Vetoomus Opetusministeriölle, Oulun yliopiston rehtorille ja
hallitukselle, Oulun yliopiston tutkimusneuvostolle ja Oulun yliopiston
koulutusneuvostolle
OULUN YLIOPISTON KIELIKESKUKSEN OPETUKSEN PELASTAMINEN
Kielikeskuksen koko henkilökunta on yt-neuvottelujen kohteena. Katsomme,
että kielikeskuksen nykyistä kielivalikoimaa ja kielten
opiskelumahdollisuuksia ei tulisi kaventaa. Toivommekin niin yliopiston
johdon, hallituksen kuin tutkimus- ja koulutusneuvostojen tekevän
kaikkensa, että leikkauspäätöksistä luovuttaisiin, kielikeskuksen
kielivalikoima ja opintojen laajuudet säilytettäisiin nykyisellään ja
etsittäisiin muita keinoja vaikean siirtymäkauden yli pääsemiseksi.
Kielikeskus on kärsinyt koko olemassa olonsa aikana perusrahoituksen
jälkeenjääneisyydestä ja opetustehtävät on pitkään jouduttu hoitamaan
merkittävältä osin sivutoimisen ja määräaikaisen henkilöstön voimin. On
muistettava lisäksi, että viime vuosina sekä kotimaisten että vieraiden
kielten opetuksesta on jo leikattu, vaikka kaikissa kielissä olisi ollut
tarvetta laajentaa opetustarjontaa.
KIELIKESKUKSEN TOIMINTAPERIAATTEET
Tällä hetkellä Oulun yliopiston kielikeskuksessa on mahdollista
opiskella englantia, ruotsia, suomen kieltä ja viestintää, suomea
toisena kielenä, espanjaa, italiaa, japania, ranskaa, saksaa ja venäjää.
Kielikeskus pyrkii niin eurooppalaisten kuin kansallisten
kielikoulutuspoliittisten linjausten pohjalta tarjoamaan riittävän
laajan kielivalikoiman sekä opiskelijoille että henkilökunnalle, jotta
he saavat mahdollisuuden hankkia urakehityksensä kannalta monipuolisen
ja hyvän kielitaidon. Kielikeskus tarjoaa yliopisto-opiskelijoille
laaja-alaista kielten sekä vuorovaikutus- ja viestintätaitojen opetusta,
ja sen opetuksen lähtökohta on sekä akateeminen että työelämälähtöinen.
Nämä tavoitteet ovat myös FINELCin (The Finnish Network of University
Language Centres) linjausten ja suositusten mukaiset.
AITO KANSAINVÄLISTYMINEN
Yliopiston kansainvälistyminen ei voi perustua pelkästään siihen, kuinka
paljon ulkomaalaisia opiskelijoita, tutkijoita tai muuta henkilökuntaa
työskentelee ja opiskelee yliopistossa. Aito kansainvälistyminen lähtee
suomalaisten opiskelijoiden ja henkilökunnan kiinnostuksesta vieraisiin
kulttuureihin sekä mahdollisuudesta opiskella ja käyttää vieraita kieliä.
Kielikeskuksen kursseilla opiskelijat oppivat kielen välityksellä
tuntemaan eri kohdemaiden ja kielialueiden kulttuuria, mitä kautta
opiskelijoiden kiinnostus kansainväliseen vaihtoon kasvaa. Hyvä
kohdemaan tunteminen sekä kohdemaan kielen osaaminen ovat edellytys
onnistuneelle vaihdolle.
Kielikeskus tukee asiantuntijatoiminnallaan myös Oulun yliopiston omaa
henkilökuntaa, joka tarvitsee monipuolisia kieli- ja viestintätaitoja
toimiakseen yhä kansainvälisemmissä toimintaympäristöissä. Se edistää
näin osaltaan Oulun yliopiston profiloitumista kansainvälisenä
tiedeyliopistona.
Kielikeskuksen tehtävä on tukea luonnollisesti myös kansainvälisten
opiskelijoiden integroitumista yliopistoyhteisöön tarjoamalla heille
suomen kielen ja kulttuurin opetusta.
Eri alojen tutkimuksen kansainvälistymiselle eri kielten osaaminen tuo
laajempia yhteistyömahdollisuuksia. Mitä pidemmälle tutkimuksessa
erikoistutaan ja kansainvälistytään, sitä enemmän tulee tarvetta
tutustua lähteisiin alkuperäiskielillä. Tutkijoiden kansainvälisen
verkostoitumisen kannalta monipuolinen kielitaito ja erilaisten
toimintakulttuurien tuntemus antaa suurta etua. Kun opiskelijat pääsevät
jo heti opintojensa alussa erikoistumaan eri kieliin ja kielialueisiin,
se tukee myös tutkimuksen kansainvälistymistä.
Tällä hetkellä esimerkiksi Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan
kansainvälisessä arvioinnissa parhaiten menestyneillä aloilla -
historian lisäksi myös arkeologian ansiot on noteerattu luokkaan 6 -
monipuolinen kielenhallinta on ydinkysymys. Puhuttaessa oikeasta
kansainvälisyydestä Oulun yliopistossa opetettavat niin sanotut pienet
kielet ovat todellisuudessa suuria, ja tieteellisen tutkimuksen
käytännössä ne ovat niin sanottuja kongressikieliä. Voidaan muistuttaa,
että Oulun yliopistossa arkeologiassa kirjoitettiin laudaturin arvoinen
väitöskirja espanjaksi ja jopa väitöstilaisuus käytiin espanjan
kielellä. Ansiokkaita opinnäytetöitä tehdään siis myös muilla kielillä
kuin englanniksi. On vielä monia tutkimusaloja, joilla englanti ei
suinkaan ole lingua franca. Pikemminkin on paljon näyttöä siitä, että
pelkän englannin kielen taitajalla jää moni kansainvälinen julkaisu
lukematta.
NYKYISEN KIELIVALIKOIMAN LAAJUUDEN MERKITYS
Eurooppalaisen monikielisyyspolitiikan mukaan jokaisen eurooppalaisen
tulisi osata vähintään kahta vierasta kieltä. Opiskeltavien kielten
joukossa tulisi olla suuria eurooppalaisia kieliä, kuten englanti,
saksa, ranska, espanja, italia ja venäjä. Osaamista tulisi olla myös
pienissä eurooppalaisissa kielissä. Eurooppalaisten kielten lisäksi
tarvitaan merkittävien maailman kielten, kuten japanin, arabian ja
kiinan taitoa. Kansallisella tasolla tavoitteeksi on asetettu
kotimaisten kielten lisäksi osata vähintään kahta vierasta kieltä.
Kansallisten kielipoliittisten linjausten mukaan yliopiston
kielistrategian perustana tulisi olla yleisen kielitietoisuuden ja
monikielisyyden lisääminen (1).
Oulun yliopiston kielikeskuksen tämänhetkinen kielivalikoima ei ole
laaja, mutta sen voi katsoa olevan riittävä. Se tarjoaa mahdollisuuden
opiskella monipuolisesti eri kulttuurialueiden edustamia kieliä, joiden
osaamista elinikäisen oppimisen periaattein on mahdollista edelleen
kehittää yliopisto-opiskelun jälkeen. Syvällinen kulttuurialueen
tuntemus on mahdollista hankkia vain osaamalla kohdealueen kieltä tai
kieliä. Opiskelijoita on kannustettava monipuolisen kielitaidon
hankkimiseen ja yliopiston on tuettava opiskelijoita pääsemään
kieliopinnoissa työelämässä vaadittavalle kielitaidon tasolle. Kieli- ja
viestintäopinnoilla tuetaan opintojen aikana kasvavaa asiantuntijuutta
ja niiden on oltava elimellinen osa tutkintoja (2).
Kun Oulun yliopisto on kasvanut nykyiseen 17.000 opiskelijan
laajuutensa, on samalla kielten opetuksen kysyntä lisääntynyt.
Opetuksesta on huolehdittu minimiresurssein ja kielikeskuksessa on
osallistuttu säästötalkoisiin lähes koko sen olemassaolon ajan. Kielten
opiskelumahdollisuuksien kaventaminen ei palvele Oulun yliopiston
opiskelijoiden ja tutkijoiden tarpeita.
Valitettavasti jo tutkintouudistuksen yhteydessä tingittiin kahden
vieraan kielen osaamisen vaatimuksesta. Nyt kieltenopetukseen
suunniteltujen leikkausten sijasta opiskelijoiden mahdollisuuksia
monipuolisen kielitaidon hankkimiseen tulisi päinvastoin lisätä.
Kielikeskuksen toimintaedellytysten leikkaaminen vie pohjaa
monikielisyyden tavoitteisiin pääsemiseltä.
POHJOIS-SUOMEN NÄKÖKULMA
Oulun yliopistolla on vastuu alueellisen tasapuolisuuden toteutumisesta.
Pohjois-Suomen ja työelämän näkökulmasta eri kielten osaajia tarvitaan.
Pohjois-Suomen peruskoulujen ja lukioiden kielten opiskelu on
valitettavasti yksipuolistunut, millä on vaikutusta yliopistojen
alueelliseen tehtävään. Niin kaupan kuin yritystoiminnan kannalta eri
kielialueiden tuntemus ja eri kielten merkitys kasvaa
kansainvälistymisen myötä. Esimerkiksi kieliammattilaiset tarvitsevat
entistä monipuolisempaa ja vahvempaa eri kielten ja viestintätaitojen
osaamista. Myös ulkomaalaisille opiskelijoille ja tutkijoille on
tarjottava suomen kielen ja kulttuurin koulutusta, jotta kotoutuminen ja
integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan olisi mahdollista.
Oulun yliopiston rooli ja vastuu pohjoisen kielivarannon säilyttäjänä ja
kehittäjänä korostuu tulevaisuudessa entisestään. On muistettava, että
kielivalikoiman kaventuessa myös mahdollisuudet kansainvälistyä
kapenevat ja yksipuolistuvat. Markkinat ovat globaaleja, mutta
kaupanteko ja yhteistyö tehdään usein kahden toimijan kesken. Oulun
yliopiston on tarjottava monipuoliset kielten opiskelumahdollisuudet,
jotta se olisi houkutteleva vaihtoehto kansainväliselle uralle
suuntaaville opiskelijoille.
Nykyisestä kielivalikoimasta ei tulisi missään nimessä luopua. Oulun
kielikeskuksessa opetettavissa kielissä niin opiskelun syvyys kuin
laajuus ovat nykyisellään koko Pohjois-Suomen kannalta merkittäviä.
Esimerkkinä tästä mainittakoon, että vuonna 2008 (lähde OPH:n
Wera-palvelu) venäjän kielessä (A1–B3-kielenä) lukion oppimäärän
suoritti osittain tai kokonaan 208 oppilasta ja samana vuonna yliopiston
kielikeskuksen venäjän kursseilla opiskeli peräti 202 opiskelijaa.
Vastaava tilanne on muissa kielikeskuksessa opetettavissa niin
sanotuissa pienissä kielissä. Yliopistossa on siis voitava aloittaa uusi
kieli ja taattava siinä mahdollisuudet päästä hyvään kielitaitotasoon.
KIELTEN OPISKELUN ALOITTAMINEN ALKEISTASOLTA ON TAATTAVA
Pitkäjänteisellä kehittämistyöllä kielikeskuksessa on rakennettu
monipuoliseen kielivalikoimaan pohjautuva kielten opiskelujärjestelmä.
Oulun yliopiston kielikeskuksessa voi aloittaa kielen opinnot
alkeistasolta seitsemässä vieraassa kielessä: espanjassa, italiassa,
japanissa, ranskassa, saksassa, suomessa ja venäjässä. Kuudessa kielessä
oman kielensä opetusjärjestelyistä vastaa vain yksi opettaja. Kun
päätoiminen opettaja vastaa kielen koko oppimispolusta, voi opiskelun
järjestää joustavasti opiskelijoiden tarpeiden mukaan.
Kielten oppimispolut on suunniteltu niin, että myös kaikissa alkeista
aloitettavissa kielissä on mahdollista saavuttaa B1/B2-taitotaso, mikä
antaa hyvän pohjan niin vaihto-ohjelmiin osallistumiselle kuin
työelämässä menestymiselle. Alkeistasolta lähtevä opetus on siis
pienissä kielissä ehdoton perusta B1/B2-taitotasolle pääsemiseksi
yliopisto-opintojen aikana. Pienissä kielissä tähän tavoitteeseen
pääsemiseksi tarvitaan ehdottomasti päätoimisen opettajan työpanosta.
Kielikeskuksessa eri kielten oppimispolut on suunniteltu myös niin, että
kandidaatin ja maisterin tutkintojen suorittamisen aikana opiskelija voi
päästä asettamiinsa hyvän kielitaidon tavoitteisiin.
Oppimistavoitteisiin pääsemiseksi ja oppimispolkujen toteutumiseksi
tarvitaan entistä tiiviimpää yhteistyötä tiedekuntien kanssa esimerkiksi
opiskelun esteiden poistamiseksi. Leikkaaminen pienten kielten
opetuksesta romuttaisi sen sijaan kehitetyn oppimispolkujärjestelmän.
Jos kaikille yliopiston opiskelijoille halutaan tarjota tasapuoliset
mahdollisuudet monipuolisen kielitaidon hankkimiseen, oppimispolkumalli
toteutuu vain, kun kielten opetus on keskitetty samaan yksikköön eli
kielikeskukseen ja opetuksesta vastaa vakinainen henkilökunta.
Opiskelijoiden profiloituminen ammatillisesti alkaa vasta lukion jälkeen
yliopistoon tultaessa. Yliopistossa kielivalinnat tehdään myös oman
tieteenalan, tarjolla olevien vaihtokohteiden ja muiden
tutkimuksellisten, ammatillisten sekä henkilökohtaisten
kansainvälistymistavoitteiden perusteella. Kieliopintojen suorittaminen
opiskelijoiden oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti
jatkumona koko yliopisto-opintojen ajan tukee myös omien
pääaineopintojen suorittamista. Kun valinnaisten kielten opiskeluun
kannustetaan heti opintojen alusta, hyvällä opintojen suunnittelulla yhä
useampi opiskelija pääsee asetettuihin kansainvälistymistavoitteisiin ja
valmistuu määräajassa.
Tällä hetkellä moni korkeasti motivoitunut opiskelija kokee pettymyksiä
joutuessaan keskeyttämään hyvin alkuun päässeet kieliopintonsa tai
turhautuu, kun ei pääse haluamalleen kielikurssille. Pettymykset
kieliopintojen ulkopuolisuudesta tutkinnoissa ja irrallisuudesta muihin
opintoihin nähden voivat vaikuttaa viime kädessä motivaation laskuun
myös pääaineopintojen suorittamisessa. Kieliopinnot tulisi siksi
suunnitella elimelliseksi osaksi jokaisen opiskelijan oppimispolkua
niin, että ne tukevat opiskelijan kansainvälistymistä ja takaavat
jokaiselle vaihto-opiskelun onnistumisen ulkomailla. On itsestään
selvää, että kaikki eivät voi lähteä vaihtoon englanninkielisiin maihin.
Sen vuoksi on elintärkeää, että yliopistossa on tarjolla mahdollisimman
laaja valikoima eri kieliä, joissa opiskelu voidaan aloittaa myös
alkeistasolta.
ERI KULTTUURIEN KUNNIOITTAMINEN JA ARVOSTAMINEN
Erityisesti ulkomaille pitempään oleskelemaan aikovien, niin
opiskelijoiden kuin tutkijoiden, on päästävä pinnallisista asioimis- ja
arkipäivän selviytymistilanteista syvällisempään kontaktiin kohdemaan
kansalaisten kanssa. Pelkästään englantia taitava saattaa jäädä
paikallisesta yhteisöstä ulkopuoliseksi. Ulkomaisissa yliopistoissa
professorit voivat närkästyä siitä, että opiskelija ei ole vaivautunut
opiskelemaan kohdemaan kieltä ja kohtelu voi olla hyvinkin tylyä.
Ulkomailla opiskelun tavoitteena täytyy olla täysipainoinen
osallistuminen paikallisen yliopiston kursseille ja tuoda sieltä
suorituksia, mikä ilman kielitaitoa ei ole mahdollista. Osaamalla kieltä
ja tuntemalla kohdemaan kulttuuria välttyy monilta käytännön ongelmilta
ja saa osakseen kunnioitusta sekä arvostusta. Kohdemaan kielen osaaminen
tuo siis valtavia etuja.
Myös Oulun yliopiston arvostettuna kansainvälisenä huippuyliopistona
tulisi nähdä omalle imagolleen tärkeäksi, että se lähettää ulkomaille
niin tutkijoita kuin opiskelijoita, jotka tuntevat kohdemaan kulttuuria
ja ovat valmistautuneet oleskeluunsa opiskelemalla maassa puhuttavaa kieltä.
SEURAAMUKSET KIELTEN OPISKELUMAHDOLLISUUKSIEN KAVENTAMISESTA
Jos kielten opiskelumahdollisuuksia yliopistossa kavennetaan esimerkiksi
ulkoistamalla kielikeskuksessa opetettavien kielten alkeiskurssit, sillä
on jatkossa hyvin merkittäviä välittömiä sekä välillisiä seuraamuksia.
VÄLITTÖMÄT SEURAAMUKSET
a) Erityisesti ns. pienissä kielissä, joissa on tällä hetkellä vain yksi
opettaja, seuraukset ovat dramaattiset: jos alkeiskursseja ei tarjota,
opiskelijoita ei ole myöskään jatkokursseille eikä tutkintoon kuuluville
erikoisalan kursseille
b) jos alkeiskurssit ulkoistetaan espanjan, italian, japanin, ranskan,
venäjän ja suomi toisena kielissä, joissa yksi opettaja on hoitanut
opetuksen, loppuu näiden kielten kurssitarjonta yliopiston
kielikeskuksen kielivalikoimasta kokonaan 1–2 vuodessa
c) tuntiopetukseen siirryttäessä opetuksen pitkäjänteinen kehittämistyö
ja opetushenkilöstön yliopistoyhteisöön sitouttaminen ei ole mahdollista
d) pienissä kielissä on enää harvalla mahdollista päästä
B1/B2-taitotasoon, koska opinnot valtaosin näissä kielissä aloitetaan
alkeistasolta
e) myös saksan kielen ja suomi toisena kielenä alkeiskurssien
ulkoistaminen tarkoittaa näiden kielten opiskelun huomattavaa
vähenemistä ja opintopolkujen katkeamista
f) ohjattujen itseopiskelukurssien ja joustavien opintopolkujen
tarjoaminen ei ole mahdollista
g) pakollisten kieliopintojen suorittaminen muissa kuin englannin
kielessä tulee entisestään vähenemään
h) valinnaisten kieliopintojen suorittaminen vähenee dramaattisesti
i) Kieli-, kulttuuri- ja viestintäopintojen kokonaisuus, jonka tarkoitus
on edistää monipuolisen kielitaidon hankkimista ja tukea erityisesti
pienten kielten opiskelua, joudutaan poistamaan kielikeskuksen
tarjonnasta; ruotsin ja suomen kielen ja viestinnän opinnot on jo
jouduttu poistamaan tästä kokonaisuudesta
j) Kieli-, kulttuuri- ja viestintäopintojen poistuessa tarjonnasta,
katoaa myös monien opiskelijoiden mahdollisuus kielten sivuaineen
suorittamiseen
k) yliopisto-opintojen aikana opiskelijoille ei voida tarjota tukea
monipuolisen kielitaidon hankkimiseen eikä peruskoulu- ja lukiotasolla
saamansa kielitaidon täydentämiseen ja laajentamiseen
l) tandem-kursseja ei voida tarjota, jos kielissä ei ole päätoimisia
opettajia. Tandem-opiskelu on suunniteltu vaihto-opiskelijoiden
integroimiseksi paremmin yliopistoyhteisöön sekä tarjoamaan
mahdollisuuden suomalaisopiskelijoille erityisesti harvinaisempien
kielten puhumiseen ja kulttuurintuntemuksen lisäämiseen syntyperäisen
kielenpuhujan kanssa.
m) Cafe linguan, eri kulttuureja esittelevien kurssien sekä muiden
monikielisten toimintojen koordinointi ja organisointi tulee
mahdottomaksi, samalla katoaa myös näiden toimintojen ympärille
suunnitellut kulttuuripassi ja koordinaattoripassi, joilla opiskelijoita
on kannustettu monikulttuurisen tuntemuksen lisäämiseen
n) moni opiskelija haluaisi sisällyttää enemmän kieliopintoja
tutkintoihinsa, ja näin opiskelijoiden näkökulmasta harvinaisempien
kielten alkeiskurssien siirtäminen maksullisiksi kesäyliopistoon
vähentäisi näiden kielten opintojen sisällyttämistä tutkintoihin
o) kielikurssitarjonnan kaventuessa opiskelijoiden on hankittava
kielitaitonsa muilla keinoin lähteäkseen kansainväliseen vaihtoon
p) ilman kielten opiskelumahdollisuuksia suomalaisopiskelijoille
asetettuihin vaihtotavoitteisiin ei päästä tulevaisuudessakaan
q) vaihtosuhteen muuttuessa entistä negatiivisemmaksi myös tulevien
vaihto-opiskelijoiden määrä laskee ja vaihtokohteiden määrää joudutaan
karsimaan
r) opiskelijoiden tarvitsemien kielitodistusten saaminen ja opintojen
hyväksilukeminen vaikeutuu harvinaisemmissa kielissä ilman vakinaista
henkilökuntaa
s) opetusharjoittelun suorittaminen kielikeskuksessa harvinaisemmissa
kielissä ei ole mahdollista.
VÄLILLISET SEURAAMUKSET
a) Elinikäisen oppimisen periaatteet eivät toteudu, sillä
kieltenopiskelun jatkumo eri koulutusasteiden välillä katkeaa; on
huomioitava, että elinikäisen oppimisen periaatteisiin kuuluu tukea myös
aikuisiällä alkavaa kieltenopiskelua
b) Oulun yliopiston houkuttelevuus opiskelupaikkaa valittaessa laskee
c) erityisesti kansainväliselle uralle suuntautuvat opiskelijat
hakeutuvat muihin yliopistoihin, jos Oulun yliopisto ei tarjoa riittävän
monipuolisia kieli- ja viestintäopintoja
d) yksistään englannin kielen varaan ei voi perustaa laaja-alaisen
tiedeyliopiston kansainvälistymistä ja englannin kielelle on oltava
vaihtoehtoja
e) valinnaisia kieliopintoja tekevät opiskelijat ovat hyvin
motivoituneita ja tähtäävät hyvän ja monipuolisen kielitaidon
hankkimiseen. He ovat myös muissa opinnoissaan aktiivisia ja
kansainvälisesti suuntautuneita. Näin valinnaisten kielten leikkaaminen
heikentää Oulun yliopiston mahdollisuuksia kehittyä kansainvälisesti
arvostetuksi huippuyliopistoksi
f) jos profiloitumiseen kieliopinnoissa ei kannusteta, heikentää se
työelämäpalautteen perusteella opiskelijoiden urakehitystä ja
työmarkkinoille siirtymistä, sillä työelämässä painotetaan hyviä
viestintätaitoja sekä hyvää ja monipuolista kielitaitoa
g) tulevaisuudessa vahvoja kielten osaajia ja aidosti kansainvälisiä
ammattilaisia, joilla on monipuolinen ja vahva osaaminen eri kielissä,
ei valmistu riittävästi Oulun yliopistosta Pohjois-Suomen tarpeisiin
h) kokonaisuutena monipuolinen kielivalikoima, eri kielten opintopolut
ja kielikeskuksessa kehitetyt kielten opintokokonaisuudet palvelevat
kielikeskuksen nykyiseen kokoonsa nähden suhteellisen hyvin yliopiston
tarpeita. Jos tästä kokonaisuudesta leikataan kieliä tai kielten
opiskelupolkujen osia, vaikuttaa se dramaattisesti kielikeskuksen
mahdollisuuksiin palvella koko 20.000 henkilön yliopistoyhteisöä, niin
opiskelijoita, tutkijoita kuin muuta henkilökuntaa, ja tarjota kaikille
mahdollisuutta kehittää monipuolisesti kielitaitoaan ja profiloitua eri
kieli- ja kulttuurialueisiin.
Alkeisopetuksen siirtäminen kesäyliopistoon ei ainoastaan riko pienten
kielten opintopolkuja ja heikennä mahdollisuutta saavuttaa hyvä
kielitaito kyseisissä kielissä, vaan se on myös eettisten
toimintaperiaatteiden vastaista. Myös kesäyliopistossa opetuksen
järjestäminen on valtion tuesta riippuvaista. Opettajan työtä ei ole
järkevää jakaa eri yksiköiden välille, ellei katsota mahdolliseksi
muodostaa kesäyliopiston kanssa yhteisiä vakinaisia kielten
opetustoimia. Niin avoimen yliopiston kuin kesäyliopistonkin tulisi
valtaosin pyrkiä järjestämään opetuksensa vakinaisen henkilökunnan
voimin, mikä tällä hetkellä ei toteudu. Myös tältä kannalta järkevintä
olisi, että valtio erityistoimin turvaisi yliopistojen kielten
opetuksen, joka annettaisiin keskitetysti kielikeskuksissa vakinaisen ja
työhönsä sitoutuneen henkilökunnan voimin. Tätä näkemystä tukee myös
Kielikoulutuspoliittisen projektin loppuraportti (3), jonka mukaan
”korkeatasoisen ja opiskelijoiden tarpeita vastaavan kielikoulutuksen
järjestäminen on pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta vaativaa
kehittämistyötä, joka edellyttää pysyviä opettajavoimia”.
Toivomme myös teidän olevan vakuuttuneita siitä, että niin Oulun
yliopisto kuin koko Pohjois-Suomi tarvitsevat tulevaisuudessa eri
kielten ja viestintä- ja vuorovaikutustaitojen osaajia ja että
kielikoulutukseen tulisi panostaa. Opiskelijat ja henkilökunta
tarvitsevat oman henkilökohtaisen profiloitumisensa kannalta eri kielten
opiskelumahdollisuuksia. Kielikeskuksen osaksi suunnitelluista
leikkauksista saavutettavat taloudelliset hyödyt ovat mitättömiä
verrattuna leikkausten dramaattisiin ja pitkäkantoisiin vaikutuksiin.
Kielikeskuksen toiminnasta tuleva lisäarvo koko yliopistoyhteisölle ei
ole rahassa mitattavissa.
Oulussa 8. maaliskuuta 2010
Carrión-Peña, Lili, yliopisto-opettaja, espanjan kieli
Grasz, Sabine, yliopisto-opettaja, saksan kieli
Hepo-aho, Ari, lehtori, venäjän kieli
Jarde, Kaisu, yliopisto-opettaja, saksan kieli
Jarde, Oliver, lehtori, saksan kieli
Koskela, Anne, lehtori, suomen kieli
Kukkohovi, Pirkko, päätoiminen tuntiopettaja, italian kieli
Pohjola-Effe, Marja, lehtori, saksan kieli
Oikarainen, Kaija, yliopisto-opettaja, suomen kieli ja viestintä
Rousselet-Karinen, Cécile, lehtori, ranskan kieli
Saraniemi, Kyllikki, lehtori, saksan kieli
Sopo, Junko, päätoiminen tuntiopettaja, japanin kieli
Viitteet:
1) Pöyhönen, Sari –Luukka, Minna-Riitta (toim.) 2007: Kohti
tulevaisuuden kielikoulutusta. Kielikoulutuspoliittisen projektin
loppuraportti. Solki, Jyväskylän yliopisto, s. 144.
2) Ibid., s. 146–147.
3) Ibid. s. 149.
Oireellista tämäkin...
Suomessa ei arvosteta kielitaitoa
Niin, mitä tällä haluan sanoa:
Suomessa ei arvosteta kielitaitoa.
Maailmankieliä ei opeteta peruskoulussa. ja nyt ajetaan alas
myös yliopistojen kielikoulutusta.
Mikä jää jäljelle ?
Pakkoruotsin opetus kaikilla opintojen asteilla.
Ruotsinopettajaa ei tuossa allekirjoittaneiden joukossa ole,
joten ruotsinopettajan työpaikka on turvattu..
poliittisen aineen opettajalla työtä riittää
Suomessa ei arvosteta kielitaitoa.
Maailmankieliä ei opeteta peruskoulussa. ja nyt ajetaan alas
myös yliopistojen kielikoulutusta.
Mikä jää jäljelle ?
Pakkoruotsin opetus kaikilla opintojen asteilla.
Ruotsinopettajaa ei tuossa allekirjoittaneiden joukossa ole,
joten ruotsinopettajan työpaikka on turvattu..
poliittisen aineen opettajalla työtä riittää
Re: Suomessa ei arvosteta kielitaitoa
dejavu:
"Maailmankieliä ei opeteta peruskoulussa...
Mikä jää jäljelle ?
Pakkoruotsin opetus kaikilla opintojen asteilla...
poliittisen aineen opettajalla työtä riittää..."
Pakkoruotsi on Suomen marxismi-leninismiä - selvä poliittinen oppiaine, kaikille pakollinen oppiaine.
"Maailmankieliä ei opeteta peruskoulussa...
Mikä jää jäljelle ?
Pakkoruotsin opetus kaikilla opintojen asteilla...
poliittisen aineen opettajalla työtä riittää..."
Pakkoruotsi on Suomen marxismi-leninismiä - selvä poliittinen oppiaine, kaikille pakollinen oppiaine.
Sees:
"Ruotsi on jännä oppiaine, koska siinä tavoitteena on perustiedot toisesta kotimaisesta kaksikielisen maan kansalaiselle. Siis lähtökohta ei ole kielitaidossa vaan kansalaisvelvollisuudessa."
Sees siis lähtee liikkeelle virheellisestä ja epätodesta väitteestä, että Suomi olisi "kaksikielinen" maa. Ja johtaa tästä loppupäätelmän, että yli 90-prosenttisen suomenkielisen kansan olisi "kansalaisvelvollisuutena" pakolla opeteltava viiden prosentin "toinen kieli", surumurre, joka on kielirekisterissä ilmoitettu "äidinkieleksi".
Tämähän on kuin parastakin pakkoruotsittamispropagandaa, puuttuu vain maininta, että näin sanotaan perustuslaissa.
"Ruotsi on jännä oppiaine, koska siinä tavoitteena on perustiedot toisesta kotimaisesta kaksikielisen maan kansalaiselle. Siis lähtökohta ei ole kielitaidossa vaan kansalaisvelvollisuudessa."
Sees siis lähtee liikkeelle virheellisestä ja epätodesta väitteestä, että Suomi olisi "kaksikielinen" maa. Ja johtaa tästä loppupäätelmän, että yli 90-prosenttisen suomenkielisen kansan olisi "kansalaisvelvollisuutena" pakolla opeteltava viiden prosentin "toinen kieli", surumurre, joka on kielirekisterissä ilmoitettu "äidinkieleksi".
Tämähän on kuin parastakin pakkoruotsittamispropagandaa, puuttuu vain maininta, että näin sanotaan perustuslaissa.
TK: "Sees siis lähtee liikkeelle virheellisestä ja epätodesta väitteestä, että Suomi olisi "kaksikielinen" maa. Ja johtaa tästä loppupäätelmän, että yli 90-prosenttisen suomenkielisen kansan olisi "kansalaisvelvollisuutena" pakolla opeteltava viiden prosentin "toinen kieli", surumurre, joka on kielirekisterissä ilmoitettu "äidinkieleksi"."
Pahoittelen, etten osannut ilmaista ajatustani riittävän selkeästi.
Siis virallisessa liturgiassa ruotsi on jännä oppiaine, koska siinä tavoitteena on perustiedot toisesta kotimaisesta kaksikielisen maan kansalaiselle. Siis lähtökohta ei ole kielitaidossa vaan kansalaisvelvollisuudessa.
Kiitos tarkennuksesta TK
Vieläko epäilet minulla olevan ketunhäntä kainalossa? 
Pahoittelen, etten osannut ilmaista ajatustani riittävän selkeästi.
Siis virallisessa liturgiassa ruotsi on jännä oppiaine, koska siinä tavoitteena on perustiedot toisesta kotimaisesta kaksikielisen maan kansalaiselle. Siis lähtökohta ei ole kielitaidossa vaan kansalaisvelvollisuudessa.
Kiitos tarkennuksesta TK
Vieläko epäilet minulla olevan ketunhäntä kainalossa? Sopiva pakon määrä ?
Liturgian "edes jonkinlaiset tiedot" tai " pitää opiskella edes vähän"
osoittaa pakkoruotsissa painopisteen tosiaan olevan "pakko"-osiossa.
Eikö voitaisi määritellä se ideologinen vähimmäismäärä ?
Miten olisi vaikka 10 tunnin maistiainen 4-luokan
viimeisenä kuukautena, ilman arvosanoja ?
Sen jälkeen saisi sitten päättää,
opiskeleeko valinnaisena vai eikö opiskele ollenkaan.
Valtion virkamiehille aikuiskoulutuksena todellisen tarpeen mukaan..
Miksi pitää tuhlata vuosikausia ideologisen aineen opiskeluun ?
Sama kyllä koskee myös uskonnon nykyistä opetusta..
Alkaa tuntua, että maamme johto kyllä vaatii kansalta
muutoksia esim. pitempinä työurina,
mutta sillä itsellä ei ole valmiutta muuttaa yhtään mitään jäykistä rakenteista,
vaikka ne ovat terveen järjen vastaisia..
(vrt Linden: YLE ei saa karsia mistään,
mutta kansa maksakoon lisää)
osoittaa pakkoruotsissa painopisteen tosiaan olevan "pakko"-osiossa.
Eikö voitaisi määritellä se ideologinen vähimmäismäärä ?
Miten olisi vaikka 10 tunnin maistiainen 4-luokan
viimeisenä kuukautena, ilman arvosanoja ?
Sen jälkeen saisi sitten päättää,
opiskeleeko valinnaisena vai eikö opiskele ollenkaan.
Valtion virkamiehille aikuiskoulutuksena todellisen tarpeen mukaan..
Miksi pitää tuhlata vuosikausia ideologisen aineen opiskeluun ?
Sama kyllä koskee myös uskonnon nykyistä opetusta..
Alkaa tuntua, että maamme johto kyllä vaatii kansalta
muutoksia esim. pitempinä työurina,
mutta sillä itsellä ei ole valmiutta muuttaa yhtään mitään jäykistä rakenteista,
vaikka ne ovat terveen järjen vastaisia..
(vrt Linden: YLE ei saa karsia mistään,
mutta kansa maksakoon lisää)