kaksikielinen koulu uhka suomenruotsalaisten identiteetille?

[NRR]

Svenska Ylen sivuilla on taas keskustelua kaksikielisistä kouluista:

Helsingin opetuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston puheenjohtaja Johan Ekman sanoo, että koulu on keskeinen osa kieliryhmän identiteettiä ja katsoo, että olisi riskialtista mennä sormeilemaan sitä:
- Minusta ei ole syytä muuttaa ehdottomasti tärkeintä asiaa ruotsinkielisen väestön kielellisen identiteetin tukemisessa. Voimme tehdä suomenkielisten kanssa yhteistyötä, mutta emme tarvitse niin radikaaleja tapoja, että ne ajan mittaan aiheuttaisivat uhan maan kaksikielisyydelle ja ruotsinkieliselle vähemmistölle.
http://svenska.yle.fi/artikel/2013/10/3 ... iga-skolor

Eräs kommentoija vastaa (tässä käännös ruotsista):

JE painottaa, että koulu on keskeinen osa kieliryhmän identiteettiä ja katsoo, että on riskialtista mennä sormeilemaan sitä. Tässä osa totuutta: Miten voi opettaa lapsia olemaan kansallisuudeltaan suomenruotsalaisia (nationalistiska finlandsvenskor), jos joukossa on suomenkielisiä?

Kukaan ei sano, että kaikkien ruotsinkielisten koulujen tulisi olla kaksikielisiä. Puhutaan yhdestä koulusta, joka olisi kuin venäläinen tai ranskalainen koulu Suomessa. Uskallan väittää, että myös niiden joukossa, jotka puhuvat ruotsia äidinkielenään on edelleen ihmisiä, joiden mielestä kieli on tapa ilmaista itseään eikä kyse ole niinkään identiteetistä. Onko tämä [yksinkielisesti ruotsinkieliset koulut] nyt tapa pitää kaikki lampaat laumassa?

JE sanoo myös, että ne jotka suhtautuvat myönteisesti kaksikieliseen kouluun lähtevät yleensä enemmistönäkökulmasta, kun taas hänestä on tärkeää lähteä vähemmistön tarpeista. Koko kielipolitiikkahan Suomessa lähtee vähemmistönäkökulmasta. Minä haluan, että minä ja lapseni voimme oppia ruotsia, mutta haluan että voimme itse hyötyä siitä ja että se on meidän päätöksemme. Siksi on tärkeää, että meillä suomenkielisillä on mahdollisuus mennä kaksikieliseen kouluun kielinä suomi ja ruotsi, ilman että joku yrittää muuttaa oppilaiden identiteettiä.

Kansallisen identiteetin lisäksi on ehkä muitakin syitä? Ehkä elintasojen ero kieliryhmien välillä. Nyt en puhu yksittäisistä oppilaista. Puhun rahoista, joita kunta tai valtio satsaa lasta kohti ja siitä, miten paljon varoja koulu saa säätiöiltä. Onko vaara, että jos koulu on kaksikielinen, joitakin muruja näistä summista menee suomenkielisten hyödyksi.

Lopuksi painotan, että katson keskustelun kaksikielisistä kouluista alentavaksi meidän suomenkielisten kannalta. Ei pidä puhua yhteistyöstä suomenkielisten kanssa, jos se tarkoittaa vain yhteistyötä teidän ehdoillanne.

[Eero Nevalainen]

JE painottaa, että koulu on keskeinen osa kieliryhmän identiteettiä ja katsoo, että on riskialtista mennä sormeilemaan sitä. Tässä osa totuutta: Miten voi opettaa lapsia olemaan kansallisuudeltaan suomenruotsalaisia (nationalistiska finlandsvenskor), jos joukossa on suomenkielisiä?

Tässä se taas tulee -- heillä on identiteetti joka on suorastaan etninen kansallisuus ja jos me toisaalta puhumme mistään vastaavasta niin huhhuh. Pakkoruotsia voisi ehkä ymmärtää jonkinlaisena valtiotason poliittisena synteesinä kielirauhan säilyttämiseksi näiden kahden ryhmän välillä.

Tapasin muuten paikallisen ruotsinkielisen pari päivää sitten ja keskustelu meni tähän -- sanoin sitten hänelle että tuleekohan tästä isokin riita jos kerron olevani näitä "nettifennoja". No ei sitten tullut kun olimme asioista ihan samaa mieltä. Hänelle tuntui olevan tärkeintä että tuen paikallista ruotsinkielistä koulua. Lisäksi olimme samaa mieltä siitä että suomenkieliset pistävät lapsiaan ruotsinkielisiin kouluihin väärillä motiiveilla ja heikentävät silloin ruotsinkielisen koulun edellytyksiä oikeasti opettaa ruotsiksi.

[NRR]

Tapasin muuten paikallisen ruotsinkielisen pari päivää sitten ja keskustelu meni tähän -- sanoin sitten hänelle että tuleekohan tästä isokin riita jos kerron olevani näitä "nettifennoja". No ei sitten tullut kun olimme asioista ihan samaa mieltä. Hänelle tuntui olevan tärkeintä että tuen paikallista ruotsinkielistä koulua. Lisäksi olimme samaa mieltä siitä että suomenkieliset pistävät lapsiaan ruotsinkielisiin kouluihin väärillä motiiveilla ja heikentävät silloin ruotsinkielisen koulun edellytyksiä oikeasti opettaa ruotsiksi.

Hyvä esimerkki. Olen varma, että pakkoruotsin lobbaajien aiheuttama vastakkainasettelu purkautuu helposti kaikinpuoliseen kaveruuteen kieliryhmien välillä heti, kun pakko puretaan.

[NRR]

Hesarin svenska viikko jatkuu Liitenin asiallisilla artikkeleilla kaksikielisestä koulukampuksesta:

HS: Puhetta kaksikielisestä koulusta
4.11.2013 2:00
Marjukka Liiten

Suomessa on käyty kiivasta keskustelua kaksikielisistä kouluista parin vuoden aikana.

Oman perheensä kokemusten perusteella esimerkiksi ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr) on kaivannut kouluja, joissa sekä suomi että ruotsi olisivat virallisia opetuskieliä.

Niinistön mukaan ne voisivat olla täydentävä vaihtoehto aidosti kaksikielisille lapsille. Niin sanottuun Taxellin paradoksiin vetoavat taas tähdentävät, että yksikielisyys koulussa turvaa parhaiten kaksikielisyyden, ja kaksikielisyys veisi yksikielisyyteen. Taustalla on pelko, että vähemmistökieli jää enemmistökielen jalkoihin. Onko esimerkiksi Rkp:n kanta yhtä ehdoton myös kaksikielisiin kampuksiin, joilla suomenkielinen ja ruotsinkielinen koulu pysyvät itsenäisinä, mutta ylittävät paikoin kielirajan tiloja jakaessaan?

"Lähtökohtamme ovat yhä yksikieliset koulut, mutta tilanteen mukaan voidaan pohtia, olisiko järkevää toimia samoissa tiloissa. Silloin pitää tarkoin suunnitella toiminta ja huolehtia siitä, että molemmat kielet ja etenkin vähemmistökieli voivat hyvin", sanoo eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen Mikaela Nylander (r).

"Ei me jäädä täällä suomenkielisen enemmistön jalkoihin, vaan kaikki on kiinni suunnittelusta", vakuuttaa Östersundom skolan rehtori Clara Lindqvist.

http://www.hs.fi/kotimaa/Puhetta+kaksik ... 3452957876

Östersundomin kaksikielinen koulukampus
http://www.hs.fi/kotimaa/Kouluty%C3%B6n ... 3453441120