyyden perusteella valtiolta maksettavaksi yhteensä 529 408 euroa. Loviisan kaupunginjohtaja Olavi Kaleva ei osaa arvioida mitä kaksikielisyys Loviisassa maksaa. Lohjan tapaan lukuja ei olla selvitetty, sillä täysin kaksikielisessä kaupungissa kustannukset ovat moninaisemmat. Kaleva toteaa, ettei Loviisassa ole nähty tarpeelliseksi tehdä arviota kaksikielisyyden kustannuksista. Hän uskoo kustannusten kuitenkin olevan enemmän kuin mitä valtiolta saadaan.

[jlo]

Olen antanut kertoa itselleni, että ruotsinopinnot ovat jokaiselle välttämättömiä sen vuoksi, että voidaan käydä kauppaa ruotsalaisten kanssa. Tällöin loogisesti myös kaikkien muiden kauppakumppanien kielet ovat välttämättömiä, jos heidän kanssaan haluaa käydä kauppaa. Koska näitä kieliä ei nyt käytännössä voi opiskella, muodostuu menetys näiden valtioiden kanssa käytävän kaupan ja kanssakäymisen puuttumisesta. Näitä valtioita on noin 240 kappaletta.
Suomen ja Ruotsin välinen kauppa on noin 7 miljardia euroa vuodessa, joten menetys on siis 240 x 7 mrd = 1680 miljardia vuodessa. Nämä laskelmat siis ihan pakkoruotsittajien omalla logiikalla, joten niissä ei voi ainakaan virallisesti olla virhettä.

[NRR]

Eräs mittari kaksikielisyyden Suomelle aiheuttamista kustannuksista olisi laskea yhteen kaksikielisille kunnille kaksikielisyyden kustannusten kompensoimiseksi maksettava erityinen valtionosuus.

Olen antanut kertoa itselleni, että ruotsinopinnot ovat jokaiselle välttämättömiä sen vuoksi, että voidaan käydä kauppaa ruotsalaisten kanssa. Tällöin loogisesti myös kaikkien muiden kauppakumppanien kielet ovat välttämättömiä, jos heidän kanssaan haluaa käydä kauppaa. Koska näitä kieliä ei nyt käytännössä voi opiskella, muodostuu menetys näiden valtioiden kanssa käytävän kaupan ja kanssakäymisen puuttumisesta. Näitä valtioita on noin 240 kappaletta. Suomen ja Ruotsin välinen kauppa on noin 7 miljardia euroa vuodessa, joten menetys on siis 240 x 7 mrd = 1680 miljardia vuodessa. Nämä laskelmat siis ihan pakkoruotsittajien omalla logiikalla, joten niissä ei voi ainakaan virallisesti olla virhettä.

Kiitos masa ja jlo! Joo johonkin tuohon välimaastoon varmaan ne kustannukset sijoittuvat.

Minua harmittaa se, että vaikka pakkoruotsia osana kaksikielisyyttä perustellaan sillä, että "ruotsi on rikkautta", minkäänlaisia rahallista hintaa ei kaksikielisyydelle saa laskea, vaikka ihan varmasti hinnan laskeminen olisi mahdollista ja sitä on myös tehty. Mikäli olisi olemassa jokin laskutapa, jolla tuo rikkaus saataisiin plusmerkkisenä euroina, sellainen olisi jo julkistettu.

[Hannu Jussi]

Independent taisi kertoa, että seuraavat tarvittavat kielet ovat kiinan lisäksi arabia jne.


Eilen svenska Yle kertoi professori Anders Löflund´in suulla, että ÅA ja Hanken´in oppilaat ovat huonompitasoisia, kuin opiskelijat suomenkielisissä yliopistoissa.
Hauska kysymys tuli esille: ” Kan finlandssvenskarna kompensera med goda kontakter i näringslivet?”

Samalla ”aukeamalla” kerrottiin että Raaseporissa opiskelee yksi (1) oppilas hortonomilinjalla, ja hänelle pitäisi nyt saada opettajat. Muut tältä linjalta ovat jo valmistuneet. Tammisaaressa sijaitseva ammattikorkea Novia ei saa tarpeeksi oppilaita.

Toisaalla taas Vaasassa ÅA:n opettajalinjalla epäilevät, että Vaasassa ei valmistu päteviä opettajia, koska luultavasti opetustiloissa on hometta.
” – Vasa har monopol på lärarutbildningen i Svenskfinland, vilket troligtvis är en bidragande orsak till att svenskspråkiga har sämre resultat i Pisa. Det finns ingen konkurrens mellan utbildningar bland svenskspråkiga lärarutbildningar eftersom alla måste till Vasa i något skede.
– I vår högskola borde man kontrollera inomhusluften bättre. Många lider av huvudvärk och andra symptom, speciellt de som har allergier från förr har känt större besvär. Det ryktas om att det finns mögel i Åbo Akademis gamla byggnad i Vasa vilket säkerligen har en stor påverkan.”

Ja miksikö kirjoitan yhden oppilaan tai neljän oppilaiden luokista suru-paikkakunnilla johtuu siitä, että oikein kurkkua kuristi nähdessäni A-Talk (tai sutdio)ohjelmassa työtön nuori joka odottaa ensi kevättä, jotta voi taas pyrkiä koulutukseen, joka alkaisi ensi syksynä... haaveilee, ei tiedä pääseekö.

Niin ja sitten nämä kaikki paperittomat, siis ne joilla ei ole päästötodistusta. Miten heille käy? Kuinka monella se on kiinni ruotsista?