Lukion valinnaisten kielten opetus vähentynyt
Lähetetty: 18.02.2012 11:51
Täällä on joskus pohdittu syitä lukion keilivalikoiman supistumiseen. Mielestäni syyt ovat varsin selvät: Lukio on käynyt entistä raskaammaksi, koska koko elämä on muuttunut, vaatimuksia ja tietosisältöjä pursuaa nuoren arjessa eri suunnista, koulua on helposti kymmenen tuntia päivässä ja enemmän. Nuoret joutuvat entistä varhaisemmin miettimään, minne ovat pyrkimässä ja mistä on pyrkimisessä apua - taistelu jatkopaikoista on suomenkielisellä puolella kova.
Opettaja-lehden artikkelissa "Toinen toisensa opettaja" kuvataiteen ja italian opettaja kävivät toistensa tunneilla. Heidän haastattelustaan tulee myös esille lukion kieltenopetuksen ongelmallisuus.
Kuvataiteen opettaja kertoo:
– Jouduin kyllä tekemään tosi paljon töitä, ja kuuntelutehtävät olivat minulle vaikeimpia. Tajusin, miten vaativaa ja työlästä uuden kielen aloittaminen lukiossa on. Nyt ymmärrän paremmin, jos opiskelija ei aina jaksa tehdä kaikkia tehtäviä kaikissa aineissa.
Lukion vapaaehtoisen kielen opettaja kertoo, että kielten opiskelu on vähentynyt kymmenen vuoden aikana paljon:
– Parhaiten suosionsa on säilyttänyt espanja, mutta muissa lyhyissä kielissä valinnat ovat puolittuneet.
- Olisiko osasyynä reaalikokeen muuttuminen ainereaaliksi? Yhden reaaliaineen haltuunotto on helpompaa kuin uuden kielen aloittaminen nollasta.
- Jos oppilaalla on vaikeuksia ruotsissa ja englannissa, uuden kielen aloittaminen ei ole mielekästä.
- Lisäksi lukiossa on paljon kaksoistutkintoa suorittavia opiskelijoita, joiden valintoja rajoittavat aikataulusyyt.
Opettaja 7/2012
Olisiko aika realismille. Kielikoulutusta ei voi parantaa vaatimalla nuorilta enemmän kieliä, syvällisempiä taitoja reaalissa, laajoja matemaattisten aineiden taitoja, ammattipainotteisia tutkintoja ja parempaa suoriutumista pääsykokeissa. Kielikoulutusta samoin kuin matemaattista osaamista voidaan kehittää vain näkemällä nämä osana kokonaisuutta. Jos oppilas haluaa painottaa jotakin opiskelun aluetta, jostain muusta on voitava luopua. Kaikilta ei voi eikä saa vaatia kaikkea. Yleissivistys on räjähtänyt sisältämään kaiken mahdollisen ja vielä vähän enemmän. Nyt olisi rajaamisen aika.
Opettaja-lehden artikkelissa "Toinen toisensa opettaja" kuvataiteen ja italian opettaja kävivät toistensa tunneilla. Heidän haastattelustaan tulee myös esille lukion kieltenopetuksen ongelmallisuus.
Kuvataiteen opettaja kertoo:
– Jouduin kyllä tekemään tosi paljon töitä, ja kuuntelutehtävät olivat minulle vaikeimpia. Tajusin, miten vaativaa ja työlästä uuden kielen aloittaminen lukiossa on. Nyt ymmärrän paremmin, jos opiskelija ei aina jaksa tehdä kaikkia tehtäviä kaikissa aineissa.
Lukion vapaaehtoisen kielen opettaja kertoo, että kielten opiskelu on vähentynyt kymmenen vuoden aikana paljon:
– Parhaiten suosionsa on säilyttänyt espanja, mutta muissa lyhyissä kielissä valinnat ovat puolittuneet.
- Olisiko osasyynä reaalikokeen muuttuminen ainereaaliksi? Yhden reaaliaineen haltuunotto on helpompaa kuin uuden kielen aloittaminen nollasta.
- Jos oppilaalla on vaikeuksia ruotsissa ja englannissa, uuden kielen aloittaminen ei ole mielekästä.
- Lisäksi lukiossa on paljon kaksoistutkintoa suorittavia opiskelijoita, joiden valintoja rajoittavat aikataulusyyt.
Opettaja 7/2012
Olisiko aika realismille. Kielikoulutusta ei voi parantaa vaatimalla nuorilta enemmän kieliä, syvällisempiä taitoja reaalissa, laajoja matemaattisten aineiden taitoja, ammattipainotteisia tutkintoja ja parempaa suoriutumista pääsykokeissa. Kielikoulutusta samoin kuin matemaattista osaamista voidaan kehittää vain näkemällä nämä osana kokonaisuutta. Jos oppilas haluaa painottaa jotakin opiskelun aluetta, jostain muusta on voitava luopua. Kaikilta ei voi eikä saa vaatia kaikkea. Yleissivistys on räjähtänyt sisältämään kaiken mahdollisen ja vielä vähän enemmän. Nyt olisi rajaamisen aika.