vapaakielivalinta.fi

Nyt pitäisi päästä mukaan lukioiden kehittämiseen, jottei folktingetin A-paperin vaatimukset pakollisen ruotsin vahvistamisesta ja kolmesta pakollisesta kielikokeesta pääse pilaamaan suomalaista lukiota.

Eräs vaikuttamaan pyrkivä taho on Pro Lukio –yhdistys, joka perustettiin Aleksis Kiven päivänä 10.10.2012. Tapahtuman avasi opetusministeri Jukka Gustafsson, joka kertoi, että näinä viikkoina on tarkoitus perustaa työryhmä suunnittelemaan lukion uusia opetussuunnitelmia, joiden on määrä astua voimaan 1.8.2016. Tulevaisuudessa on myös tarkoitus kehittää lukion ja ammatillisen koulutuksen sekä lukion ja yliopistokoulutuksen välistä yhteistyötä. Myös ylioppilastutkintoa uudistetaan asteittain.

http://www.yksityiskoulut.fi/prolukiofi/

Millainen näytelmä lukion opetussuunnitelmatyöstä on tulossa?

Tilaisuudessa piti puheenvuoron eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo. En tiedä mistä hän nyt puhui.

Ollessaan mukana työryhmässä, joka valmisteli taannoin ehdotuksia perusopetuksen valtakunnallisiksi tavoitteiksi ja tuntijaoksi, kansanedustaja Raija Vahasalo ei uskonut pakkoruotsin poistuvan: ”Niin kauan, kun Suomessa on virkoihin pätevyysvaatimuksena ruotsin taito, pakkoruotsia ei ole varaa poistaa. Siinä tehtäisiin karhunpalvelus nuorille. Korkeisiin virkoihin pääsisivät vain suomenruotsalaiset”, hän sanoi tuolloin.
http://www.vihrealanka.fi/node/5752/

Myöhemmin Vahasalo omassa blogissaan täydensi pakkoruotsin merkitystä vertaamalla tilannetta Kanadaan: "--- en edelleenkään kannata sitä käytännön seurausta, että johtavat virat todellisuudessa varattaisiin vain kaksikielisille suomenruotsalaisille – tämän kaltaisia seurauksia on kuulemma nähty Kanadassa. Oppimani mukaan Ontariossakin opiskeltiin pakkoranskaa." Sitten hän jatkoi: "--- kaikki ymmärtänevät hallituskokoonpanoon liittyvän reaalipolitiikan. --- Tulevaisuudessa on syytä käydä laajempaa keskustelua kielipolitiikasta, sen todellisista kustannuksista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista."
http://www.vahasalo.fi/blog/?p=845&cpage=1#

Vahasalon tuore blogikirjoitus elokuulta on otsikoitu "Lukio nousukiitoon".
http://blogit.iltalehti.fi/raija-vahasa ... sukiitoon/
Hän kirjoitti, että nyt on vahvistettava lukioiden "yleissivistävää otetta". Pelottavasti tämä kuulostaa entistä laajemmalta säläkurssitukselta ja entistä rankemmilta kieliopinnoilta. Tosin tässä myös painotettiin tietotekniikan merkitystä.

Lukiolaisten liitto on johdonmukaisesti esittänyt valinnavapautta kieliopintoihin.
Suuri osa lukiolaisistahan on täysikäisiä, ainakin ne, jotka valitsevat yo-kirjoituksissa, mitä kirjoittavat...

Viesti sieltä on selvä, mutta sitä ei kukaan tunnu kuuntelevan.

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtm ... lla-kasvaa
------------

"Oletettavaa on, että toisen kotimaisen kielen pakollisuudesta luopuminen vähentäisi varsinkin aluksi ruotsin kielen opiskelua. Tämä olisi kuitenkin pieni menetys suhteessa saavutettavissa oleviin hyötyihin ruotsia opiskelevien motivaation nousussa ja ruotsin opetuksen syventymisessä. Samalla myös muiden kielten opiskelu lisääntyisi, ja kansallinen kielivaranto rikastuisi. Isoin voitto saavutettaisiin kuitenkin ajan myötä asenteellisella tasolla. Vapaaehtoisuuteen siirtyminen antaisi aidon mahdollisuuden liennyttää ruotsin kieleen kohdistuvia kovettuneita ennakkoluuloja, joiden selättäminen pakollisuuden piirissä vaikuttaa tämänkin työryhmän pohdintoja tarkasteltaessa liki mahdottomalta tehtävältä."

http://www.lukio.fi/liitto/tiedotteet-j ... -opetusta/


Samoin EK jatkaa tutulla linjalla: Lisää matematiikkaa, kieliä monipuolisesti

http://www.ek.fi/ek/fi/ajankohtaista/lu ... sessa-5741

Kokoomus antaa täysin ristiriitaisia "hätäkakkavastauksia":
Puolueen kannattaisi edes valehtelussaan olla johdonmukainen!

Suomenruotsalaiset loukkaantuvat (Katainen) , kun saavat kaikki valtion virat haltuunsa(Vahasalo) !

Dejavun kiteytys oli osuva, kiitos siitä.

On mielenkiintoista seurata näitä kommentteja, joita nyt lukiouudistuksesta tulee, kun muistaa, että taustalla on folktinget-paperin (kulkee myös Ahtisaaren nimellä) vaatimus kolmesta pakollisesta kielikokeesta ja ruotsin vahvistamisesta. Nuo vaatimukset sotivat lukiouudistuksen henkeä vastaan.

Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja Veera Svahn kirjoittaa opettajalehdessä kieltenopetusta mainitsematta tulevaisuudesta:

"--- Koulutuksen pitäisi aina vastata huomispäivän haasteisiin. Vain harva voi käsi sydämellä väittää lukiokoulutuksemme tähän pystyvän.
--- Kurssimuotoisuus, luokattomuus sekä ylioppilastutkinnon valinnaisuuden kasvu ovat merkittävimmät lukiokoulutuksen edistysaskeleet 30 viime vuoden ajalta
--- on rohkeasti tartuttava opetuksen ja oppimisympäristöjen modernisointiin.
--- Olennaisin lukio-opetuksen pulma on tietoähky --- tiedon määrä ylikorostuu tiedon hallinnan taitoihin nähden
--- Toinen sisällöllinen epäkohta on oppiaineiden lokeroituneisuus
--- Sisältöjen lisäksi myös tuntijakoa on uudistettava siten, että se mahdollistaa opiskelijan syventymisen nykyistä harvempiin oppiaineisiin.
--- On mahdotonta ajatella, että lukion huomispäivän tavoitteet voidaan saavuttaa ilman nykypäivän tietotyökaluja. --- tavoitteeksi on asetettava, että vuonna 2016 uudella tuntijaolla ja opetussuunnitelmalla aloittavat lukiolaiset voivat suorittaa vuonna 2019 koko tutkinnon sähköisesti. ---"

http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/ ... 173662.htm