Selkeää puhetta kieltenopettajalta

Keskustele kieltenopetuksesta ja siihen liittyvistä asioista.
Viesti
Julkaisija
Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Selkeää puhetta kieltenopettajalta

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 02.11.2012 23:10

Vielä kielipolitiikasta (Opettaja 44-45/2012, keskustelua palstalta erään opettajan mielipide)

Opettajan numerossa 38/21.9 esiteltiin kielivalintoja koskevan tutkimusosion tuloksia. Jos vastausprosentti on 45, perusjoukosta (opettajista) ei voi tehdä mitään johtopäätöksiä. Koskaan ei voi sanoa mitään osajoukoista (ikäryhmästä, sukupuolesta ja niin edelleen), kun otanta on tehty perusjoukosta sattumanvaraisesti. Tämän opin tilastotieteen peruskurssilla.

Oman kokemukseni mukaan naiset kannattavat enemmän ruotsin pakollisuutta kuin miehet. Rehtorit ja muut esimiesasemassa olevat vastustavat kaikkea valinnaisuuden lisäämistä, koska pelkäävät sen lisäävän työtänsä. Uskallan kyllä väittää, että enemmistö on vapaan kielivalinnan kannalla.

Ruotsin pakollisuudelle on vaikea nähdä perusteita. Pääkaupunkiseudulla alle 45-vuotiaat puhuvat paremmin suomea kuin ruotsia. Pohjanmaan murteita ei ymmärrä edes äidinkielenään ruotsia puhuva helsinkiläinen. Mitä talouteen tulee, kuvaava oli Ylen tutkimus, jossa haastateltiin 80 Suomen suurinta yritystä, jotka vastaavat 90 prosentista maan viennistä. Yhdessäkään ei tarvittu ruotsia.

Lähtökohtana pitäisi olla, että kaikilla on oltava kaksi vierasta kieltä, jotka vanhemmat valitsevat yhdessä oppilaan kanssa. En usko, että ruotsin suosio on noussut. Aina ensimmäisellä oppitunnilla teen kirjallisen kyselyn, johon oppilaat saavat vastata nimettömänä. He saavat valita espanjan, ranskan, englannin, venäjän ja ruotsin joukosta kaksi kieltä. Juuri koskaan kukaan ei valitse ruotsia tai venäjää.

Kaiken pakottamisen jälkeen vain neljä prosenttia suomenkielisistä osaa ruotsia. Helsingin yliopiston kielikeskus tutki, miten paljon valmistuneet tarvitsivat ruotsia työssään neljän vuoden kuluttua valmistumisestaan. Tulos oli masentava. Kertaakaan ruotsia ei ollut puhunut 44 prosenttia, 19 prosenttia oli käyttänyt ruotsia vähintään kaksi kertaa kuukaudessa ja loput vain satunnaisesti. Jotta kielitaito säilyisi, kieltä pitäisi käyttää ainakin kaksi kertaa viikossa.

Maan virallinen kaksikielisyys ei edellytä pakkoruotsia. Perusteita ei löydy myöskään kansainvälisestä oikeudesta. Valtion väestöstä kolmasosan pitäisi puhua kieltä vähintäänkin osavaltiotasolla, jotta voisi vaatia kansalliskielen asemaa. Näin ollen Suomen kielipolitiikka on todella outoa.

Pakkoruotsi tuli peruskoulun myötä 1970 alkaen. Suomi liittyi Euroopan Unioniin 1995. On suorastaan kohtalon ivaa, että nämä pakkoruotsitetut, parhaassa työiässä olevat ja juuri tutkintonsa suorittaneet joutuivat vetovastuuseen vailla tarvittavia valmiuksia. Puuttui kielitaito ja kulttuurintuntemus.

Esimerkkejä on helppo löytää. Säteilyturvakeskuksen silloinen johtaja Jukka Laaksonen myönsi julkisesti, että jos olisi osattu ranskaa ja tunnettu kulttuuri, Olkiluodon ydinvoimalaa ei olisi tilattu nykyisillä ehdoilla. Taloustieteilijä Johnny Åkerholm, joka oli neuvottelemassa Suomen liittymisestä euroon, sanoi, että asiat olisivat voineet saada toisen käänteen, jos olisi tajuttu, että Espanjassa hallintokin on politiikkaa.

X X

ranskan, ruotsin ja espanjan opettaja

dejavu
Viestit: 466
Liittynyt: 28.01.2010 09:43
Paikkakunta: Tampere

Re: Selkeää puhetta kieltenopettajalta

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja dejavu » 03.11.2012 10:44

Mutta, mutta.. mitä tavallinen opettaja tai opettajat voivat tehdä, kun oma keskusliitto lähettää tällaisen viestin:

"Akava pitää erittäin hyvänä, että oma työryhmä on keskittynyt pohtimaan toisen kansalliskielemme aseman vahvistamista.
Ruotsin kielen asema on paitsi tärkeä jo lähtökohtaisesti maamme toisena virallisena kielenä, sen hallinta on ehto moniin keskeisiin tehtäviin.
Jo tästä syystä on huolehdittava siitä, että yleissivistävä koulutus tarjoaa pohjan kielen hallinnalle kaikille kansalaisille.

On erittäin huolestuttavaa ja paradoksaalista, että kielten oppiminen on Suomessa kaiken kaikkiaan vähentynyt.
Näin on tilanteessa, jossa jonkinasteista kielitaitoa vaaditaan lähes kaikissa tehtävissä. Valmisteilla olevan kielistrategian toteuttamisella on jo kiire."

"Asenneilmapiiri ei ole ollut maassamme suotuisin ruotsin kielen opiskelulle ja osaamiselle.
Ohjauksella on merkittävä rooli asenteiden muokkauksessa oikean tiedon jakamisen kautta."

Tässä on selvästi jokin suomenruotsalainen klikki sanellut tämän lausunnon ilman sen kummempaa keskustelua.
Puheenjohtajahan on suomenruotsalainen kokoomuslainen Fjäder.

Lähetän tässä nyt viestin Fjäderille ja muille suomenruotsalaisille akavalaisille: EI asenne parane tällaisella toiminnalla.
Minä olen maksanut jäsenmaksuni jo yli 20 vuotta enkä hyväksy tällaista soopaa!

http://www.akava.fi/tavoitteet/lausunno ... na_kielena

Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Re: Selkeää puhetta kieltenopettajalta

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 03.11.2012 11:36

Siis ensin folktinget tilaa paperin, jossa se sanelee ruotsin vahvistamisen periaatteet: lisää pakkoruotsia, lisää työryhmiä, jotka suunnittelevat ruotsin vahvistamista, strategia joka valaa betoniin pakkoruotsin jokaisen suomalaisen elämässä. Tämän paperin RKP saa kulissien takana työnnettyä osaksi hallitusohjelmaa.

Sitten muodostetaan ruotsin opetuksen kehittämisen työryhmä, joka avaa portaalin kansalaispalautteelle, jossa pakon poistaminen on se voimallisin vastaus ja toive, hyvin perusteltuna. Tämä kansalaispalaute ohitetaan täysin ja laaditaan raportti "Toiminnallista ruotsia - lähtökohtia ruotsin opetuksen kehittämiseksi toisena kotimaisena kielenä", missä väitetään, että varhaistamalla ruotsin opetus ja kehittämällä opetusmenetelmiä takana olevat 40 menestyksetöntä pakkoruotsin vuotta voidaan kääntää ruotsin voittokuluksi. Ohitetaan siis faktat ja kansalaisten toiveet ja puhalletaan ilmapallo täyteen kauniita ajatuksia.

Sitten tilataan "hyvä veli" -verkoston hengessä erilaisilta julkisilta tahoilta näitä liturgisia kommentteja: "Ruotsin kielen asema on paitsi tärkeä jo lähtökohtaisesti maamme toisena virallisena kielenä, sen hallinta on ehto moniin keskeisiin tehtäviin. Jo tästä syystä on huolehdittava siitä, että yleissivistävä koulutus tarjoaa pohjan kielen hallinnalle kaikille kansalaisille."

Ja toden totta, minunkin rahoillani on tämä teksti tuotettu. Apua!

Kuunnelkaapa tätä asoiden kääntämistä päälaelleen: "Akava pitää hyvänä, että työryhmä on ottanut huomioon ruotsin kielen osaamisen merkityksen maahanmuuttajien aseman parantamiseksi."

Siis tuon raportin tarkoitus oli hiljentää maahanmuuttajien vaatimus siitä, että heille yksi paikallinen kieli riittäisi ja he voisivat keskittyä säilyttämään kotikielensä ja osallistumaan yhteiskuntaan tarjoamalla omaa monikielisyyttään ja osaamistaan. Eikun pakkoruotsi on heidän asemansa parantamisen ykköskysymys!

Tätä liturgian ja tragedian verkostoa peratessa menee vielä lastenkin elämä - voi miten kaukainen unelma on suomalainen demokratia, ihmisten välillä aito kunnioitus ja rehellisyys...

dejavu
Viestit: 466
Liittynyt: 28.01.2010 09:43
Paikkakunta: Tampere

Re: Selkeää puhetta kieltenopettajalta

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja dejavu » 03.11.2012 12:03

Mainittakoon nyt vielä tässä yhteydessä, että "heikomman aineksen lisääntymisvimmasta" esitelmöinyt Saul Schubak on
HANKENIN kasvatti! Kyllä se ylimielisyys ja freudenthalilaisuus on suomenruotsalaisilla geeneissä, tai ainakin "kulttuuri-DNAssa"

Saul Schubak. Helsinki. Kokoomus. Kokoomuksen Nuorten Liiton varapuheenjohtaja 2012-2013. Opiskelen neljättä vuotta rahoitusta Hankenilla Helsingissä.

Jaa-a, taitaa Hankenin ilmapiiri ja ylimielisyys olla pilannut tämänkin miehen luulemaan itsestään liikoja..
Vrt Hetemaj.. Mitähän siellä Hankenin ruokalassa niiden pöperöihin lisätään ?

Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Re: Selkeää puhetta kieltenopettajalta

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 03.11.2012 12:07

Lopetin lukemisen liian aikaisin. Akavan teksti jatkuu:

"Koulutusjatkumoa koskevien ehdotusten joukosta Akava pitää erityisen hyvänä ehdotusta oppiainejakoisuuden lieventämisestä siten, että ruotsin kielen opetusta olisi mahdollista integroida muiden oppiaineiden opetukseen. Tämä suuntaus on kaiken kaikkiaan kannatettavaa koulutuksen ja opetuksen kehittämisessä."

Siis hyvä Jumala, kun suurelle osalle opetuksen seuraaminen SUOMEKSI on jo todella haastavaa, meidän pitäisi ryhtyä opettamaan RUOTSIKSI. Peruskoulu on täynnä vaikeita asioita, jopa kotitaloudessa on käsitteellisesti haasteellisia asioita, joihin pitäisi voida keskittyä vailla muita ongelmia, vaikeita työvälineiden ja ruoka-aineiden nimiä, joiden oppiminen suomeksi olisi tarpeen.

Akava on OAJ:n kattojärjestö. Nyt on tapahtunut jotain tosi omituista. Aikooko OAJ seistä tämän lausunnon takana ja vaatia luokanopettajia ja aineenopettajia ruotsin kylvetykseen mukaan?

Tai ehkä kyse on ruotsinkielisten laulelmien vapaaehtoisesta kurssista lukiolaisille?
Viimeksi muokannut Sees, 03.11.2012 12:13. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Re: Selkeää puhetta kieltenopettajalta

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 03.11.2012 12:10

dejavu kirjoitti:Mainittakoon nyt vielä tässä yhteydessä, että "heikomman aineksen lisääntymisvimmasta" esitelmöinyt Saul Schubak on
HANKENIN kasvatti! Kyllä se ylimielisyys ja freudenthalilaisuus on suomenruotsalaisilla geeneissä, tai ainakin "kulttuuri-DNAssa"

Saul Schubak. Helsinki. Kokoomus. Kokoomuksen Nuorten Liiton varapuheenjohtaja 2012-2013. Opiskelen neljättä vuotta rahoitusta Hankenilla Helsingissä.

Jaa-a, taitaa Hankenin ilmapiiri ja ylimielisyys olla pilannut tämänkin miehen luulemaan itsestään liikoja..
Vrt Hetemaj.. Mitähän siellä Hankenin ruokalassa niiden pöperöihin lisätään ?
Olen todella hämmästellyt ruotsinkielisten koulujen kasvattien historia- ja kulttuurinäkemyksiä. Tuo on suoraa jatkumoa siihen.

Ehkä syynä on tosiaan ruoka eikä asenneilmapiiri, jota ruotsinkielisen koulutuksen tärkeänä pitämä "identiteettityö" nuorissa vahvistaa.

dejavu
Viestit: 466
Liittynyt: 28.01.2010 09:43
Paikkakunta: Tampere

Re: Selkeää puhetta kieltenopettajalta

#7 Lukematon viesti Kirjoittaja dejavu » 03.11.2012 12:26

Etkö tiedä, mitä OAJ on vastannut ?

http://www.oaj.fi/pls/portal/docs/PAGE/ ... 4MINEN.PDF

OAJ ja Akava kärkkyvät niitä rahoja, joita Kataisen kaksikielisyyshallituksen odotetaan jakavan kunnille.. Työllisyyttä politrukeille ja konsulteille, nääs!

Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Re: Selkeää puhetta kieltenopettajalta

#8 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 03.11.2012 13:40

Kiitos! Tässä tuo OAJ:n lausunto:

Pyydettynä lausuntona ruotsin kielen opetuksen kehittämistyöryhmän raportista Toiminnallista ruotsia - lähtökohtia ruotsin opetuksen kehittämiseksi toisena kotimaisena kielenä esittää Opetusalan Ammattijärjestö OAJ seuraavan:

Työryhmän tehtävänä oli tarkastella ruotsin kielen opetusta ja tehdä siihen liittyviä parannusehdotuksia kielellisen yhdenvertaisuuden turvaamisen näkökulmasta. Työryhmä on tehnyt perusteellista työtä ja kuullut asiantuntijoita laajasti. Työryhmä kuuli työnsä aikana mm. ruotsin opettajien järjestöedustajia ja OAJ:llä oli edustus työryhmässä. Laaditut taustaselvitykset ovat perusteellisia ja hyviä sekä kehittämisehdotukset oikean suuntaisia.

Työryhmän perustaminen oli sijoitettu ajankohtaan, jolloin perusopetusen tuntijakoa uudistettiin ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden uudistamistyö odotti käynnistymistään. Ajankohta oli siis otollinen ja työfyhmän esitys on kesällä tehdyn perusopetuksen tuntijakopäätöksen myötä jo osin alkanut toteutua esim. A2-kieltä ja B1-kieltä ksokevien ehdotusten osalta (työryhmä esitykset 1-3).

B1-ruotsin opetuksen varhentaminen alakoulun puolelle ja A-ruotsin tarjonnan lisääminen ei ole ongelmatonta. A-kielen opetuksen tulee alaluokilla olla työryhmän raportin mukaisesti "toiminnallista" ja lähellä alkuopetuta, tämä on järkevää ottaa huomioon myös opetussuunnitelmia uudistettaessa. Mistä saadaan tarvittavat kelpoiset opettajat sellaisiin pieniin yksiköihin, joiden yhteydessä ei ole yläkoulua? Yksi ratkaisu on luokanopettajien erikoistumisopintojen lisääminen ruotsissa. Kelpoisten opettajien varmistamiseksi on opetus- ja kulttuuriministeriön selvitettävä asiaa mahdollisimman pian.

Monilla paikkakunnilla vallitseva asenneilmapiiri vaikeuttaa ruotsin opettamista ja opiskelua. Työryhmän esitykset nykyistä toiminnallisemmasta kieltenopetuksesta ja uusista oppimateriaaleista voivat omalta osaltaan vaikuttaa ruotsin opiskeluun kohdistuviin asenteisiin myönteisellä tavalla. Vaikuttaminen asenneilmapiiriin on haasteellista ja vaatii myös muita pitkäjänteisiä toimia ja tukea ruotsin opiskelulle ja opettamiselle.

Työryhmä esittää toisen kotimaisen kielen aloitusmahdollisuutta (B3) toisella asteella sekä ruotsin opintojen tarjoamista maahanmuuttajille korkekouluopintojen aikana. Esitykset ovat erittäin kannatettavia. Toteutumisen varmistamiseksi on huolehdittava riittävästä resurssoinnista.

Useat työryhmän esityksistä ovat sellaisia, ettei niitä voi toteuttaa, jollei julkinen valta nykyistä enemmän sitoudu koulutuksen kehittämiseen ja huolehtimalla rahoituksen turvaamisesta opettajien täydennyskoulutukseen. Täydennyskoulutusta tarvitaan mm. oppiaineiden integroinnissa, opetusmenetelmien kehittämisessä, opinto-ohjauksen kehittämisesä ja kielikylpyotetuksen kehittämsessä (työryhmän esitykset 4-17). Ilman rahoitusta ei kehittämistä voida toteuttaa.


Allekirjoittajina kaksi OAJ:n edunvalvontaosaston jäsentä, molemmat aktiivisia kokoomuspoliitikkoja.

Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Re: Selkeää puhetta kieltenopettajalta

#9 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 03.11.2012 13:41

Tiivistelmä OAJ:n lausunnosta: "--- luokanopettajien erikoistumisopintojen lisääminen ruotsissa --- uusista oppimateriaaleista --- muita pitkäjänteisiä toimia ja tukea ruotsin opiskelulle ja opettamiselle --- ruotsin opintojen tarjoamista maahanmuuttajille korkekouluopintojen aikana --- huolehdittava riittävästä resurssoinnista --- ei niitä voi toteuttaa, jollei julkinen valta nykyistä enemmän sitoudu koulutuksen kehittämiseen ja huolehtimalla rahoituksen turvaamisesta opettajien täydennyskoulutukseen ---[rahoitusta tarvitaan] oppiaineiden integroinnissa, opetusmenetelmien kehittämisessä, opinto-ohjauksen kehittämisesä ja kielikylpyotetuksen kehittämsessä --- Ilman rahoitusta ei kehittämistä voida toteuttaa"

Siis "lisää rahaa", "lisää rahaa", "lisää rahaa" ja mainitsinko jo "lisää rahaa".

Tämä siis oli ammattijärjestön kanta.

Ja näiden kustannusten laskeminen olisi tietysti loukkaavaa ruotsinkielisiä ja ruotsin kieltä kohtaan, vai miten se oli?

Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Re: Selkeää puhetta kieltenopettajalta

#10 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 04.11.2012 08:59

Tämän tekstin olen eri muodoissa kirjoittanut ajatuksiani selventääkseni varmaan tuhat kertaa. Yhtä käsittämätön tilanne joka kerta:

Ruotsinkielisiksi rekisteröityjä on Suomessa viitisen prosenttia mannermaalla. Suomenkielisiä on nyt n. 90% mutta maahanmuuttajien osuus kasvaa.

Työtoverini lapset ja serkkuni lapset kuuluvat tähän viiden prosentin ruotsinkielisten ryhmään. Heillä on oikeus ruotsinkieliseen palveluun läpi elämänsä, vaikka he puhuvat äitinsä kanssa suomea.

Minun lapseni opiskelee läpi koulu-uransa pakkoruotsia, koska lapsellani on kuulemma "oikeus" saada pätevyys palvella näitä ruotsinkielisiä - muutamaa prosenttia kansasta! On todella halventavaa puhua "oikeudesta", kun kyseessä on velvollisuus ja pakko. Kun lapsi ei opi helposti ruotsia, hänen koko opiskeluaikansa on taistelua tämän aineen kanssa. Koulutuksen pitäisi kuitenkin palvella yksilöä ja mahdollistaa panostaminen hänen vahvuuksiinsa.

Lapseni luokalla on maahanmuuttajia, jotka puhuvat kotona omaa kieltään, koulussa yrittävät selvitä suomella, tarvitsevat englantia - mutta niin ikään heillä on pakkoruotsinsa, jotta heilläkin olisi "oikeus" saavuttaa pätevyys palvella ruotsinkielisiä, vaikka meidän tulisi rakentaa monikielistyvälle maalle palveluja monin kielin. Vapautuksia ei jaeta, sen sijaan ruotsin opetusta maahanmuuttajille tehostetaan, vaikka suomikin jää monella vajaaksi.

Ruotsi ei ole suurelle osalle helppo kieli. Se on kieli, jota ei kuule arjessa ja sen tarve on jo useammassa sukupolvessa osoittautunut teoreettiseksi. Silti jokainen suomalainen tarvitsee todistuksen ruotsin osaamisesta, jotta voisi valmistua ja sitten elää elämänsä ilman ruotsia. Kukaan suomenkielinen ei voi valmistua mistään oppilaitoksesta omassa maassaan osaamatta nimenomaan ruotsia! Ajatelkaapa, jos yksikään ruotsalainen ei voisi valmistua omassa maassaan osaamatta suomea - sehän olisi kohtuutonta!

Kun tätä ihmettelee ruotsinkielisellä palstalla, tulee oitis kohtelias vastaus: "Normaalit lapset oppivat kieliä helposti, vain laiskat tai heikkolahjaiset eivät opi ruotsia, heikkolahjaisille lienee erityiskouluja." Mitä ylenkatsetta viisaita ja koulutettuja vanhempia kohtaan, jotka kirjoittavat pakkoruotsin lapsilleen aiheuttamista todellisista ongelmista!

Parin kuukauden välein ilmestyy hallinnolta manifestia, noottia, toimintaohjelmaa, raporttia tai muuta paperia, joissa vahvistetaan ruotsin pakollisuutta. Perusteluita pakolle ei näissä opuksissa näy, kyse on vain maan ruotsinkielisten luovuttamattomasta oikeudesta elää maassa ikään kuin ruotsinkielisiä olisi puolet kansasta. Inhimillistä ja taloudellista hintaa järjestelylle ei saa kysellä.

Poliitikot ovat joutuneet toistelemaan, että ruotsi kuuluu jokaisen suomalaisen yleissivistykseen. Rehellisinä hetkinään joku heistä saattaa pukea pakon tarpeellisuuden omassa elämässään näinkin avoimesti: "jos aikoisi kohota vaikka puolueen puheenjohtajaksi --- pitäisi osata puhua sujuvaa ruotsia, koska muuten kaikki pilkkaavat oppimattomaksi noloksi moukkatankeroksi, jota saa hävetä" (Rosa Meriläinen Vihreässä langassa 2010) Pakkoruotsin taustalla on henki, joka tekee siitä suorastaan rasistisen loukkauksen ei-ruotsinkielisiä suomalaisia kohtaan.

Mitä seuraavaksi?

Seuraavaksi jaettaneen niukoista rahoistamme varoja näihin hankkeisiin:
- ruotsi aikaistetaan alakouluun
- luokanopettajista aletaan koulia ruotsinopettajia, sillä heidän kuuluu jatkossa integroida ruotsin kieltä ja ruotsinkielistä kulttuuria muihin oppiaineisiin
- pakkoruotsia ulotetaan entistä tehokkaammin maahanmuuttajiin
- yo-kirjoituksiin suunnitellaa lisää pakkoa, jotta mahdollisimman monen on kirjoitettava taas pakkoruotsi
- kansalliskielistrategia kiristää pakkoruotsin taitovaatimuksia entisestään
...

Eikö ennen kaikkea tätä resurssointia pakkoruotsiin pysähdyttäisi hetkeksi kysymään, mitä haittaa olisi siitä, jos ruotsin sijaan osa väestöstä voisikin opiskella vaikka espanjaa tai syventyä ohjelmointiin? Eikö pienen ruotsinkielisen vähemmistön palveluja voisi hoitaa hienosti ilman kaikkia koskettavaa pakkoruotsia? Ketä pakkoruotsi oikeasti hyödyttää?

Vai onko folktinget luonut Ahtisaaripaperissaan hirviön, joka etenee pysäyttämättä koko hallituskauden ajan ja siirtää meidät ennennäkemättömään ruotsalaistamisen aikaan?

Vastaa Viestiin