Kommentoikaapa tätä synkää tilastoa..
Verratkaa sitä elinkeinoelämän tarpeisiin--
http://tilastokeskus.fi/til/ava/2009/02 ... 01_fi.html
Maksamme todella kovaa hintaa pakkoruotsista!
Kielivalintatilastot 2009
Re: Kielivalintatilastot 2009
Kiitos, tosi kovat tilastot: siis vain 6% ikäluokasta lukee ranskaa ja 10% saksaa - kaikki lukevat englantia ja ruotsia.
Harmittaa se, että Euroopan mittakaavassa olemme ahkeria ja hyviä kieltenoppijoita. Pärjäämme hyvin ruotsalaisillekin. Mutta meitäpä verrataankin suomenruotsalaisiin, joilla on kaksikielisyys taustanaan. Heihin verrattuna olemme aina huonoja. Suomalaisilla nuorilla olisi oikeus olla ylpeitä kieltenopiskelustaan eikä kuulla palkaksi loputonta valitusta laiskuudesta ja asenneongelmista. Ruotsi kun on kieli, jota suomenkielinen ei juurikaan voi mielekkäästi käyttää - joka seurassa on aina jokin vahvempi yhteinen kieli kuin se.
Faktat ovat niin äärimmäisen selvät
- maan kielivaranto hupenee nykymenoa
- maahanmuuttajien tuoma kielitaito ei tule oikeuksiinsa sen sijaan heidän kotoutumistaan hidastetaan ruotsilla
- valistuneet ihmiset ovat tuskastuneita lastensa kielipalettiin ja sen puuttuvaan valinnaisuuteen
mutta silti liturgia kaksikielisyyden eduista jatkuu ja voimistuu.
Harmittaa se, että Euroopan mittakaavassa olemme ahkeria ja hyviä kieltenoppijoita. Pärjäämme hyvin ruotsalaisillekin. Mutta meitäpä verrataankin suomenruotsalaisiin, joilla on kaksikielisyys taustanaan. Heihin verrattuna olemme aina huonoja. Suomalaisilla nuorilla olisi oikeus olla ylpeitä kieltenopiskelustaan eikä kuulla palkaksi loputonta valitusta laiskuudesta ja asenneongelmista. Ruotsi kun on kieli, jota suomenkielinen ei juurikaan voi mielekkäästi käyttää - joka seurassa on aina jokin vahvempi yhteinen kieli kuin se.
Faktat ovat niin äärimmäisen selvät
- maan kielivaranto hupenee nykymenoa
- maahanmuuttajien tuoma kielitaito ei tule oikeuksiinsa sen sijaan heidän kotoutumistaan hidastetaan ruotsilla
- valistuneet ihmiset ovat tuskastuneita lastensa kielipalettiin ja sen puuttuvaan valinnaisuuteen
mutta silti liturgia kaksikielisyyden eduista jatkuu ja voimistuu.
Re: Kielivalintatilastot 2009
Etsin tilastoja Ruotsista ja löytyi sivu
http://www.skolverket.se/sb/d/1638/a/19638
ja sieltä kohta "Innehåll - Språkstudier", josta aukeni Excel-taulukko täynnä lukuja. Tulkitsin niitä seuraavasti:
Kaikki oppilaat Ruotsissa lukevat ruotsia (ja osa myös kotikieltä lisäksi) sekä englantia.
Toista vierasta kieltä, vaihtoehtoa "moderna språk", luki tytöistä 72,6% ja pojista 60,6%. Vaihtoehtona on ilmeisesti lukea vahvennettua äidinkieltä ja/tai ruotsia toisena kielenä ja/tai lisäenglantia. Ihan järkevä vaihtoehto maassa, jossa on paljon maahanmuuttajia. Samalla huomioidaan myös ruotsia äidinkielenään puhuvat hitaasti kielellisesti kehittyvät oppijat.
Nopeasti laskettuna näyttäisi eri kieliä luettavan toisena kielenä seuraavasti
ranskaa 14,3%
espanjaa 33,1%
saksaa 18,4%
Espanja on ilmeisesti myös poikien suosiossa, tytöt valitsevat kieliä selvästi enemmän.
Ilmeisesti Ruotsissa ei moni jatka lukiossa yläkoulussa aloittamaansa kieltä vaan vaihtaa sen toiseen aloittavaan kieleen, koska tätä pidetään helpompana. Lukiossa siis keskitytään syventämään vain ruotsin ja englannin taitoja.
Miksi suomenkieliset nuoret saavat pyyhkeitä kieliopinnoistaan, vaikka he näyttävät lukevan selkeästi enemmän kieliä:
lähes kaikilla englanti ja ruotsi
ranskaa 6%
saksaa 10%
ja lukiossakin on pakko syventää vähintään englantia ja ruotsia.
http://tilastokeskus.fi/til/ava/2009/02 ... 01_fi.html
Suomenkielisten kieliopinnot näyttäisivät näillä tilastoilla olevan raskaammat kuin naapurimaassa - mutta valitettavasti niissä ei ole sitä valinnanvaraa, jota löytyy Ruotsista.
http://www.skolverket.se/sb/d/1638/a/19638
ja sieltä kohta "Innehåll - Språkstudier", josta aukeni Excel-taulukko täynnä lukuja. Tulkitsin niitä seuraavasti:
Kaikki oppilaat Ruotsissa lukevat ruotsia (ja osa myös kotikieltä lisäksi) sekä englantia.
Toista vierasta kieltä, vaihtoehtoa "moderna språk", luki tytöistä 72,6% ja pojista 60,6%. Vaihtoehtona on ilmeisesti lukea vahvennettua äidinkieltä ja/tai ruotsia toisena kielenä ja/tai lisäenglantia. Ihan järkevä vaihtoehto maassa, jossa on paljon maahanmuuttajia. Samalla huomioidaan myös ruotsia äidinkielenään puhuvat hitaasti kielellisesti kehittyvät oppijat.
Nopeasti laskettuna näyttäisi eri kieliä luettavan toisena kielenä seuraavasti
ranskaa 14,3%
espanjaa 33,1%
saksaa 18,4%
Espanja on ilmeisesti myös poikien suosiossa, tytöt valitsevat kieliä selvästi enemmän.
Ilmeisesti Ruotsissa ei moni jatka lukiossa yläkoulussa aloittamaansa kieltä vaan vaihtaa sen toiseen aloittavaan kieleen, koska tätä pidetään helpompana. Lukiossa siis keskitytään syventämään vain ruotsin ja englannin taitoja.
Miksi suomenkieliset nuoret saavat pyyhkeitä kieliopinnoistaan, vaikka he näyttävät lukevan selkeästi enemmän kieliä:
lähes kaikilla englanti ja ruotsi
ranskaa 6%
saksaa 10%
ja lukiossakin on pakko syventää vähintään englantia ja ruotsia.
http://tilastokeskus.fi/til/ava/2009/02 ... 01_fi.html
Suomenkielisten kieliopinnot näyttäisivät näillä tilastoilla olevan raskaammat kuin naapurimaassa - mutta valitettavasti niissä ei ole sitä valinnanvaraa, jota löytyy Ruotsista.