TS Lukijoilta-palsta: pakkoruotsi lujittaa yhteyttä Ruotsiin

[NRR]

Taas lukijakirje mieheltä, joka haluaa puhua pakkoenglannista mutta hehkutella historiallista yhteyttä Ruotsiin:

"Pakkoruotsikampanjoinnissa, joka on huipentunut kansalaisaloitteeseen saakka, on ollut eräitä tyypillisiä väitteitä, kuten että englannilla pärjää kaikkialla ja pakollinen turhaan voimia vievä ruotsin opiskelu koulussa on historiallinen jäänne, jonka tilalle voisi valita jonkin muun kielen. Vaatimukset pakkoruotsin poistosta näyttävät kulkevan käsi kädessä englannin kielen maailmanvalloituksen kanssa. Aikaisemmin kun muitakin kieliä opiskeltiin, ei puhuttu pakkoruotsista. --- Kun englanti näyttää riittävän ja ruotsinkieliset yleensä osaavat suomea, niin mikä merkitys ruotsilla sitten voisi olla? --- ilman heitä [ruotsalaisia] ei Suomesta olisi koskaan tullut omaa valtiollista kokonaisuutta. Lukiossa ei opeteta pakollista Ruotsin ajan historiaa, siis pisintä yhtäjaksoista Suomen historian kautta. Miksi? Ruotsinkielikin on osa Suomen identiteettiä. Suomen juuret ovat vahvasti ruotsalaisessa ja pohjoismaisessa perinnössä, ja tämä on se viiteryhmä, johon suomalaiset mieluusti haluavat samaistua. Miten ruotsin kielen opetus tulevaisuudessa järjestetäänkään, voi käydä niin, että sen heikentäminen etäännyttäisi Suomea Ruotsista ja muista Pohjoismaista. Tämä olisi ilman muuta Suomelle vahingollista."

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta ... valtaasema (voi kommentoida)

Väite, että Suomessa olisi ennen opiskeltu enemmän kieliä, ei pidä paikkaansa.

Kielten osuus koko kansakunnan opinnoista oli pienempi silloin, kun lukiota kävi pienempi joukko kuin nyt. Esimerkiksi 1850-luvulla ylioppilaita tuli vuodessa noin 70, vuonna 1920 noin 1000, vuonna 1950 noin 4000 (olisiko ollut 5% ikäluokasta?). Vielä 1960 vain noin 20% ikäluokasta suoritti lukion.

Nykyisin tutkinnon suorittaa vuosittain noin 35000 eli yli puolet ikäluokasta. Jonkin aikaa lukiossa oli kolme pakollista kieltä niillä, jotka eivät lukeneet erityispitkää matematiikkaa.

Tuon lukion ongelmana olikin kielipainotteisuus, siksi tehtiin yo-tutkintouudistus, jossa vain äidinkieli jäi pakolliseksi kokeeksi ja reaalista tuli ainereaali. Tätä kannattivat mm. lukioiden rehtorit. Tavoitteena ei ollut lisätä kieliä vaan päinvastoin, vähentää kielipainotteisuutta, tehdä tilaa matemaattis-luonnontieteelliselle osaamiselle, vähentää reppuja ja lyhentää opiskeluaikoja sekä varmistaa, että ammattikouluväylää pystyy etenemään yo-kirjoituksiin ja että oppilaiden koetuloksia voidaan hyödyntää haussa jatkopaikkoihin.

Nyt haluttaisiin pitää kaikki nuo hyvät muutokset, mutta samalla palata kolmen pakollisen vieraan kielen aikaan. Ei tule onnistumaan. RKP:n ajama kolmen pakollisen kielikokeen malli ei saanut kannatusta lukion rehtoreilta 2005, kun tutkintoa uusittiin. RKP:n paperi on tosin nyt hallituksen kielipoliittisena ohjelmana ja se sisältää kolmen pakollisen kielikokeen paluun, mikä tarkoittaisi useimmilla pakollista ruotsinkoetta. Onko tähän alistuttu, se selvinnee pian.

Tämä kirjoitus ei anna mitään muuta pakkoruotsikeskusteluun kuin kirjoittajan oman näkemyksen: Suomi on ruotsalainen ja siksi pakkoruotsin on pysyttävä sen todellisesta tarpeettomuudesta huolimatta, ja siksi on yritettävä vähätellä englannin merkitystä kutsumalla sitä pakkoenglanniksi. Englannin merkitys on kuitenkin nuorille selvä asia ja heidän arkensa (harrastukset, opinnot, matkailu, netti, ...) kertovat, miten maailma avautuu englannilla. Turha tätä on vähätellä.

[Jaska]

Edelleenkään en ymmärrä, mikseivät nämä pakkoruotsin hehkuttajat tajua edes googlata, mitä aiheesta on sanottu? Toistelevat vain samoja, ammoin kumottuja tyhjiä fraasejaan.

MUOX: korjattu yöllinen lyöntivirhe.

[NRR]

Edelleenkään en ymmärrä, mikseivät nämä pakkoruotsin hehkuttajat tajua edes googlata, mitä aiheesta on sanottu? Toistelevat vain samoja, ammoin kummottuja tyhjiä fraasejaan.

Ei heidän tarvitse. Yksikään arvostetunoloinen media tai asiantuntija ei ole antanut ymmärtää, että hokeman "lagen, Norden, kulturen" ulkopuolelta voisi hakea eväitä kielikeskusteluun.

Ihmiset jopa hyvää hyvyyttään yrittävät selittää kanssaeläjilleen tätä historiallista yhteyttä, koska he luulevat, että pakkoa kritisoivat ovat käyneet huonoja kouluja, skipanneet Suomen historian esihistoriasta autonomiaan ja jääneet vaille oikeaa tietoa. Tähän tuo Turun Sanomien mieskin yritti selittää.

[Jaska]

Edelleenkään en ymmärrä, mikseivät nämä pakkoruotsin hehkuttajat tajua edes googlata, mitä aiheesta on sanottu? Toistelevat vain samoja, ammoin kummottuja tyhjiä fraasejaan.

Ei heidän tarvitse. Yksikään arvostetunoloinen media tai asiantuntija ei ole antanut ymmärtää, että hokeman "lagen, Norden, kulturen" ulkopuolelta voisi hakea eväitä kielikeskusteluun.

Ihmiset jopa hyvää hyvyyttään yrittävät selittää kanssaeläjilleen tätä historiallista yhteyttä, koska he luulevat, että pakkoa kritisoivat ovat käyneet huonoja kouluja, skipanneet Suomen historian esihistoriasta autonomiaan ja jääneet vaille oikeaa tietoa. Tähän tuo Turun Sanomien mieskin yritti selittää.

Koulut ovat kyllä jääneet käymättä tältä Veikko Syrjäseltä, tai sitten hän on vain omaksunut valheellisen propagandan tarkistamatta sitä:

"Suomi oli valtiollisessa yhteydessä Ruotsiin lähes 700 vuoden ajan. Yhteys Ruotsiin muokkasi Suomea juuri siksi maaksi, mikä se tänään on. Ilman Ruotsia ei olisi Suomea. Aikanaan ilman valtiollista yhteneväisyyttä olleita suomalaisia heimoja ja heidän alueitaan tavoittelivat myös venäläiset. Ruotsalaiset ehtivät kuitenkin ensin ja ilman heitä ei Suomesta olisi koskaan tullut omaa valtiollista kokonaisuutta."

1. Ei Suomi ollut yksi kokonaisuus; vain pieni osa eli lounainen Suomi oli yhteydessä Ruotsiin noin kauan. Osat itäistä ja pohjoista Suomea ovat olleet jopa paljon pidempään osa Venäjää kuin osa Ruotsia. On absurdia yleistää pienen kulmauksen tilanne koskemaan koko laajaa Suomen aluetta.
2. Venäjä oli se, joka antoi Suomelle yhtenä kokonaisuutena autonomian; Ruotsi ei sitä antanut eikä välttämättä olisi antanut jatkossakaan. Suomihan oli kiinteä osa Ruotsin ydintä, toisin kuin esim. nuoret voittomaat Baltiassa 1600-luvulla. On siis naurettavaa väittää, ettei ilman Ruotsia Suomesta olisi koskaan tullut omaa valtiollista kokonaisuuttaan.

[jlo]

On pelkästään oikeus ja kohtuus, että siirtomaaisäntiä palvotaan, koska tyhmät alkuasukkaat olisivat ilman heitä joko tukehtuneet pelkkää tyhmyttään, tai ainakin joutuneet jonkun toisen vallan alle. Tämähän se on pähkinänkuoressa, mitä meille jatkuvasti hoetaan.
Tietysti asia ilmaistaan kohteliaammin ja kauniimmin sanakääntein, mutta koska minä en saa rahaa sanaseppoilusta tai sanojen määrästä, minun täytyy olla lyhytpuheinen.

[NRR]

Pakon kannattaja, jolle toisaalla netissä suositeltiin Jaskan sivustoa kommentoi näin: "En jaksa lukea jaskaa koska nuo "kumoamiset" ovat tuttua fennoliturgiaa lukemattakin. Todelisuudessa jaska ei kumoa perusteluja vaan korkeintaan vähättelee niitä. Olisi aka vaikeata kumota väitettä että ruotsista on hyötyä ja että ruotsi on kansallisesti yleisivistävä aine. Mutta näiden painoarvosta voidaan toki olla montaa mieltä. On myös aina yhtä hauskaa huomata että "kumoamisperusteluilla" voisi kumota useita muutakin pakollista ainetta, mutta "jaskat" kuitenkin kumoavat vain yhtä."

Hän siis uskoo, ettei muillakaan oppiaineilla ole perusteita - se että ne on valittu kaikkialla maailmassa ainejakoisen koulun yhteiseksi perustaksi on hänestä jonkin sattuman tulosta, hän ei näe niissä sisällöllisiä sekä työtapohin, maailmankuvaan ja persoonalliseen kasvuun liittyviä keskeisiä komponentteja.

[NRR]

Olen kuullut usein pakon kannattajalta kommentin: “Kuinka moni tarvitsee muka kemiaa?”

Kemiaa on puolitoista vuotta peruskoulussa ja yksi pakollinen kurssi lukiossa, jossa peruskoulun kemianosuus kerrataan yhdistäen aihepiiriä esim. matematiikkaan ja biologiaan. Tuon lukiokurssin pakollisuus on tuore valinta ja voi toki piankin vaihtua valinnaisuuteen.

Peruskoulun kemiassa kyse on luonnontieteellisen maailmankuvan perustasta: alkuaineet, reaktiot, kemikaalit, myrkyt, ravintoaineet, lääkkeet, ympäristökemia…

Mikäli kemia jätetään pois opetussuunnitelmasta, joudutaan laajentamaan lähitieteiden opetusta näillä aiheilla (esim. fysiikka, terveystieto, biologia, kotitalous).

Kemiasta pääsee läpi yleistiedolla, missään vaiheessa pakollista osuutta lukevilta ei edellytetä kemistin elkeitä.

Ruotsin opinnoissa edellytetään uuden kielen oppimista. Ei mitään verrannollista yleistietoon kuuluvaan reaaliaineeseen.

Ruotsin kieltä on uuden tuntijaon mukaan neljä vuotta peruskoulussa, viisi pakollista kurssia lukiossa ja virkamiesruotsit yliopistolla eikä amiksestakaan pääse läpi ilman ruotsia.

Ruotsin opinnoissa vaaditaan joka tasolla, että edellinen osuus osataan. Lopulta vaaditaan jo oikeaa kielitaitoa.

Ruotsin useimmat unohtavat koulun jälkeen käytön puutteessa. Kemiaa sentään käyttää jokainen keittiössä, pesuhuoneessa, puutarhassa, remontoinnissa, lääkekaapilla jne. vaikkei tule ajatelleeksi, että tietyt perusasiat onkin käyty läpi jo koulussa. Teknistyvässä maailmassa kansalaisen perustaitoihin kuuluu ymmärtää aineen rakenteesta, ottaa vastaan tietoa vaarattomista ja vaarallisista kemikaaleista jne. Tietysti arki opettaa eniten ja aikuisen kemiantiedoista suurin osa on jo peräisin oman kokemuksen ja arkitiedon yhdistelystä.

Se ruotsin vertaamisesta kemiaan.

Jokaisen oppiaineen perusteet on mainittu opetussuunnitelmissa. Reaaliaineiden taustalla on yleisiä maailmankuvan rakentamiseen liittyviä tiedollisia ja taidollisia elementtejä sekä tieteenalojen suurten tarinoiden ymmärtämistä. Esimerkiksi kemiassa opiskellaan, miten aine rakentuu ja reagoi, miten tehdään koejärjestelyjä, miten luetaan alan tekstiä, miten tulkitaan alan kaavioita, mitä yhteyksiä kemialla on muihin tieteisiin…

Ruotsin kieli taas on yksi aine kopassa, jonka kannessa lukee “vieraat kielet”. Kaikkialla opiskellaan vieraita kieliä, sille on perustelut. Nyt pitäisi löytää siis perusteet sille, miksi nimenomaan ruotsin tulisi pakollinen eikä valinnainen muiden kielten kanssa. Se ei näytä olevan helppoa, sillä muuten se olisi jo tehty.

Kansalliskieli ruotsi ehti olla pitkään ennen kuin pakollisuus ulottui peruskouluun ja vielä pitempään ennen kuin pakollisuus ulottui myös korkeakouluihin joka opintoalalle.

[Jaska]

Pakon kannattaja, jolle toisaalla netissä suositeltiin Jaskan sivustoa kommentoi näin: "En jaksa lukea jaskaa koska nuo "kumoamiset" ovat tuttua fennoliturgiaa lukemattakin. Todelisuudessa jaska ei kumoa perusteluja vaan korkeintaan vähättelee niitä. Olisi aka vaikeata kumota väitettä että ruotsista on hyötyä ja että ruotsi on kansallisesti yleisivistävä aine. Mutta näiden painoarvosta voidaan toki olla montaa mieltä. On myös aina yhtä hauskaa huomata että "kumoamisperusteluilla" voisi kumota useita muutakin pakollista ainetta, mutta "jaskat" kuitenkin kumoavat vain yhtä."

Hän siis uskoo, ettei muillakaan oppiaineilla ole perusteita - se että ne on valittu kaikkialla maailmassa ainejakoisen koulun yhteiseksi perustaksi on hänestä jonkin sattuman tulosta, hän ei näe niissä sisällöllisiä sekä työtapohin, maailmankuvaan ja persoonalliseen kasvuun liittyviä keskeisiä komponentteja.

Tyyppi, joka ei edes halua lukea vasta-argumentteja, on niin syvällä uskossaan, että antaa hänen pitää kulttinsa. Toivottavasti noita on suomalaisista vain pieni vähemmistö. Raukat pelkäävät, että silmien avaaminen sattuu...

[NRR]

Tyyppi, joka ei edes halua lukea vasta-argumentteja, on niin syvällä uskossaan, että antaa hänen pitää kulttinsa. Toivottavasti noita on suomalaisista vain pieni vähemmistö. Raukat pelkäävät, että silmien avaaminen sattuu...

Luulen, että Magman tilaamassa kyselyssä ne 22%, jotka ovat nykyisenkaltaisen pakon takana, kuuluvat aika lailla tähän joukkoon, jonka mielestä koulu nyt on irrationaalinen kokoelma eliitin hyväksi katsomia aineita eikä tästä ole tarpeen keskustella.

Näin näkemyksiään on kuvannut moni pitkälle koulutettu ihminen. Mitä selkeämmin pakkoruotsi on osoitettu vailla perusteita olevaksi, sitä vahvemmaksi kasvaa usko siihen, ettei perusteita ole elämässämme oikeastaan millekään. Ja tämä jos mikä on mielenkiintoista.

[NRR]

Tyyppi, joka ei edes halua lukea vasta-argumentteja, on niin syvällä uskossaan, että antaa hänen pitää kulttinsa. Toivottavasti noita on suomalaisista vain pieni vähemmistö. Raukat pelkäävät, että silmien avaaminen sattuu...

Näin tämä tuottelias tyyppi kirjoittaa TS:n kommenteissa:
Mitä tarvetta suomen kielelle on? Siis jos nyt unohdetaan VapaaKielivalintalaisten, SuomenSisulaisten, SuomalaisuudenLiittolaisten ja muiden foorumihörhöjen ajama Suomen keinotekoinen yksikielistäminen? Kannattaa muistaa, että juuri ruotsinvastustajat vastustivat muun muassa kauppatieteiden maistereiden kouluttamista englanniksi! Koska ulkomaankauppahaan tehdään suomeksi, eikö vain?
Eli kun suomesta tulee vapaavaliinnaista ruotsinkielisille, niin luotatko täysin siihen, että ruotsinkieliset osaavat valita lapsilleen heille oikeat kieliopinnot. Markkinoiden logiikanhan mukaan "oikea" tarkoittaa sitä, että on turhaa haaskata resursseja suomen lilliputtikieleen. Tuskin sinä sitä tarkoitat, sillä vapaa kielivalintahan on vain kiertoilmaisu ruotsivaihalle. Foorumissakin ruotsinkielisiä ja ruotsia oppivia haukutaan.
Siellä foorumilla olette niin syvällä uskossanne, että antaa teidän pitää kulttinne. Onneksi teitä uusaitosuomalaisia neofennomaaneja vain pieni vähemmistö suomalaisista. Te raukat pelkäätte, että silmien avaaminen sattuu...
"narrijaskaa viisaammin" kirjoitti 26.11.2013 18:03

Hän on vain päättänyt, että lastemme oikeuksien puolustaminen on ruotsivihaa. Ei siinä mitään perusteluja tai logiikkaa tarvita - eikä keskustelua.

Muistutetaan nyt vielä, että Suomi on monikielinen - oli ennen, on nyt ja tulevaisuudessa. Suomenruotsi on historiallisesti merkittävä vähemmistökieli Suomessa ja sillä on alueellisena vähemmistökielenä hyvä tulevaisuus Nordenin kainalossa. Edelleenkin nykyisenkaltaista pakkoa kannattaa ruotsinkielisten itse tilaaman kyselyn mukaan vain 22%.