vapaakielivalinta.fi

Folktinget vastaa kielikeskusteluun vaatimalla lisää kielikylpyjä:

http://www.folktinget.fi/sve/#article-1 ... bad-behovs

Suomenkielinen Tiede-lehti yhtyy ajatukseen tuoreessa numerossaan 10/2010 otsikolla

"Kielet kannattaisi opiskella alakoulussa", kirjoittajana toimittaja Marko Hamilo.

Tietoa kielikylvystä saa artikkelin mukaan osoitteesta http://www.uwasa.fi/kielikylpy. Tekstissä vedotaan mm. Sirje Hassin väitöskirjaan "Simultaaninen kaksikielisyys".

Tekstissä on mielenkiintoisia painotuksia:

- Pienikin lapsi oppii helposti kieliä, mutta abstrakti ajattelu kehittyy vasta myöhemmin. Mitä jos alakoulussa keskityttäisiin kielten oppimiseen ja jätettäisiin matematiikan ja luonnontieteiden teoreettiset osat yläkouluun ja lukioon?

- Mahdollisimman varhaisen kielten opettamisen puolesta puhuvat myös kokemukset kaksikeilisten perheiden lapsista. Varsinkin Lounais-Suomen suomenruotsalaisten lapset puhuvat sujuvasti kahta kieltä ja saavat hyvän pohjan vieraisiin kieliin.

- Puolikielisyyttä ei tarvitse pelätä. --- Myyttiä puolikielisyydestä on ehkä haluttu ylläpitää myös poliittisista syistä. Yksikielisyyttä on Hassisen mukaan kannatettu kansallisvaltion, kansalliskielen ja rotupolitiikan takia. --- Tutkimusten mukaan päiväkodista alkava kielikylpy voisi olla kivuttomampi tapa oppia ruotsin alkeet kuin alisteisen sivulauseen sanajärjestyksen tankkaaminen tarpeettomaksi koetun pakkoruotsin tunneilla kiihkeimmässä puberteetissa.

Toki artikkeli päättyy kysymykseen "Itä-Suomessa voisi hyvin perustein kysyä, olisiko järkevin kieli kylvetettäväksi venäjä eikä ruotsi", mutta harvinaisen kritiikitön ja esimerkiksi kielelliset oppimisvaikeudet ohittava tämä artikkeli on.

Itse suon mielelläni kielikylvyn lapsille, joiden kielellinen kehitys on kesimääräinen (olen itsekin saanut sellaisen mutta englanniksi), mutta olisin aika varovainen puhuttaessa koko ikäluokasta. Ennen kaikkea kielikylvyt (jotka alkujaan oli tarkoitettu vähemmistön kylvettämiseksi enemmistökielelle) tulisi meilläkin painottaa muihin kieliin kuin ruotsiin ruotsinkielisiä paikkakuntia lukuunottamatta.

Tiedän, että ruotsinkielisissä kouluissa on kiinnitetty huomiota nimenomaan äidinkieleltään suomenkielisten ongelmiin ottaa haltuun ruotsinkielisiä käsitteitä ja muodostaa käsitteet kahdella kielellä (esimerkiksi yläasteen luonnontieteen opiskelussa), kaipaisin aika lailla kriittisyyttä näihin kirjoituksiin. Kielikylpy ei ole ongelmaton. Hämmästyin Tiede-lehden arvovallalla tehtyä kritiikitöntä artikkelia.

Jos pakollista ruotsia aletaan varovaisesti purkaa, ruotsinkielisellä puolella ryhdytään voimallisesti ajamaan muita keinoja sen varmistamiseksi, että suomalaisista löytyy jatkossa riittävästi ruotsinosaajia, jotta heistä osa pystyy hakeutumaan ruotsinkielisiin jatko-opintoihin Suomessa ja näin pitää nykyiset oppilaitokset toimivina ja jotta teattereille ja muille kulttuuripalveluille olisi myös suomenkielisiä kuluttajia. Ymmärrän ja hyväksyn tämän. Kielikylpyjen määrä kasvanee, mutta toivoisin, että tässä oltaisiin avoimen kriittisiä.

Pakkoruotsi.net on loistava tietopaketti. Lueskelin sen antia teemasta kielikylvyt.
http://www.pakkoruotsi.net/kielikylpy.shtml

Tässä muutama ote:

"Kielikylpymetodeja ajetaan Suomessa läpi pitkälti Suomen erikoislaatuisen kielipoliittisen tilanteen ylläpitämiseksi. Yhteyksiä ja aasinsiltoja vedetään mm. Kanadan ranskankieliselle suppealle alueelle, vaikka yhtäältä kieliryhmien määräsuhteet (vrt. kielen kuuleminen ja käyttö elinynpäristösssä) sekä toisaalta englannin ja ranskan erot kielinä eivät ole verrannollisia Suomen tilanteeseen. Kielikylpyopetus on myös painottunut ruotsiin, vaikka maassamme on pulaa eurooppalaisten valtakielien taitajista. --- Vanhemmille syötetään usein ylioptimistista ”tietoa”, joka perustuu suppeisiin intressiväritteisiin tutkimustuloksiin (monia tehty Vaasan seudulla ruotsinkielisten tahojen toimesta liian pienillä tutkimusotoksilla liian lyhyessä ajassa). Kriittiset ja kielikylvyn kannalta haasteita esiintuovat näkemykset puuttuvat tiedotuksesta. Kielikylvyn tutkimiseen liittyy varmasti myös aikaperspektiivin ongelmia – monet äidinkielen hallinnan puutteet saattavat tulla esille vasta myöhemmässä kouluiässä, kun pitäisi oppia monimutkaisempia käsitteellisiä asioita."

"Marika Tandefelt on puolestaan todennut: 'Vaikka asuisin Suomen ruotsinkielisimmällä paikkakunnalla Korsnäsissä, en panisi lastani suomenkieliseen kouluun. On riski että lapsi kadottaa keskeiset osat sanavarastostaan.' (Hbl 16.8.02) Näitä ongelmiako ei synny kun suomenkielinen lapsi kylvetetään ruotsilla?"

Kaipaan sitä, että voisin luottaa meillä tehtyyn kielten oppimiseen liittyvään tutkimukseen. Kaipaan sitä, että tutkimusta tehtäisiin tavoitteena auttaa esim. kielellisesti hitaasti oppivia. Nyt tutkimukset tehdään tiettyjen yltiöoptimististen ja todella "intressiväritteisten" tavoitteiden puolustelemiseksi.

Tavoitteena olisi winwin-tilanne. Muistan, että myös Päivi Storgård radio Vegassa valitteli, ettei ruotsinkielisillä opettajilla ole nykyisellään kokemusta kaksikielisten lasten opiskelun tukemisesta. Intressivapaalle tiedolle ja lasten hyvän tavoittelulle on tilauksensa. Käsittääkseni tämä olisi myös aidosti kaksikielisten perheiden toive.